Valtion erityisavustus varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin vuosille 2024–2027

Varhaiskasvatus

Valtionavustuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen kirjaus siitä, että laadukas varhaiskasvatus edistää oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle. Varhaiskasvatus on suomalaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jossa luodaan pohja lapsen oppimiselle ja joka tasoittaa perhetaustasta johtuvia eroja lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin. Osaava ja riittävä henkilöstö on yksi varhaiskasvatuksen laadun takeista.

Avustuksella vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota. Erityisesti huomiota kiinnitetään tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen kuntien sisällä alueellisesti ja kuntien välillä, edistetään lasten oppimisen edellytyksiä sekä vahvistetaan lapsen oppimisen tukea osana pedagogista toimintaa.

Valtionavustus on tarkoitettu varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Valtionavustuksella edistetään oppimista, hyvinvointia ja lähipalveluperiaatetta sekä lapsen oikeutta välttämättömään ja riittävän varhaiseen tukeen.

Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla varhaiskasvatuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata varhaiskasvatuksen henkilöstöä (varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja) lapsiryhmien kokoa pienentämään, varhaiskasvatuksen erityisopettajia lasten tuen tarpeisiin vastaamaan sekä avustajia lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia.

Esi- ja perusopetus

Valtionavustuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoite siitä, että jokaisella on taustasta ja varallisuudesta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja tavoitella unelmiaan. Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulu on suomalaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jonka perustana on kyky vähentää perhetaustan merkitystä oppimistuloksissa.

Avustuksella vahvistetaan esi- ja perusopetuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja, ehkäistään segregaatiota ja pienennetään opetusryhmäkokoja. Kiinnitetään erityishuomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten kohdalla.

Valtionavustus on tarkoitettu esi- ja perusopetuksen tasa-arvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja lähikouluperiaatteen sekä inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamiseen. Valtionavustuksella edistetään oppimista, hyvinvointia ja vuorovaikutusta sekä oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä ja riittävän varhaista tukea.

Avustuksella tuetaan pysyvien toimintamallien, rakenteiden ja käytänteiden kehittämistä tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata opettajia ja avustajia ensisijaisesti sellaisten esi- ja perusopetuksen opetusryhmien opetuksen toteuttamiseksi ja tueksi, joissa tehostetun tuen (oppilaalle on tehty perusopetuslain 16a §:n mukainen oppimissuunnitelma) tai erityisen tuen (oppilaalle tehty perusopetuslain 17 §:n mukainen kirjallinen päätös) piirissä olevan oppilaan/oppilaiden opetus järjestetään osittain tai kokonaan yleisopetuksessa tai joissa on erikoissairaanhoidon piirissä olevia oppilaita.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

• Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille
• Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet 
• Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 
•  Suomi.fi-ohjeet ja tuki

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Varhaiskasvatuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat hakemukseensa, mutta avustusta ei voi siirtää eteenpäin yksityisille varhaiskasvatuksen palveluntuottajille. Esi- ja perusopetuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä yhteisöjä, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Harjoittelukoulut voivat olla yhteydessä kuntaan ja kunta voi sisällyttää sen alueella toimivan harjoittelukoulun hakemukseensa. Yksittäisen varhaiskasvatusyksikön tai koulun hakemuksia ei oteta huomioon. Valtionavustus ei koske aamupäivä-/iltapäivätoimintaa, tutkintokoulukseen valmentavaa (TUVA) koulutusta, aikuisten perusopetusta eikä erityiskouluja.

Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2024–2027. Valtion erityisavustusta voidaan myöntää valtionavustuksen hakukriteerit täyttävälle varhaiskasvatuslaissa tarkoitetulle varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja/tai perusopetuslaissa tarkoitetun järjestämisluvan omaavalle esi- ja perusopetuksen järjestäjälle.

Avustuksen hakeminen, laskenta ja myöntäminen

Hakija hakee valtion erityisavustusta yhdellä hakemuksella asiointipalvelussa. Haettava summa kattaa sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen toiminnan vuosille 2024–2027. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakijalle yhden avustussumman, joka kattaa sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen. Avustus maksetaan kolmessa saman suuruisessa erässä vuosina 2024, 2025 ja 2026. Avustuksen laskenta koko hankeajalle perustuu hakemuksessa toimitettuihin tietoihin eikä hakijan tarvitse toimittaa uusia tietoja vuosina 2025 tai 2026. Avustukset maksetaan vuosina 2025 ja 2026 sillä ehdolla, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjä voi kuitenkin kohdentaa kunta- ja/tai koulukohtaisesti lasketun avustuksen tarkoituksenmukaisesti varhaiskasvatustoimintaan ja koulujen sekä ja niiden toiminta-alueiden päiväkotien esiopetusryhmien toimintaan. Valtionavustusta ei voi käyttää toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa eikä luokkamuotoisen erityisluokan perustamiseen.

- Hakemuksessa tulee olla varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjän suunnitelma avustuksen aiotusta käytöstä.

- Varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjä sitoutuu osallistumaan koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaan valtakunnalliseen vaikuttavuustutkimukseen.

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80 % kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20 %.

