Selvitysmies Arto Mustajoki: Suomen Venäjä-osaamisen tasoa nostettava
Suomen Venäjä-osaamiseen suunnattu panostus on vaatimattomalla tasolla, kun otetaan huomioon Suomen maantieteellinen sijainti ja Venäjä kasvava rooli markkina-alueena, yhteistyökumppanina ja kulttuurin suurvaltana. Yliopistojen Venäjä-yhteistyötä ja -osaamista tarkastellut selvitysmies professori Arto Mustajoki ehdottaa, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin konkreettisia Venäjä-osaamista kohottavia toimia. Mustajoki luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle keskiviikkona.
Suomalainen Venäjä-osaaminen kaipaa monipuolistamista ja tason kohottamista. Venäjä-osaaminen ja kanssakäyminen venäläisten kanssa tulisi Mustajoen mukaan saada luontevaksi osaksi yhteiskunnan eri tehtävissä toimivien henkilöiden osaamista, jolloin erillisiä Venäjä-ohjelmia ei enää tarvittaisi. Mustajoki korostaa, että Venäjä-osaamisen lisäämiselle ei ole poliittisia syitä, vaan osaamisen kohottaminen on tärkeää suomalaisten itsensä kannalta.
Mustajoki ehdottaa, että yliopistoissa toimivat yhdeksän venäjän kielen ja kirjallisuuden/kulttuurin tai venäjän kielen kääntämisen oppiainetta voitaisiin koota viiteen yksikköön. Yksiköiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää yhteistyöverkon avulla. Kokoaminen olisi osa yliopistojen rakenteellista kehittämistä.
Mustajoen mukaan Venäjä-tutkimuksen resurssien vähäisyys ja vakiintumattomuus on riski suomalaiselle Venäjä-osaamiselle. Mustajoki ehdottaa yliopistojen yhteistyön laajentamista usealle käyttämättömiä mahdollisuuksia tarjoavalle alalle sekä Aleksanteri-instituutin aseman selkeyttämistä ja vahvistamista valtakunnallisena toimijana. Osaamistason kohottaminen yliopistojen profiileja vahvistamalla vaatii Mustajoen mukaan valtiolta reilua resurssilisäystä. Hän ehdottaa, että tähän käytettäisiin esimerkiksi Venäjän takaisin maksamaa Neuvostoliiton velkaa.
Venäjä-tietoa on Mustajoen mukaan Suomessa hyvin, mutta se liikkuu heikosti erityisesti yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Mustajoki kannustaa tiivistämään yhteistyötä niin tutkijoiden kesken kuin myös tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien välillä. Yhtenä uutena keinona voisi olla esimerkiksi Venäjä-tiedon messut. Lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä venäläisten tahojen kanssa erityisesti luonnotieteissä. Uutena avauksena Mustajoki nostaa esiin palvelusektorin mahdollisuuksien selvittämisen Venäjällä sekä elinkeinoelämän että koulutussektorin näkökulmasta. Suomessa asuvia venäläisiä tutkijoita tulisi Mustajoen mukaan hyödyntää tehokkaammin sillanrakentajina Venäjälle.
Yhtenä Venäjä-yhteistyön rajoittavana tekijänä on venäjän kielen osaajien määrän vähäinen määrä. Lähitavoitteeksi tulisi asettaa, että vähintään joka kymmenes suomalainen osaisi venäjää. Mustajoki ehdottaa, että pakollisen ruotsin kielen opinnoista voitaisiin siirtyä valinnaisen naapurin kielen opiskeluun. Mikäli tähän ei ole mahdollisuuksia, olisi hänen mukaansa syytä laatia monipuolinen venäjän kielen opetuksen tukipaketti. Tukipaketti voisi kannustaa useamman valitsemaan venäjän kielen opinnot.
Mustajoen selvitys sisältää laajan yleiskatsauksen yliopistojen Venäjän-yhteistyöstä, Aleksanteri-instituutin toiminnasta, Cross-Border University -hankkeesta sekä useiden yliopistojen keskeisten sidosryhmien toiminnasta. Selvitys sisältää lukuisia ehdotuksia yliopistojen Venäjä-yhteistyön ja Venäjän tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi mm. Suomen Akatemian, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n ja TEKESin toimintamuotoja kehittäen.
_ _ _
Lisätietoja:
- professori Arto Mustajoki, puh. (09) 191 22986; 040 7413516
- ylitarkastaja Sirkka-Leena Hörkkö (opetusministeriö), puh. (09) 160 77212
- neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77299