Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä.
Lähtökohtana on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen läpinäkyvästi, suunnitelmallisesti, moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Avustus on osa Oikeus oppia-kehittämisohjelman toimeenpanoa.
Kehittämisverkoston toiminnan painopisteet:
- tuen toteuttamisen vahvistaminen lähtökohtina varhainen tuki, suunnitelmallisuus, läpinäkyvyys, oikea-aikaisuus ja moniammatillisuus
-esiopetuksen ja koulunkäynnin tukeen liittyvien tutkimusperustaisten menetelmien ja interventioiden hyödyntäminen ja levittäminen koulutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen avulla
-oppimiseen, lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvoinnin tukeen, sekä esi- ja perusopetuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
-varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheisiin ja tuen jatkumoihin liittyvät käytänteet
- oppilaan terveydentilasta johtuvissa tilanteissa etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuuksien kehittäminen ja toimeenpano
-paikallisten moniammatillisten toimijaverkostojen osaamisen edistäminen ja toimijoiden ammatillisten roolien selkiyttäminen lasten kasvun ja yksilöllistä oppimista tukevien pedagogisten käytänteiden muodostamiseksi kunnissa
-toimivien yhteyksien luominen VIP-verkostoon, monialaisten palvelurakenteiden kehittämiseen osallistuminen sekä VIP-verkoston moniammatillisen osaamisen ja toimintamallien hyödyntäminen kunnissa ja lähikouluissa. Kts. Vip-verkosto
Kehittämisverkostoon kuuluvien opetuksen järjestäjien edustajien edellytetään osallistuvan valtakunnallisiin tai alueellisiin verkostolle suunnattuihin koulutus- tai kehittämispäiviin, kuten VIP-verkoston tilaisuuksiin.
Kehittämisverkosto voi myös esittää kehittämistoiminnan kohteeksi omia oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion kehittämiseen liittyviä toimintakäytäntöjä ja perustella kehittämistyön painopisteen soveltuvuuden myöhempään valtakunnalliseen käyttöön.
Kehittämisverkostotoiminnan alueellinen toteutus
1. Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan.
2. Toiminta voidaan käynnistää myös yhden opetuksen järjestäjän toimintana tilanteessa, jolloin kunnan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on vähintään noin 20 000 perusopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-9
Yksi kehittämisverkostoon kuuluvista opetuksen järjestäjistä on vetovastuussa. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä nuoriso- ja liikuntatoimi.
Rahoitettavien varhaiskasvatuksen kehittämisverkostojen ja esi- ja perusopetuksen kehittämisverkostojen keskeinen yhteistyö on välttämätöntä jatkumojen näkökulmasta.
Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori.