Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntija Sari Eriksson raportoi Moskovasta
Venäjän vuosi 2021 on tieteen ja teknologian juhlavuosi

Venäjä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pyrkinyt uudistamaan koulutus- ja tiedesektoria sekä parantamaan tieteellisen työn tuottavuutta. Perinteisesti venäläisessä koulutus- ja tiedejärjestelmässä on arvostettu matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Yhä venäläisen tieteen vahvuuksista löytyvät matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. Myös kansainvälistä tiedeyhteistyötä tehdään eniten insinööritieteiden, luonnontieteiden sekä lääketieteiden aloilla.

Vuosi 2021 on nimetty tieteen ja teknologian juhlavuodeksi. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään erilaisia tiedetapahtumia sekä avataan uusia tutkimusohjelmia.

Venäjän tieteen tulevaisuus

Korkeakoulujen kansainvälisten rankinglistausten (THE tai ARWU) sekä Thomson Reutersin Web of Science (WoS) ja Elsevierin Scopus-tietokantojen julkaisu- ja viittaustietojen perusteella Venäjän tieteen taso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Venäjän kansainvälisesti arvioitujen tieteellisten julkaisujen vuosittainen kasvu (9 %) on liki yhtä nopeaa kuin eniten kasvua tapahtuvassa Intiassa (11 %).

Maaliskuussa 2021 Venäjän hallitus hyväksyi uuden toimenpideohjelman Prioritet-2030 vuosille 2021–2030. Kymmenenvuotissuunnitelma jatkaa korkeakoulujen erinomaisuuteen tähdänneen 5/100 –ohjelman tavoitteita Venäjän korkeakoulujen kilpailukyvyn kohentamiseksi. Ohjelma on Venäjän historian suurin yksittäinen valtiontuen ohjelma, johon osallistuu yli 100 korkeakouluinstituutiota. Kun aiempi 5/100-ohjelma tähtäsi kansainväliseen rankingmenestykseen 21 korkeakoulun johdolla, on nykyisen korkeakouluohjelman tavoitteiksi asetettu kilpailukyvyn kohottamisen lisäksi alueellisia tavoitteita.

Panostukset venäläisten korkeakoulujen rankingmenestyksen parantamiseen näkyvät myös kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Syyskuun alussa julkaistussa Times Higher Education (THE) vertailussa on listattuna ensimmäistä kertaa 60 venäläistä yliopistoa (yhteensä yli 1600 yliopistoa). 
Maan kärkiyliopisto, Moskovan valtion yliopisto (MGU) on noussut listauksessa 16. sijaa ja on ainoana venäläisenä korkeakouluna 200 parhaan yliopiston joukossa. Mukana listauksessa on erikoistuneita yliopistoja, kuten taloustieteen korkeakoulu Plehanov, teknillisen korkeakoulu ITMO sekä Pietarin kaivosyliopisto. Tämä johtuu osittain siitä, että Timesin yliopistovertailu painottaa lääketieteen, biotieteen, tekniikan ja luonnontieteen osaamista humaanisten ja yhteiskuntatieteellisten tieteiden sijaan. Viimeisessä vertailussa kuusi venäläisistä korkeakoulua mahtui 500 parhaan joukkoon.

Tiedekaupunkeja ja tutkimuslaitoksia

Venäjän tutkimus seuraa neuvostoliittolaiseen tieteen perinteitä, jossa tiede on keskitetty valtiolle tärkeisiin tutkimusaloihin. Neuvostoaikoina keskeisiä tutkimusaloja olivat mm. fysiikka, avaruustutkimus, matematiikka, kemia, materiaalitiede ja maatiede. Yhä tänä päivänä Venäjän tieteen vahvuus löytyy näiltä tutkimusalueilta.

Venäjällä huippututkimusta on historiallisesti keskitetty, joko tiedekaupunkeihin, innovaatiokeskittymiin tai erillisiin tiedeakatemian alaisiin tutkimuslaitoksiin. Tiedeakatemia on yksi Venäjän vanhimpia instituutteja ortodoksisen kirkon rinnalla, joka on säilyttänyt asemansa yhteiskunnallisista muutoksista huolimatta. Historiallisesti Venäjällä tieteellinen työ ja tutkimus on tapahtunut tiedeakatemian instituuteissa ja korkeakoulut ovat keskittyneet opetukseen. Viime aikoina yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä on pyritty tiivistämään. Myös Venäjän tiedeakatemian neuvoantava rooli on korostunut.

