Hyppää sisältöön

Tutkimus- ja innovaationeuvosto: Suomi tarttuu tekoälyn mahdollisuuksiin

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 13.12.2017 15.26
Tiedote

Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli 12.12.2017 kokouksessaan tekoälyä osana tutkimus- ja innovaationeuvoston visiota ja tiekarttaa.

Tekoäly on yksi globaaleista megatrendeistä, jonka mahdollisuuksiin Suomi haluaa tarttua. Suomen koulutuspohja ja esimerkiksi koneoppimisen osaaminen tarjoavat oivat mahdollisuudet hyödyntää tekoälyä ja luoda siihen perustuvaa liiketoimintaa.

- Osaaminen luo kilpailukyvyn perustan. Olemme myös panostaneet pitkäjänteisesti tekoälyosaamiseen jo hyvän aikaa, toteaa opetusministeri, tutkimus- ja innovaationeuvoston varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen.

- Jotta pystymme vahvistamaan asemaamme ja luomaan uutta, tarvitaan uusia toimia. Tätä korostetaan myös niin tutkimus- ja innovaationeuvoston kuin korkeakoulutuksen ja tutkimuksenkin visiossa vuoteen 2030. Nyt tartutaan toimeen.  

Hallitus päätti puolivälitarkastelun yhteydessä elokuussa 2017 käynnistää  tekoälyohjelman, jonka tavoitteena on, että Suomi on kärkimaa, joka kykenee soveltamaan tekoälyä nopeammin kuin kilpailijansa. Ohjelman väliraportti valmistui lokakuussa. Puolivälitarkastelun yhteydessä päätettiin myös datanhallinnan ja laskennan kehittämisohjelmasta 2017-2021. Ohjelmassa vahvistetaan alan infrastruktuuriympäristöä ja palveluita korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille sekä vahvistetaan alan osaamista ja vaikuttavuutta.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visiossa ja tiekartassa (lokakuu 2017) tekoäly on tunnistettu megatrendiksi, jonka mahdollisuuksiin ja muutostarpeisiin Suomi tarttuu oikea-aikaisesti. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tekoäly on paitsi koulutuksen tehostaja ja tutkimuksen kohde, myös korkeakoulujen uudistamisen väline. Tutkimus- ja innovaationeuvoston keskustelu toimii syötteenä kansalliseen tekoälyohjelmaan sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision toimeenpanoon.

Edellä mainituille visioille yhteinen tavoite on neljän prosentin bruttokansantuoteosuus tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tutkimus- ja innovaationeuvoston mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paitsi julkisen ja yksityisen rahoituksen lisäystä TKI-työhön myös muita toimia, kuten yritystukien kokonaisvaltaista uudistamista.

Lisätietoja:

opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo p. 050 302 8246

Sanni Grahn-Laasonen Tiede Tutkimus- ja innovaationeuvosto