Toimenpideohjelma edistäisi koulutuksellista tasa-arvoa

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaisten lasten ja nuorten osaamisessa on viime vuosikymmenen lopussa tapahtunut muutos huonompaan. Kokonaistason heikentyminen näyttää johtuvan kaikkein huonoimpien tason laskusta.

Kansallisissa ja kansainvälisissä oppimistulosarvioinneissa eri ryhmien väliset oppimistulokset ovat eriytyneet. Eriytyminen koskee sekä sukupuolten välisiä, että erilaisesta sosioekonomisesta taustasta tulevien lasten oppimistuloksia. Vaikka suomalaiset lapset ovat kansainvälisesti vertaillen oppimisen tuloksissa tasa-arvoisia, on viitteitä siitä, että kehitys on kääntynyt epäsuotuisaan suuntaan.

Koulujen väliset oppimistuloserot ovat kasvussa ja tätä kasvua vauhdittaa koulujen eriytyminen sekä opetussisällöiltään että oppilasrakenteeltaan. Tutkimusten mukaan vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus eriyttävät nuorten koulutuspolkuja. Perheen varallisuus on yhteydessä nuorten opintoihin. Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat muita ikätovereitaan vähemmän.

Työryhmä ehdottaa 35 toimenpidettä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi kaikilla koulutusasteilla - varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Perusopetuksen rahoitusta esitetään kehitettäväksi siten, että koulujen väliset erot oppimistuloksissa kaventuvat. Huomiota kiinnitetään perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymiseen ja korkeakoulujen opiskelijavalintoihin.

Työryhmän mukaan paras keino häivyttää sosiaalisen tai muun taustan vaikutus opintopolkuja koskeviin valintoihin on varmistaa kaikkien tasapuolinen pääsy vähintään toisen asteen koulutukseen.

Toimenpideohjelmalla puututaan koululaisten varhaiseen eriytymiseen. Koulujen välisiä eroja esitetään kavennettaviksi muun muassa kohdentamalla lisäresursseja haasteellisemmassa ympäristössä toimivien koulujen tukemiseen. Perusopetuksen rahoituksen kehittämisen lisäksi perusopetuslakiin esitetään lisättäväksi pykälä koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä.

Työryhmä ehdottaa tukitoimia perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymiseen. Toisen asteen palvelukykyä tulisi vahvistaa ja yhteistyötä tulisi syventää ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä niiden erityispiirteet ja luonne säilyttäen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja ohjausta esitetään kehitettäväksi siten, että oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuksen vuorottelu yksittäisen opiskelijan kohdalla olisi nykyistä joustavampaa.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään. Työryhmä esittää muun muassa siirtymistä kahteen hakuun ja kahteen alkavaan ryhmään vuodessa joillakin koulutusaloilla.

Sukupuolittuneita käytäntöjä puretaan kaikilla koulutusasteilla. Työryhmä ehdottaa laadittavaksi ohjelman ammatteihin liittyvien sukupuolta koskevien mielikuvien vähentämiseksi yhteistyössä opetushallinnon, työ- ja elinkeinohallinnon, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson kiitti työryhmää ansiokkaasta työstä sekä rohkeudesta tehdä uusia esityksiä, joilla vaikeisiin ongelmiin voitaisiin vastata.

- Monet esitykset katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja monet nostavat esiin rohkeitakin uusia keinoja vastata koulutuksellisen tasa-arvon haasteisiin. Uskon, että työryhmän esittämien keinojen rinnalle ja ohitse nousee varmasti muitakin keinoja, joilla hallituksen tälle toimenpideohjelmalle asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa. Nyt odotamme lausuntokierroksen tuloksia ja aloitamme hallituksen sisäiset keskustelut virkamiesryhmän esittämistä keinoista, ministeri avasi tilannetta luovutustilaisuudessa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on valmistellut valtioneuvoston päätöksenteon pohjaksi ehdotuksen koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi. Työryhmän ehdotus lähetetään laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoja odotetaan 31.12.2012 mennessä.

Työryhmän ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen strategiaksi

 

Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, puh. 0295 3 30105
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032