Hyppää sisältöön

Vapaan sivistystyön rakenteita ja rahoitusta uudistetaan

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 4.12.2014 12.24
Tiedote -

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen vapaata sivistystyötä koskevan lain muuttamisesta. Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan.

Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän ehdotuksiin rahoituksen uudistamisesta. Rahoitusuudistuksen tarkoituksena on lisätä rahoituksen ennakoitavuutta ja ratkaista nykyisen rahoitusjärjestelmän ongelmia. Tavoitteena on varmistaa, että vapaan sivistystyön oppilaitokset myös tulevaisuudessa pystyisivät toteuttamaan laadukasta koulutusta eri puolilla maata. Samalla modernisoidaan ja selkeytetään rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys rahoituksen ja rakenteen uudistamisen kokonaisuudesta luovutetaan opetus- ja viestintäministeri Kiurulle 11.12.2014.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi jatkossa oppilaitoksen ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Sisäoppilaitosmuotoinen koulutus olisi edelleen kansanopistotehtävän ominaispiirre ja se huomioitaisiin korottamalla oppilaitoksessa asuvien opiskelijoiden yksikköhintaa. Kansanopiston ylläpitäjän, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, korkeammasta 70 prosentin valtionosuuden määrästä luovutaan. Tällä hetkellä tällaisia kansanopistoja on kaksi. Muutos huomioitaisiin rahoituksessa muulla tavoin kunnes vaikeasti vammaisten koulutuksen rahoitukselle löydetään kestävä kokonaisratkaisu.

Kansalaisopistojen osalta luovutaan yksikköhintaan tehtävästä 15 prosentin korotuksesta opistoissa, jotka sijaitsevat kunnassa, jonka asukastiheys on yli 100. Yhdellä yksikköhinnalla tuetaan alueellista tasa-arvoa, rahoituksen ennakoitavuutta ja mahdollisuuksia palvelutarjonnan ylläpitämiseen ja monipuolistamiseen myös muualla kuin suurissa kaupungeissa. Opintokeskusten opintokerhoja varten myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta luovutaan.

Lakiin otetaan myös säännökset kansanopistojen ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskusten koulutukseen sisältyvästä käytännön työtehtävissä järjestettävästä koulutuksesta.

Kansanopistoilta ja valtakunnallisilta liikunnan koulutuskeskuksilta edellytetään vastaisuudessa opetussuunnitelman laatimista vähintään kahdeksan viikkoa kestävistä koulutuksista, tai jos ne sisältävät etäopetusta tai työssäoppimista.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.

Lisätietoja: hallitussihteeri Aino Still (OKM), puh. 02953 30396

LIITTYY VN-LISTAAN