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:

Varhaiskasvatus

• lisähenkilöstön palkkaamiseen lapsiryhmiin suhdelukujen pienentämiseksi; palkattava henkilö voi olla varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi tai lastenhoitaja
• varhaiskasvatuksen erityisopettajan palkkaamiseen
• avustajien palkkaamiseen lapsiryhmiin, joissa on tukea tarvitsevia lapsia

Esi- ja perusopetus

• opettajien palkkaamiseen samanaikaisopettajiksi
• ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin
• avustajien palkkaamiseen

Erityisavustusta voidaan myöntää käytettäväksi ainoastaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen kasvatus- ja opetushenkilöstön palkkakuluihin. Palkattavien henkilöiden tulee työskennellä pääosin lapsi- ja/tai opetusryhmissä.

Laskentaperusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää avustuksen laskemiseen Tilastokeskuksen tuottamia kriteereitä viimeisimpien kahden vuoden ajalta ja perusopetuksen koulukohtaisia oppilasmääriä. Avustuksen laskenta koko hankekaudelle toteutetaan vuonna 2024.

• Varhaiskasvatuksen avustukseen vaikuttavat kriteerit
• Esi-ja perusopetuksen avustukseen vaikuttavat kriteerit 

Valtion erityisavustuksen määräytymiseen varhaiskasvatuksen järjestäjälle vaikuttavat seuraavat kriteerit:

• 30–54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta
• työttömyysaste
• vieraskielisen väestön osuus
•  maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä perheen tulojen perusteella olevat lapset

Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen järjestäjälle myönnetään laskennallisesti seuraavien koulun toimintaympäristöä kuvaavien kriteerien mukaisesti:

• 30–54-vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta
• työttömyysaste
•  vieraskielisen väestön osuus

Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetaan niiden koulujen nimet, joille avustusta haetaan. Koulun nimen viereen laitetaan postinumero/postinumerot, joiden alueilta oppilaat pääsääntöisesti kyseiseen kouluun tulevat (korkeintaan viisi postinumeroa, ei postitoimipaikkoja).

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella.

Avustuksen selvittäminen

Avustuksen saaja voi muodostaa avustukselle yhden kustannuspaikan ja seurata avustuksen käyttöä sillä koko hankekauden 2024–2027 ajan. Nelivuotista avustusta voi käyttää yhtenä kokonaisuutena ja se taloustarkastetaan yhtenä kokonaisuutena, eikä esimerkiksi jokaisen vuoden osalta erikseen. Avustus selvitetään yhdellä selvityksellä, joka kattaa varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen toiminnan, hankekauden päätteeksi. OKM tulee tekemään avustuksen käytöstä erillisen välitarkastelun vuoden 2025 loppuun mennessä. Välitarkastelussa varmistetaan, että avustuksen saajat käyttävät avustusta hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin. Avustuksen saajia tiedotetaan välitarkastelun tekemisestä erikseen.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää:

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit
• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa

• toimintaan, jolla varhaiskasvatuksen ja/tai opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa, esimerkiksi

• kohdistaisi leikkauksia tai lomautuksia tarveperustaista avustusta käyttävän ryhmän toimintaan ja korvaisi ne avustetulla toiminnalla

• käyttäisi avustusta olemassa olevan kasvatus- tai opetushenkilöstön peruspalkkakustannuksiin (lisätunnit hyväksytään)

• toimintaan, joka suuntautuu pääosin lapsi- tai opetusryhmätyön ulkopuolelle

• kunnan varhaiskasvatuksen perustoiminnan järjestämiseen kuten sijaisten ja varahenkilöiden palkkaukseen

• henkilöstön koulutuskustannuksiin, toiminnan suunnittelun kustannuksiin tai edellä mainittuihin toimiin liittyviin sijaiskuluihin
• avoimen varhaiskasvatuksen kuluihin
• toimintaan, joka suuntautuu yksinomaan koulutyön tai koulupäivän aikana toteutettavan oppilaiden tukemisen ulkopuolelle (kuten perhetyö, harrastukset)
• opetukseen, jolle ei ole opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita tai sisältöjä
• erityiskoulujen toimintaan tai kokoaikaisten ja pysyvien erityisluokkien tai -ryhmien muodostamiseen
• aamupäivä-/iltapäivätoimintaan, tutkintokoulukseen valmentavaan (TUVA) koulutukseen tai aikuisten perusopetukseen
• sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan/opiskeluhuollon henkilökunnan palkkakustannuksiin kuten perhetyöntekijät tai -ohjaajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat, neuropsykiatriset ohjaajat ja valmentajat, ym.
• laite- tai materiaalihankintoihin, tilakustannuksiin, koulukuljetuksiin, matkakuluihin, elintarvikekuluihin, markkinointi- ja edustuskuluihin, ulkopuolisiin palveluihin tai hallintokuluihin

Nämä rajoitukset koskevat myönnettyä erityisavustusta sekä hakijan omavastuuosuutta.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja -rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Avustuksen saaja voi muodostaa avustukselle yhden kustannuspaikan ja seurata avustuksen käyttöä sillä koko hankekauden 2024–2027 ajan. Nelivuotista avustusta voi käyttää yhtenä kokonaisuutena ja se taloustarkastetaan yhtenä kokonaisuutena, eikä esimerkiksi jokaisen vuoden osalta erikseen. Avustus selvitetään yhdellä selvityksellä, joka kattaa varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen toiminnan, hankekauden päätteeksi. OKM tulee tekemään avustuksen käytöstä erillisen välitarkastelun vuoden 2025 loppuun mennessä. Välitarkastelussa varmistetaan, että avustuksen saajat käyttävät avustusta hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin. Avustuksen saajia tiedotetaan välitarkastelun tekemisestä erikseen.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Myönnetyt avustukset