Hyppää sisältöön

Jatkuva oppiminen käytännössä
Vaasan seudulla luotetaan verkostoihin ja vahvoihin rakenteisiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.6.2020 15.06
Vaasan seudulla luotetaan verkostoihin ja vahvoihin rakenteisiin

Vaasan yliopisto on mukana kehittämässä jatkuvaa oppimista usealla kärjellä. Yliopisto on mukana laajassa Seinäjoen/Ilmajoen ja Kokkolan työllisyyden kuntakokeilut -hankkeessa, minkä lisäksi yliopisto koordinoi seitsemän yliopiston yhteistä energiavarastoinnin osaamisen koulutuskokonaisuuksien kehittämishanketta.

Vaasan yllopiston Levón-instituutissa koulutuspäällikkönä toimiva Henna Hyytiä kertoo hankkeissa toteutettavan jatkuvan oppimisen ydinteesejä, jotka ovat ajattomuus, paikattomuus ja työhön yhdistettävyys.

Hyytiä näkee, että jatkuva oppiminen edellyttää uteliaisuutta ja valmiutta kehittää itseään – koulutusmyönteisyyttä – jota tulisi pohjustaa ja edesauttaa läpi koulutuspolun. Tämä auttaa pärjäämään myös työuralla. Täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen rakenteet tulisi luoda siten, että osaamista voi kerryttää työuran aikana myös työtä tehden. Tähän lähdetään vastaamaan nyt käynnistyvissä hankkeissa. 

Uusien asiakasryhmien ja yhteistyöverkkojen kautta vahvistetaan myös työn ja osaamisen liittoa
Jatkuvan oppimisen kehitettäminen on ollut jo pidempään Vaasan yliopiston agendalla ja toimintamallin rakentamista varten on saatu myös strategiarahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 

Kehittämistyön edetessä on Hyytiän mukaan huomattu, ettei pelkästään modulaarisuus, laadukkaat avoimet opinnot tai erikoistumiskoulutukset riitä. 

”Nyt lähdetään kaivamaan, mitä muuta se jatkuva oppiminen on, toteaa Hyytiä ja jatkaa: ”Nykyisellään emme tavoita kaikkia kohderyhmiä, ja työn tueksi tarvitaan toimivat tukirakenteet ja yhteistyöverkostot.”

Aikaisempi kehittämistyö paljasti Hyytiän mukaan, ettei koulutuksiin ole alueella ollut yhtenäistä ohjausta, jotta ylipäänsä tavoitetaan työvoiman ulkopuolella olevat tai henkilöt, jotka haluavat kehittää osaamista työn ohessa tai työssä oppien korkea-asteella. Tarve on vahvemmalle uraohjaukselle ja koulutusneuvontapalveuille myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille. 

”Tämä palvelee jatkuvan oppimisen ohjausta.”

Laajemman kuntakokeiluhankkeen kohderyhminä ovat niin pitkäaikaistyöttömät kuin myös vastavalmistuneet, joiden osaamista on tarve täydentää. Hankkeessa on tavoitteena löytää uusia tapoja kouluttaa ja törmäyttää koulutettavia yrityksiin. Sivutuotteena tuotetaan täydentävää osaamista myös rekrytoivissa yrityksissä työskenteleville.

Pohjanmaan alueella on kova kilpailu osaavista työntekijöistä, ja jotta osaajia saadaan mukaan, työtä täytyy tehdä kaikkien aluetoimijoiden kanssa sateenvarjomaisesti: koulutuksen järjestäjien, TE-toimistojen, ELYjen ja niin yksityisten kuin julkisten työnantajien kanssa. Siihen rakennetaan nyt yhtä kehikkoa. 

”Näen, että suurin hyöty tästä on alueelle”, kuvaa Hyytiä. ”Tavoitteena on, että yhteistyö ja työelämän liikkuvuus lisääntyy”.

Kehittämistyötä edesauttaa hyvät alueelliset verkostot, joita on voitu hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa. Osana hanketta on tavoitteena kontaktoida laajasti niin yksityisen kuin julkisen sektorin työpaikkoja myös asiakaskuuntelun näkökulmasta, jotta malli saadaan rakennettua ja juurrutettua suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaksi. Pohjanmaan lisäksi hankkeen vaikutukset tulevat näkymään laajemmin yliopistojen ja yliopistokeskusten verkostojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

”Yksilöiden tasolla paras tulos on, jos kun asiakas pääsee kiinni työhön ja osallisuus lisääntyy. Yritys saa osaavaa työvoimaa, tai muita kehitymismahdollisuuksia. Koulutussektorin näkökulmasta hyötynä on uudet asiakasryhmät ja koulutustuotteet muu muassa työelämätaitojen kehittämiseen, mutta myös jo olemassa olevan opetustarjonnan ja menetelmien kehittämistä.” 

Ohjaus- ja koulutusprosessilla otetaan koppi ihmisistä ja edesautetaan jatkuvaa oppimista

Alueellisten ohjauspalveluiden kehittämisen lisäksi työllisyyden kuntakokeilujen asiakasryhmille kehitettävään ohjaus- ja koulutusprosessiin tulee kuulumaan useita elementtejä. Ne koostuvat osaamiskartoituksesta, uraohjauksesta ja työllistymiseen johtavasta täsmäkoulutuksesta, joka suunnitellaan ja sovitaan työelämäyhteistyössä.

Jatkuvan oppimisen yhdeksi kulmakiveksi on tunnistettu kannustinvaikutukset, jotka joko mahdollistavat tai estävät koulutukseen osallistumista. Hankkeessa tullaan kouluttamaan myös henkilöstöä tunnistamaan työttömien taloussosiaalisten kannustimien vaikutuksia, jotta mahdolliset karikot osataan luovia jo etukäteen.

Koulutustarjontaa kehitetään myös kohti pienempiä kokonaisuuksia ja työn ohella suoritettavaksi. Hankekokonaisuudessa kehitetään opetustarjontaa siten, että osaamista voidaan hankkia helpommin myös työn ohella. Tämä tarkoitaa myös energiavarastoinnin opintokokonaisuuksien pilkkomista pienempiin osiin ja toteutustavan kehittämistä siten, että osaaminen on hankittavisssa ajasta ja paikasta riippumatta. Opintoja tarjotaan maksutta kaikille kiinnostuneille. Elinkeinoelämä on kiinteästi mukana kehittämistyössä.

Jatkuvan oppimisen kannustimet voivat löytyä myös peruutuspeiliin katsomalla: Mitä myönteistä on kertynyt aiemmista oppimisista?

Kysyttäessä, miten yksilöitä voisi kannustaa oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen, Hyytiä kannustaa kokeilemaan.

”Haastaisin kaikkia ihmisiä ajattelemaan jo hankkimiaan taitoja tai osaamistaan, ja pohtimaan, mitä puuttuisi elämästä, jos ei olisi niitä koskaan oppinut. Taito voi olla kieli tai ajotaito, mikä vain. Kannustaisin samalla vertaamaan tilannetta tulevaan: jos hankkisi nyt jotain uutta osaamista, toisiko se elämään jotain uutta ja merkityksellistä? Jos kokeilu ei miellytä, aina voi hypätä pois ja kokeilla jotain muuta. Tarvitaan uteliaisuutta ja rohkeutta.”