Wallin jakoi Lapsenpäivä-palkinnot ja lastenkulttuurin valtionpalkinnot

Lapsenpäivä-palkinto on tarkoitettu kannustukseksi lastenkulttuurin harrastustoimintaan ja taidekasvatukseen liittyvälle tapahtumalle tai organisaatiolle. Lapsenpäivä-palkintoa on myönnetty vuodesta 2000 lähtien. Palkinnosta päättää kulttuuri- ja urheiluministeri. Lastenkulttuurin valtionpalkinto voidaan myöntää taiteenharjoittajalle tai kahden tai useamman taiteenharjoittajan muodostamalle työryhmälle. Se on tunnustus kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta lastenkulttuurin piiriin kuuluvasta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai myös pitkäaikaisesta ansiokkaasta toiminnasta lastenkulttuurin hyväksi. Ensimmäinen lastenkulttuurin valtionpalkinto myönnettiin vuonna 1981.

Lapsenpäivä-palkinnon palkintoperustelut:

1. Nuorisoseura Motora

Joensuulainen Nuorisoseura Motora on tehnyt merkittävää työtä kansantanssin parissa noin 40 vuoden ajan koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Se on paitsi siirtänyt kansantanssin perinnettä yhä uusille ikäluokille myös jatkuvasti vienyt raikkaalla tavalla kansantanssia eteenpäin. Jo 1970- ja 80-luvuilla Motora oli merkittävä suomalaisen kansantanssin uudistaja. Ryhmä pysyi tiukasti perinteessä, mutta etsi samalla uusia ilmaisutapoja. Sama linja on jatkunut 2000-luvulle. Motoran ryhmät ovat saaneet lukuisia palkintoja ja tunnustuksia valtakunnallisissa kansantanssiluokitteluissa.

Motoraan kuuluu useita ryhmiä. Lasten ja nuorten ryhmät jakautuvat ikäkausien mukaan pienimpien ollessa Pikkaraisia. Lasten ja nuorten ryhmissä on mukana 150 tanssijaa.

Motora toteuttaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä yleisen että laajan oppimäärän osalta. Motorassa on tehty aktiivista opetussuunnitelmien kehittämistyötä ja Motoran opetussuunnitelmaa käytetään pohjana myös valtakunnallista taiteen perusopetuksen kansantanssin opetussuunnitelmaa kehitettäessä.

Motora on onnistunut houkuttelemaan poikkeuksellisen runsaasti poikia tanssiharrastuksen pariin. Motora on koonnut eri ryhmissä tanssivia poikia ja miehiä yhteen tukeakseen poikatanssijoiden miehistä tanssijaidentiteettiä. Koreografi Jouni Prittiseltä räätälintyönä tilattu Jätkien juttu on tuonut valtakunnallista menestystä.

2. Lasten Aurinkojuhla - Barnens Solfest, Aurinkoinen tulevaisuus ry

Lasten Aurinkojuhla - Barnens Solfest on kaksikielinen tapahtuma, joka on järjestetty Kemiössä vuodesta 2004 lähtien. Tapahtumana Lasten Aurinkojuhla ei ole iältään pitkä, mutta halusimme palkita sen, koska sisällöltään tapahtuma on hyvin ajankohtainen.

Tapahtuma painottaa lasten omaehtoista leikkiä ja maailmanvalloittamista. Siinä yhdistyvät lastenkulttuuri ja ympäristökasvatus. Tapahtumassa painottuvat taidealan ammattilaisuus, kestävän kehityksen arvomaailma ja ympäristökasvatuksen sisin. Lapset ohjataan estetiikan ja itse tekemisen kautta pehmeämpien valintojen pariin.

Aurinkojuhlista on kehkeytynyt vuosien aikana myös laajempi oppi ekologisesta lastenkulttuurista. Siitä on työstetty ympäristöministeriön rahoittamana opaskirja, jonka teesejä ovat mm. kunnioita lapsen kaunista, kannusta lapsen ihmeellistä vapaata järjenjuoksua ja nauti hiljaisuudesta. Olennaista on luottaa lapsen taitoihin ja näkemykseen: hän osaa itse valmistaa lelunsa, koota mielikuvitusmaailmansa puitteet. Aikuisen mielestä omituisen näköinen härveli voi lapsen mielestä olla laulava ja tanssiva kalarobotti tai keijunsiipien kevätkokoelma. Ekologinen lastenkulttuuri haluaa juurruttaa kestävän kehityksen arvot arkeemme lapsen maailman kautta.

