Intia

Mika Tirronen

Mika Tirronen on toiminut TFK-erityisasiantuntijana New Delhin suurlähetystössä syyskuusta 2019 lähtien. Hän on alun alkujaan molekyylikehitysgenetiikan tohtori, joka tutki banaanikärpäsen munasolun erilaistumisen geenisäätelyä. Siitä Mikan ura urkeni kansainvälisiin tehtäviin ensin Suomen Akatemian ohjelmapäällikkönä ja sittemmin koulutus- ja tiedeneuvoksena Suomen Pekingin suurlähetystössä. Hänen toimintasäteenään on ollut Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia, ja viime vuosina fokuksessa ovat olleet idän nousevat jättiläiset, Kiina ja Intia.

Mika Tirrosen toimenkuvaan kuuluu seurata Intian koulutuksen ja tieteen kehitystä sekä ajankohtaisia reformeja ja sen kautta lisätä suomalaisten korkeakoulujen sekä koulutusvientitoimijoiden ymmärrystä Intiassa avautuvista mahdollisuuksista. Keskeinen osa työtä on indusoida ja manageroida korkean tason dialogeja ministeriöiden ja muiden julkisen sektorin toimijoiden kesken ja linkittää niitä kotimaisiin toimijoihin, kuten yliopistoverkostoihin.

Mikan tehtävänä on myös tukea kahta Intiaan kohdistuvaa globaalitoimien pilottia: Yliopistojen IIT-yhteistyötä sekä korkeakoulujen oppimisen ja opettamisen globaalia innovaatioverkostoa (GINTL).

Korona-aikana Mikan toimien keskiössä on ollut osaajien houkuttelun digitalisominen; työn alla on ollut vuosittainen Future is Made in Finland –webinaarisarja (FIMIF), jonka tueksi ollaan kehittämässä yhteisöllistä alustaratkaisua, jonka myötä eri sektoreiden toimijat voivat koordinoidusti tavoittaa suuria määriä opiskelijoita, asiantuntijoita ja start-up-yrittäjiä.

FIMIF on koordinoitu yhteisponnistus Kaakkois-Aasian alueen TFK-asiantuntija kanssa, mutta sen kehittämisessä ja hyödyntämisessä on mukana myös koko muu TFK-verkosto. Suomessa työ kattaa sidosryhmien yhteistyömekanismien kehittämisen, signaalien tunnistamisen ja tahtotilan kartoituksen sekä Talent Boost- ja koulutusvientipilottien aktivoinnin kiinnostuneiden toimijoiden kanssa.

Intia – maailman suurin lahjakkuuksien hautomo

Intia on monikulttuurinen ja pluralistinen mosaiikki, joka on myös maailman suurin demokratia – maa, jota voi kuvailla melkein millä hyvänsä mieleen tulevalla superlatiivilla. Intia kantaa mukanaan rikasta traditiota samalla kun se on monilla tieteen ja teknologian alueilla nopeasti kehittyvä ja määrätietoinen supervalta.

Viime vuosien taloudelliset satsaukset tieteeseen ja teknologiaan (tekoäly, IoT, satelliitti- ja avaruusteknologia, 5G/6G, bioteknologia) tähtäävät Intian nostamiseksi yhdeksi tieteen suurmaista; vuodelle 2020 asetettu tavoite on tuottaa 7% maailman tieteellisistä julkaisuista.

Intian parhaat yliopistot ja tutkimuslaitokset (IISc, IIT) sijoittuvat 300-400 parhaan joukkoon maailmassa riippuen hiukan vertailuissa käytetyistä indikaattoreista. Tieteellistä vaikuttavuutta mitattaessa Intian kärki-instituutit (IIT Indore, IIT Gandhinagar) menevät esimerkiksi Kiinan Tsinghuan ja Pekingin yliopiston edelle (sijat 267 ja 281 – THE).

Intian omien yliopistojen nousu on hillinnyt muuttovirtaa ulkomaille, mutta samaan aikaan Intiassa on maailman suurin opiskeluikäinen populaatio: yli puolet Intian väestöstä on alle 25-vuotiaita. Lahjakkuuksien määrä suhteessa tarjolla oleviin korkealaatuisiin koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksiin on huolestuttavan suuri.

Suomalaisia oppeja Intiaan vaiko intialaisia opiskelijoita Suomeen?

Intian koulutusjärjestelmä on monenmoisten reformien tarpeessa, ja kansallinen koulutuksen kehittämisohjelma 2020 lupaakin puuttua moniin keskeisiin ongelmiin kuten alueelliseen ja sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, koulukeskeytyksiin sekä opettajien puutteelliseen ammattitaitoon.

Koulutusta ja pedagogiikkaa halutaan kehittää mielekkäämpään suuntaan (= holistic, integrated, inclusive, enjoyable, engaging), ja oppisisältöjen relevanssia suhteessa työelämän, yhteiskunnan ja teknologian kehitykseen ja muutokseen halutaan parantaa.

Suomalaiset koulut, pedagogiikka, oppisisällöt ja laadukas opettajankoulutus ovat asioita, jotka täkäläisissä keskusteluissa nousevat esiin – ja kiinnostavat. Intian tasokkaimmat koulut ovat yksityisiä, kun taas parhaat yliopistot ovat julkisia. Mahdollisia kumppaneita löytyy siis niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, ja yhtä lailla formaalin kuin ei-formaalinkin koulutuksen piiristä.

Suomen maakuva on puhdas mutta himmeä, siinä missä intialaisten opiskelijoiden tarpeet ovat kirkkaita: laadukas koulutus, josta seuraa hyvä työpaikka, joka tarjoaa (koulutuksen hintaan nähden) hyvän toimeentulon.

Nämä ovat asioita, joita Suomi voisi tarjota, varsinkin koordinoiduilla ja strategisilla toimenpiteillä, yhdessä.

New Delhi (Intia)

Mika Tirronen, Erityisasiantuntija 
ulkoministeriö, Edustustot, New Delhin -suurlähetystö (NDE), Poliittiset ja talousasiat