Vuoden 2012 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot myönnetty

Vuosittain jaettavien ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä ja koulutusorganisaatioita perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen sekä löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Lisäksi laatupalkintojen avulla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen tunnettuutta, arvostusta ja vetovoimaisuutta. Ammatillista peruskoulutusta antavat koulutuksen järjestäjät voivat saada laatupalkinnon tunnustuksena toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.


Laatupalkintojen perustelut:

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY) on maakunnallinen 14 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Vuonna 2011 opiskelijamääräoli noin 7 700 opiskelijaa, joista valtaosa oli ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

Kuntayhtymän visiona on olla erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Koulutuskuntayhtymä on onnistuneesti kehittänyt vision suuntaisesti toimintaansa maakunnallisena, laadukkaana ja tuloksellisuuden parantamiseen sitoutuneena oppivana organisaationa. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen laatutyö näkyy muun muassa yhteisesti sovittuina koko koulutuskuntayhtymää koskevina toimintatapoina, systemaattisena strategisten ja operatiivisten tavoitteiden asetteluna sekä niiden seurantana, arviointina ja tulosten pohjalta tapahtuvana kehittämistoimintana. Tavoitteiden asettelussa otetaan hyvin huomioon saavutetut tulokset ja ennakoidaan aktiivisesti myös toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien tarpeita. Avoimesta ja osallistavasta suunnittelusta ja toteutuksesta hyvänä esimerkkinä on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloituspaikkaprosessi, jossa aloituspaikkojen kohdentaminen tapahtuu.

Johtaminen on määrätietoista ja tulevaisuuteen orientoitunutta. Yhteisten ohjeiden kattavuus ja vastuullinen toiminta sekä esimiestyö varmistavat toiminnan laadukkuuden. Esimiesten ja muun henkilöstön tarkoituksenmukainen koulutus tukee toiminnan pysymistä tavoitteiden mukaisena. Toimintatapojen suunnittelussa, toimeenpanossa sekä arvioinnissa tasapainotettu mittaristo ohjaa selkeästi toimintaa.

Tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä, ja ne ovat kehittyneet. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon saavutetut tulokset ja ennakoidaan aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien tarpeita. Tavoitteet asetetaan jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Strategisessa suunnittelussa on verkostoiduttu aktiivisesti maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Erityisteeman toteutuminen

Kuntayhtymässä on panostettu opiskelijoiden hyvinvointiin. Erityisesti aikuisopiskelijoiden tuki näyttäytyy esimerkillisenä. Työvaltaisten ja toiminnallisten opetusmenetelmien samoin kuin muun toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon sekä erityistukea tarvitsevien että edistyneiden opiskelijoiden tarpeet.

Henkilöstön hyvinvointia ja työ- ja toimintakyvyn edistämistä tuetaan suunnitelmallisesti. Myönteistä on myös kehittämistoimenpiteiden systemaattinen seuranta.

Henkilöstöllä on monia mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja oman osaamisensa päivittämiseen. Jokaisella opettajalla on mahdollisuus ja velvollisuus käydä työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Koulutuskuntayhtymä valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin ennakoiden, tästä esimerkkinä dialogisen johtamisen kehittäminen. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään toimintaa esimerkiksi Arjen hyvät käytännöt ja innovaatiot – kilpailun avulla. Yhteisen tekemisen kulttuuria on vahvistettu myös tiimitoiminnalla.


Turun kristillinen opisto (Turun kristillisen opiston säätiö)

Turun kristillinen opisto on yksityinen, Turun kristillisen opiston säätiön ylläpitämä kansanopisto, jonka toiminnan lähtökohtana on tukea opiskelijoiden elämänhallintaa ja omatoimisuutta kokonaisvaltaisen oppimisen ja internaattipedagogiikan avulla. Opiskelijoille on tarjolla yksilöllisesti suunnattuja tukipalveluja, jotka on integroitu saumattomasti opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Välittävän ohjauksen kulttuuri ulottuu esimerkillisesti työelämään asti.

Turun kristillinen opisto on vahvasti profiloitunut arvopohjansa suuntaisesti. Opiston erikoistumisalana on humanistinen ja kasvatusalan ammatillinen koulutus. Opisto toimii myös oppisopimustoiminnan yhteistyökumppanina. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita oli lukuvuonna 2011 – 2012 183 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa oli noin 63 opiskelijatyövuotta.

Opiston johto ja henkilöstö on aidosti sitoutunut laatutyöhön, mikä näyttäytyy jokapäiväisessä toiminnassa opiskelijoiden tarpeet huomioon ottavina toimintatapoina. Laatutyö on onnistuttu esimerkillisesti tuomaan osaksi käytännön toimintaa.

Opisto ottaa vastaan erilaisista taustoista tulevat, eri-ikäiset ihmiset sellaisina kun he ovat, ja kannustaa jokaista kasvamaan persoonana, opiskelijana ja ammattilaisena. Toiminta ja tulokset osoittavat, että opisto on onnistunut näissä tavoitteissa erinomaisesti.

Tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelemisen, toimeenpanemisen ja onnistumisten arvioinnin keskeinen sisäinen ohjaamisen työkalu on tasapainoinen tuloskortti (BSC). BSC:n käyttö on viety hyvin osaksi koko organisaation toimintaa. Opistolla on järjestelmä jatkuvan palautteen hankkimiseen ja käyttöön. Yksi tapa toteuttaa sitä, ovat tiimien kokoukset, joiden asialistojen ensimmäisenä asiana on aina saadun palautteen käsitteleminen.

Tulokset ovat erinomaisella tasolla, ja ne osoittavat erinomaista kehityssuuntaa (läpäisyaste, työllistyminen). Opisto hyödyntää myös järjestelmällisesti palautetta, arvioinnin tuloksia ja muuta tulostietoa kehittämistoiminnan suuntaamisessa. Opisto osoittaa toiminnassaan arvopohjan mukaisten tekojen johtavan myös hyviin taloudellisiin tuloksiin.

Erityisteeman toteutuminen

Turun kristillisen opiston toiminnassa viestittyy vahvasti yhteisöllisyys, yksilönä kohtaaminen ja lähimmäisen rakkaus, jotka edistävät onnistuneesti hyvinvoivan oppimisympäristöä syntymistä ja ylläpitämistä. Pedagogiseen toimintaan on onnistuneesti integroitu opiskelijoiden tukipalvelut, mikä näkyy erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vastaamisena ja mikä heijastuu myös opiskelijoiden tyytyväisyytenä.

Opistossa kasvatetaan hyvään työkulttuuriin painottamalla työyhteisötaitoja ja -valmiuksia ja ammatti-identiteettiin kasvamista. Opistossa on järjestelmällisesti suunniteltu ohjauksen prosessi, joka siirtää yhteisvastuun myös opiskelijoiden keskinäiseen toimintaan. Opiskelijoiden osallisuutta ja kuulumista oppimis- ja työyhteisöön vahvistetaan muun muassa mahdollisuudella osallistua kehittämistoimintaan, yhteisöllisyys- ja vapaaehtoistyöpasseilla, yhteisillä tapahtumilla ja opistoneuvoston toiminnalla.

Kunniamaininnan perustelut

Ammattiopisto Luovi (Hengitysliitto ry)

Hengitysliitto ry:n omistama Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin erityisoppilaitos, jolla on toimintaa 24 paikkakunnalla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on 1470. Lisäkoulutuksessa toteutui vuonna 2011 164 ja oppisopimuskoulutuksessa 120 opiskelijatyövuotta.

Hyvinvoivaa oppimisympäristöä edistetään Ammattiopisto Luovissa monin eri tavoin. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä tukevat toimet ovat strategisia valintoja. Strategian pohjana ovat Luovin arvot, osaaminen, välittäminen, ilo, uudistajuus ja luovuus, jotka on sidottu tiukasti oppilaitoksen erityistehtävään. Arvojen mukainen toiminta on osa hyvinvoivaa oppimisympäristöä.

Johdon ja esimiesten osaamista kehitetään jatkuvasti ja päämäärätietoisesti. Kaikki Luovin esimiehet osallistuvat Luovin reitti -esimiesosaamisen kehittämisohjelmaan. Työhyvinvointia kehitetään Hyvinvoiva luovilainen -työhyvinvointimallin avulla, joka on linkitetty osaksi johtamisjärjestelmää. Varhaisen välittämisen mallia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstön näkemys työhyvinvoinnista on kehittynyt positiivisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja työhyvinvointia koskevat tavoitteet on saavutettu.

Opiskelijalähtöisyys korostuu henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien palautteissa. Opiskelijan tuki läpi opiskelun ja sen jälkeen on esimerkillisesti järjestetty. Esimerkiksi opiskelijoiden on mahdollisuus saada sijoittumiseen liittyviä ohjauspalveluja vielä puoli vuotta opintojen päättymisen jälkeen. Opiskelijoille laaditaan kattavasti ja ohjeistuksen mukaisesti HOJKS ja HEKSU -suunnitelmat ja niitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetusmenetelmät ja tuotettu oppimateriaali ovat käytännönlähtöisiä, toiminnallisia ja opiskelijalähtöisiä. Opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä oppimisympäristöjä, joista esimerkkeinä ovat harjoitusyritykset, kahvilat ja myymälät. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään myös monenlaisella yhteisellä toiminnalla.
Opiskelijat kokevat oppimisympäristön turvalliseksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Luovi pystyy toteuttamaan merkittävällä tavalla omaa vaativaa tehtäväänsä syrjäytymisen ehkäisyssä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sekä olemaan osaltaan yhteiskuntatakuun toteuttaja.

Lisätietoja:
opetusneuvos Tarja Riihimäki puh. 0295 3 30273