OKM:n hallinnonala valtion vuoden 2012 talousarvioesityksessä
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,7 miljardin euron määrärahoja. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä kaikilla koulutusasteilla. Julkisen talouden kestävyyttä tuetaan nopeuttamalla opintoaikoja. Kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistetaan parantamalla koulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tutkimuksen infrastruktuureja. Taiteen ja kulttuurin asemaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta vahvistetaan. Tavoitteena on myös liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen.
Hallitusohjelman opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevat säästöt sisältyvät pääosin vuosien 2013–15 kehykseen. Vuonna 2012 vähennetään jo vapaan sivistystyön, oppilaitosten rakentamishankkeiden ja korkeakoulujen määrärahoja sekä tutkimuksen myöntämisvaltuuksia. Myös museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksia vähennetään.
Määrärahalisäykset kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti kasvua edistäviin ja syrjäytymistä estäviin toimenpiteisiin. Poikkihallinnollisen nuorten yhteiskuntatakuun valmistelu on aloitettu ja takuu toteutuu vuoden 2013 alusta lukien. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen esitetään lisäyksiä. Samoin esitetään lisättäväksi etsivän nuorisotyön määrärahaa.
Lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakouluja koskeva opetustoimen valtionosuusprosentti 41,89 ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan, jolloin kuntien omarahoitusosuus on 58,11 prosenttia.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatua vahvistetaan
Perusopetuksen edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna parannetaan. Perusopetuksen kehittämisen lähtökohtana on koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen. Koulujen eriytyminen estetään.
Perusopetuksen laatua vahvistetaan pienentämällä opetusryhmien kokoja, lisäämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja vakiinnuttamalla koulujen kerhotoiminta. Toisen asteen opiskeluhuoltoa laajennetaan ja laatua vahvistetaan. Tavoitteena on lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevää työtä ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi.
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laadun parantamiseen esitetään kohdennettavaksi 10 miljoonan euron lisämääräraha ikäluokkien pienentymisen tuomien lisäresurssien ohella. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 50 miljoonaa euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuosiin nähden. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintatunnin hintaa nostetaan 25 euroon toiminnan laajentamiseksi erityisesti 2. luokkalaisille.
Koulujen rakennushankkeisiin ehdotetaan 56 miljoonan euron valtionavustuksia sisältäen 6 miljoonan euron menosäästön. Uusien hankkeiden rakentamisvaltuudeksi ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.
Yleissivistävään koulutukseen kohdennetaan valtionosuuksia ja -avustuksia 843 miljoonaa euroa.
Ammatilliseen koulutukseen pääsy turvataan
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi turvataan nuorten ammatilliseen koulutukseen pääsy ja joustavat opintopolut sekä tarjotaan samanaikaisesti riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia aikuisväestölle. Toimenpiteet ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi jatkuvat.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja kehitetään yhteiskuntatakuun tukemiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta ehdotetaan säilytettävän vuoden 2011 tasolla. Hallitusohjelmassa sovitut ammatillisen koulutuksen säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2014 alkaen.
Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 718 miljoonaa valtionosuuksia ja -avustuksia. Määrärahassa on 33 miljoonaa euroa lisäystä vuoteen 2011 verrattuna. Yksikköhintojen kustannuspohjan tarkistus ammatillisessa peruskoulutuksessa lisää valtionosuuksia 7,3 miljoonaa euroa ja kustannustason muutoksen vaikutus on liki 25 miljoonaa euroa.
Aikuiskoulutuksella tuetaan elinikäistä oppimista
Ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja tehokkuutta parannetaan. Aikuiskoulutuksella tuetaan työurien pidentämistä, työllisyysasteen nostamista sekä elinikäistä oppimista. Oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin ehdotetaan yhteensä noin 315 miljoonaa euroa. Määrärahoissa on lähes 5 miljonaa euroa lisäystä vuoteen 2011 verrattuna. Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät elinikäisen oppimisen periaatteella muun muassa yhteiskunnan eheyttä, kansalaisyhteiskuntaa ja hyvinvointia edistävää koulutusta. Yhteiskuntatakuun tukemiseksi maahanmuuttajien kotoutumista edistävään rinnasteiseen koulutukseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.
Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuu 11,5 miljoonan euron säästö vuonna 2012. Vapaan sivistystyön määrärahaksi esitetään yhteensä 164 miljoonaa euroa.
Korkeakoululaitos uudistuu - vuorossa ammattikorkeakoulut
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan.
Ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan uudistamalla ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö. Tässä yhteydessä ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä ja uudistetaan myös ammattikorkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä. Samanaikaisesti on aloitettu valmistelu ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtämiseksi kokonaan valtiolle. Hallitusohjelman mukaisena valtion menosäästönä toteutetaan 2 miljoonaa euroa vuonna 2012. Ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset ovat 429 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksessa on lisäystä edelliseen vuoteen lähes 20 miljoonaa euroa. Määrärahan lisäyksestä merkittävä osa johtuu kustannustason huomioon ottamisesta.
Yliopistojen perusrahoitus määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut korvataan yliopistoille hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien. Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen menosäästö on 58 miljoonaa euroa vuonna 2012. Säästö koostuu yliopistojen valtion rahoituksen vähennyksestä ja yliopistoindeksin puolittamisesta. Valtion rahoitukseksi yliopistojen toimintaan esitetään 1 855 miljoonaa euroa. Merkittävistä menosäästöistä huolimatta yliopistojen valtion rahoitus lisääntyy edelliseen vuoteen lähes 17 miljoonaa euroa. Todellinen määrärahojen lisäys on tätä suurempi, sillä vuoden 2011 rahoitukseen sisältyi kertaluonteinen 50 miljoonan euron määräraha yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseen.
Kasvua edistävänä toimena esitetään tutkimusinfrastruktuureihin uutta 4 miljoonan euron rahoitusta vuonna 2012. Tutkimuksen laatua edistetään sekä tuetaan luovien tutkimusympäristöjen syntyä ja huippututkimusta, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä. Tutkimustiedon ja tiedepoliittisen tietopohjan käyttöä edistetään talouden ja työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Tutkijanuraa kehitetään yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäys edelliseen vuoteen on 11,8 miljoonaa euroa aikaisempien vuosien myöntövaltuuksien kasvusta ja niiden menojen jaksotuksen johdosta. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevan myöntämisvaltuuden kokonaistasoon esitetään säästötoimena 11,75 prosentin leikkausta vuonna 2012.
Kulttuuripolitiikan vaikuttavuutta tehostetaan
Kulttuuripolitiikassa tavoitteena on edistää kulttuurin ja luovan alan työllistävyyttä, lisätä kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja kulttuurin kansantaloudellista vaikuttavuutta. Taiteen ja kulttuurin laitosten ja toimijoiden toimintaedellytykset turvataan sopeuttamistoimien mukaisesti. Kulttuurin kansantaloudellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi edistetään kulttuurivientiä ja luovaa taloutta. Kulttuuripalveluiden saatavuutta vahvistetaan sekä edistetään kuntien kulttuuritoiminnan ja lasten ja nuorten taidekasvatuksen edellytyksiä.
Huolehditaan kulttuuripalveluiden alueellisesta tasa-arvosta, turvallisen mediaympäristön kehittämisestä sekä eri väestöryhmien kulttuurin tukemisesta. Luodaan edellytyksiä kulttuurin soveltavalle käytölle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja työelämän laadun parantamiseksi. Lisäksi parannetaan eri vähemmistö- ja maahanmuuttajaryhmien kulttuurisen osallistumisen edellytyksiä sekä vahvistetaan monikulttuurisuutta.
Teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin esitetään budjettivaroja 40,4 miljoonaa euroa, johon sisältyy 5 miljoonan euron säästö. Museoiden valtionosuuksiin esitetään budjettivaroja 17,7 miljoonaa euroa, jossa on 5 miljoonan euron säästö. Menosäästöjen toteuttamiseksi alennetaan valtionosuuden laskentaperusteena olevia yksikköhintoja vuosiksi 2012–2015. Museoviraston toimintamenoihin esitetään 3 miljoonan euron säästöä vuodelle 2012.
Taidetoimikuntalaitosta koskeva uudistus valmistellaan niin, että Taiteen edistämiskeskus aloittaisi toimintansa vuoden 2013 alusta.
Liikunnan asemaa peruspalveluna vahvistetaan
Liikunnan asemaa peruspalveluna vahvistetaan tavoitteena liikunnallisen elämäntavan vahvistuminen ja yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tavoitteena on rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä huippu-urheilussa. Määrärahoja suunnataan etenkin laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamiseen.
Nuorten palveluita kehitetään
Aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen säilyvät nuorisopolitiikan keskiössä. Painopisteinä on edistää nuorten yhteiskuntatakuuta sekä toteuttaa uutta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen, etsivään nuorisotyöhön ja yhteiskuntatakuun toimeenpanoon esitetään 4 miljoonan euron määrärahalisäystä eli yhteensä 17,5 miljoonaa euroa.
Veikkausvoittovaroja 520 miljoonaa euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön edistämiseen
Veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2012 yhteensä 520,4 milj. euroa. Veikkaus Oy:n tuottoarvio vuodelle 2012 on 503,7 milj. euroa. Siinä on huomioitu arpajaisveron korottamisen aiheuttama vaikutus. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,7 miljoonaa euroa.
Voittovarat kohdennetaan edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Tieteen menoista 25 prosenttia rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.
_ _ _
Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- johtaja Kirsi Kangaspunta, puh. 09 160 77252
- valtiosihteeri Tapio Kosunen, puh. 09 160 77162
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 09 160 77053
- valtiosihteeri Jarmo Lindén, puh. 09 160 77160
- ylitarkastaja Timo Oravainen, puh. 09 160 77317
Yleinen taloussuunnittelu
- johtaja Matti Väisänen, puh. 09 160 77442
- finanssisihteeri Timo Ertola, puh. 09 160 77433
_ _ _
Valtion talousarvioesitys kokonaisuudessaan on Internet-osoitteessa:
http://www.vm.fi