Aurinkotoiminnassa on tärkeää lapsen oman katseen ja estetiikan ymmärtäminen. Aikuisten osana on puitteiden rakentaminen. Pajoissa lapset valmistavat täysin omia esineitään, ei aikuisten ohjaamaa taidetta, eivät koristeita, eivät aikuisten maailmaa jäljitteleviä juttuja, vaan omissa leikeissä tarvittavia esineitä. Lapsen estetiikka ja katse ymmärtää maailman pienien ihmeiden suuruuden, se auttaa katsomaan lähelle ja nauttimaan myös vajavaisesta, vanhasta ja epämääräisestä. Tätä kautta saavutetaan ympäristökasvatuksen arvomaailma, kulutuksen vähentämisen ja tehdasestetiikan vastaisen maailman arvostaminen.

Lastenkulttuurin valtionpalkintojen perustelut kuuluivat seuraavasti:

Duo Sås och Kopp/Sotta ja Pytty. Pasi Hiihtola (s. 1958) ja Peik Stenberg (s. 1960). Duo Sås och Kopp on jo lähes viidentoista vuoden ajan ollut tunnettu, suosittu ja merkittävä lastenmusiikin tekijäpari. Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg ovat rakentaneet uransa erityisesti suomenruotsalaisen yleisön parissa, mutta ovat 2000-luvulla laajentaneet esitystään myös suomenkieliseksi, jolloin duon nimenä on Sotta ja Pytty. Duon keskeistä ohjelmistoa on julkaistu kokoelmaäänitteillä myös suomeksi.

Sås och Kopp’ in tuotanto on musiikillisesti monipuolista, eikä siinä ole välitetty musiikkityylien rajoista. Vaikka duo on leimallisesti lastenmusiikin esittäjä, se ei ole pelkästään sitä. Musiikin monipuolisuus yhdistettynä laulutekstien verbaaliseen lennokkuuteen sekä lavahahmojen itseironisuuteen tehoaa myös aikuiseen kuulijaan täysipainoisena esityksenä. Erityisesti duon persoonallinen huumori antaa kokonaisuudelle lämminhenkisen silauksen varsin onnistuneesti.

Valtaosan lauluista tekee Pasi Hiihtola, joka on toiminut lauluntekijänä jo neljännesvuosisadan. Myös Peik Stenberg tekee duolle ohjelmistoa, mutta lisäksi oman merkittävän panoksensa kokonaistuotannolle tuo hänen teatteritaustansa.

Duo on ollut myös erityisen suosittu radiossa. Rundradion (myöhemmin Radio Vega) lähetti 13 vuoden ajan Sås och Kopp'in tekemän ohjelman Radio Fnatt, joka oli niin lasten kuin aikuistenkin suuressa suosiossa - kaikkiaan noin 700 ohjelmaa. Ohjelman lopettaminen nostatti lähes kansanliikkeen.

Suomentaja Kapari-Jatta, Jaana, (s. 1955)
Jaana Kapari tunnetaan parhaiten brittiläisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden suomentajana. Hänen suosituimpia ja rakastetuimpia töitään ovat J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjat, joita tähän mennessä on ilmestynyt kuusi. Innokkaimmat Potter -fanit lukevat kirjat alkukielisinä heti niiden ilmestymisen jälkeen, mutta Kaparin suomennokset tarjoavat heillekin vivahteikkaan ja kieleltään rikkaan uuden lukuelämyksen.

Rowlingin teosten lisäksi Jaana Kapari on tuottanut lukijoilleen iloa mm. Dav Pilkeyn hervottoman hauskalla Kapteeni Kalsari -sarjalla. Kapteeni Kalsareita voisi luonnehtia sarja-kuvamaisiksi nuortenromaaneiksi, joissa sekä kielellinen että kerronnallinen hassuttelu on huipussaan. Vakavampaa ja herkempää tyyliä edustavat Kaparin tuotannossa Oscar Wilden sadut ja Roald Dahlin kertomukset.

Kaparin verbaalisesti kekseliäät, mutta kielen ominaislaatua kunnioittavat ja rennosti hengittävät suomennokset ovat houkutelleet kokonaisen uuden sukupolven kirjojen pariin. Hänen ansiostaan myös suomentajan työn arvostus on noussut merkittävästi. Kapari on kiertänyt ahkerasti mm. kouluissa kertomassa työstään ja saanut tietokonesukupolven nuorison kiinnostumaan paitsi kirjallisuudesta, myös suomentajan ammatista.

Lisätietoja:
- Lapsenpäivä-palkinnot: ylitarkastaja Katri Santtila, opetusministeriö, puh. (09) 160 77487
- Lastenkulttuurin valtionpalkinnot: taidesihteeri Esa Rantanen, taiteen keskustoimikunta, puh. (09) 160 77065