Tänä päivänä tiedekaupunkien lukumäärä on vain murto-osa neuvostoaikoina olleista tiedekaupungeista. Teimme huhtikuussa suurlähettilään johdolla Team Finland –vierailun Venäjän ensimmäiseen tiedekaupunkiin, Obninskiin. Yhteensä tiedekaupunkeja on Venäjällä kaksitoista. Tiedekaupungeiksi on nimetty kaupunkeja, jolla on korkea tieteellinen ja tekninen potentiaali sekä tutkimuksen mahdollistava tieteellinen kapasiteetti. Esimerkiksi Obninsk tunnetaan maailman ensimmäisen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkana. Kaupungissa sijaitsee yli kymmenen erillistä, pääasiassa ydintekniikkaan ja fysiikkaan keskittyvää tutkimuslaitosta sekä Obninskin ydinvoimatekniikan yliopisto (ИАТЭ НИЯУ МИФИ). Yhteistyö suomalaisten kanssa kiinnostaa myös Obninskin tiedekaupungin tutkimuslaitoksia.

Viime vuosikymmenen aikana Venäjän tiedejärjestelmää on pyritty myös uudistamaan ja kansainvälistämään. Tavoitteen tueksi on perustettu erilaisia tukiohjelmia (Mega-grant), tutkimuslaboratorioita sekä erikoistuneita tutkimusinstituutteja (kuten Skolkovon tiede- ja teknologiainstituutti). Kyseisten uusien hankkeiden tavoitteena on edistää venäläisen tieteen kansainvälistymistä sekä ulkomaalaisten tutkijoiden integroitumista Venäjän tiedekentälle. Esimerkiksi Skolkovossa sijaitseva korkeakoulu SkolTechissa työskentelevistä professoreista 40 prosenttia in tänä päivänä ulkomaalaisia.

Nuorten tutkijoiden tärkeys

Venäjä on historiallisesti kouluttanut huipputieteilijöitä, kuten jaksollisen järjestelmän luojana tunnettu Dmitri Mendelejev, Pavlovin teorian isä Ivan Pavlov ja Nobelin fysiikanpalkinnolla palkittu Lev Landau. Koulutusjärjestelmässä on panostettu perinteisesti vahvasti tieteeseen ja teknologiaan, jonka tuloksena Venäjän lääketieteen, luonnontieteen sekä avaruuden tutkimus on edelleen korkeatasoista. Yli kolmekymmenelle venäläistaustaiselle (ja neuvostoliittolaistaustaiselle) tutkijalle on myönnetty Nobelin palkinto. Viimeisin myönnetty Nobelin palkinto on fyysikko Konstantin Novoselovin saama tunnustus vuonna 2010.

Tänä päivänä Venäjän tiede kaipaa yhä enemmän nuoria tutkijoita. Venäläisten tutkijoiden keski-ikä on 47 vuotta ja lähes joka neljäs on saavuttanut eläkeiän. Palkankasvupolitiikan ja nuoremmalle ikäryhmälle suunnattujen tutkimusapurahojen käyttöönoton on tarkoitus kääntää tämä suuntaus.
Huoli poismuuttavista tutkijoista on myös lisääntynyt. Kaikkiaan Venäjältä lähtevien tutkijoiden ja korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden määrä on kasvanut viisinkertaiseksi viimeisten liki kymmenen vuoden aikana. Nykyään liki 70 000 tutkijaa ja korkeasti koulutettua asiantuntijaa muuttaa ulkomaille vuosittain, kuin vielä vuonna 2012 lähtijöiden määrä oli noin 4 000. Venäjän tilastopalvelu Rostatin mukaan vuodesta 2010 alkaen tutkijoiden kokonaismäärä on Venäjällä laskenut kuudella prosentilla. Ennen kaikkea tutkijoiden määrä on vähentynyt luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla. Vaikka tutkijoiden määrät ovat Venäjällä vähentyneet, on Venäjällä määrällisesti yhä maailman neljänneksi eniten tutkimushenkilökuntaa.

Tiedeyhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomen ja Venäjän välillä on vuosikymmenten perinteet tiedeyhteistyölle. Esimerkiksi Suomen akatemian rahoittamia tutkimushankkeita on ollut mm. historiantutkimuksen, arktisen tutkimuksen, materiaalitekniikan ja biotieteiden alalla. Vuodesta 2003 alkaen Suomena Akatemia on rahoittanut 80 tutkimusohjelmaan yhdessä venäläisten rahoittajapartnereiden kanssa.

Opiskelijat, tutkijat sekä opettajat ovat liikkuvat aktiivisesti maiden välillä. Suomen ja Venäjän välillä on tiiviit koulutukselliset ja tutkimukselliset perinteet, jotka sitovat maita yhteen.
Venäjällä vuosi 2021 on julistettu tieteen ja teknologian juhlavuodeksi. Tieteen juhlavuoden teemoiksi on nimetty mm. nuoret tutkijat ja maan tieteen kehitys. Nämä ovat teemoja, joiden puitteissa on mahdollista tiivistää Suomen ja Venäjän välistä tiedeyhteistyötä

Sari Eriksson toimii Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijana Suomen Moskovan edustustossa.

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.