KK OHRA –työryhmä 2023

Työryhmä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi

OKM010:00/2023 Kehittäminen

Työryhmän tehtävänä on valmistella 15.12.2023 mennessä ehdotukset OKM:n korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi vuodesta 2025 alkaen sekä tukea ministeriötä ohjauskäytänteiden uudistamisessa ja sopimuskauden 2025-2028 valmistelussa.

Lausuntokierros 20.2.2024 saakka.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OKM010:00/2023

Asianumerot VN/4959/2023

Asettaja opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimikausi/aikataulu 10.3.2023 – 30.4.2024

Asettamispäivä 10.3.2023

Yhteyshenkilö
Jorma Karhu, Opetusneuvos
[email protected]

Yhteyshenkilö
Ulla Mäkeläinen, Opetusneuvos
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän ehdotuksiin pohjautuvien asetusten lausuntokierros meneillään 20.2.2024 saakka. Lisätietoja tällä sivulla kohdassa "Tilannekuvaus".

Työryhmän tehtävänä on korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, korkeakoulu- ja tiedepoliittiset tavoitteet, toimintaympäristön ennakoidut muutokset ja kansainväliset verrokit huomioon ottaen:

1. Valmistella 15.12.2023 mennessä ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi vuodesta 2025 alkaen ja niiden pohjalta ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista.

2. Tukea opetus- ja kulttuuriministeriötä ohjauskäytänteiden uudistamisessa ja sopimuskauden 2025-2028 valmistelussa, erityisesti yhteiskunnan osaamistarpeiden sekä toimialojen ja alueiden kehittämistarpeiden tunnistamisessa.

Keskeisinä näkökulmina ehdotuksissa ovat valtakunnallisten korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden edistäminen, korkeakoulutuksen saavutettavuus, korkeakoulujen toiminta ja tulokset, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä tätä kautta laajasti yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus.

Ehdotuksissa on tunnistettava kummankin korkeakoulusektorin profiili suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Ehdotuksen on turvattava korkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuudet kannustaen korkeakouluja samalla huolehtimaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadusta sekä toiminnan tuloksellisuudesta.

Kannusteiden on oltava ohjausvaikutuksiltaan selkeitä, edistettävä korkeakoulujen omaehtoista strategista kehittämistä sekä lisättävä korkeakoulujen yhteistyötä, innovaatiokyvykkyyttä ja joustavuutta reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Tämä voi tarkoittaa myös julkisen rahoituksen vipuvaikutusta ulkopuoliselle rahoitukselle ja sen hankkimiselle.

Rahoituskriteerien tulee olla selkeästi määriteltyjä ja läpinäkyviä siten, että yksittäisen korkeakoulun lähivuosien rahoituksen taso on kohtuullisesti ennakoitavissa. Rahoituskriteereissä käytettävien pohjatietojen on oltava luotettavia.

Tiivistelmä

Työryhmän tehtävänä on valmistella 15.12.2023 mennessä ehdotukset OKM:n korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi vuodesta 2025 alkaen sekä tukea ministeriötä ohjauskäytänteiden uudistamisessa ja sopimuskauden 2025-2028 valmistelussa.

Lausuntokierros 20.2.2024 saakka.

Lähtökohdat

Osaajapula näkyy Suomen työmarkkinoilla jo vakavana, ja tarve kääntää osaamis- ja koulutustaso nousuun edellyttää myös korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tarkastelua. Korkeakoulutuksen tarjontaa olisi pystyttävä lisäämään, jotta nuorista 50 prosenttia olisi korkeasti koulutettuja 2030-luvun alkuvuosina ja Suomi voisi tavoitella kansainvälisesti korkean koulutustason saavuttamista 2040-luvun alkuun mennessä. Samanaikaisesti uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää olisi pystyttävä lisäämään tavalla, joka lisää osaajien määrää työmarkkinoilla eikä heikennä
suomalaisten pääsyä korkeakoulutukseen. Jatkuvaa oppimista olisi pystyttävä kehittämään painottaen työn ja osaamisen yhteyttä, tutkinnon osia pienempiä kokonaisuuksia sekä jo hankitun osaamisen tunnistamista. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia parantaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Tutkimus- ja kehittämismenojen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on tärkeää tuottavuus- ja talouskasvun nopeuttamiselle.

Julkiset panostukset koulutukseen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan voivat parantaa talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, mutta vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen ovat epävarmoja. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Kaikki korkeakoulut hoitavat julkista tehtävää ja niiden toiminta rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Valtio edistää korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita lähinnä lainsäädännön, korkeakoulujen rahoituksen ja rahoituskäytänteiden sekä muiden ohjauskäytänteiden kautta tapahtuvalla keskinäisellä vuorovaikutuksella. Pääosa julkisesta rahoituksesta sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille kanavoituu
opetus- ja kulttuuriministeriö kautta laskennallisten rahoitusmallien mukaisesti. Vuonna2023 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen määrä on yhteensä yli 2,9 miljardia euroa.

Korkeakoulujen tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvia laskennallisia rahoitusmalleja ja sopimusmenettelyä on sovellettu 1990 –luvun puolivälistä alkaen niitä sopimuskausittain tarkistaen tai uudistaen. Viimeisimmät rahoituskäytänteiden
muutokset tulivat voimaan vuodesta 2021 alkaen. Tutkimusrahoituksesta osa tulee kilpailtuna rahoituksena korkeakouluille, tutkimusryhmille tai yksittäisille tutkijoille erityisesti Suomen Akatemian kautta.

Korkeakoulujen toimintaedellytysten kannalta keskeisiä ovat rahoituskehyksen suuruus, sen tason ennustettavuus, ennalta määriteltyjen käyttökohteiden osuus sekä tavat, joilla julkinen rahoitus ja mahdolliset kannusteet kanavoidaan. Korkeakouluilla on opetuksen ja tutkimuksen vapauden lisäksi laaja taloudellinen ja hallinnollinen autonomia. Korkeakoulut tukeutuvat omaan strategiaan lakisääteisissä tehtävissään ja painopistevalinnoissaan samalla, kun ne vastaavat yhteiskunnan moninaisiin
odotuksiin ja korkeakoulu- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin.

Hankkeet - hankkeen ajankohtaisaineistojen listaus - Hankeikkuna on hetkellisesti pois käytöstä.