Tasa-arvoasioissa ei pidä nukahtaa
Sukupuolten tasa-arvoa täytyy pitää aktiivisesti esillä, muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Kaivosojan mukaan Suomi ei ole muuttunut tasa-arvon mallimaaksi, vaikka sekä naiset että miehet ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettuja. Tasa-arvon edistäminen ei koske vain tyttöjä ja naisia, vaan yhä useammassa asiassa myös poikia ja miehiä.
Tasa-arvonäkökulma on noussut tänä syksynä vahvasti esiin sekä koulutuspolitiikassa että lapsi- ja nuorisopolitiikassa, iloitsee kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Kaivosoja pitää opetus- ja kulttuuriministeriötä keskeisenä ministeriönä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, sillä ministeriön tehtäväkenttä koskettaa kaikkia ikäluokkia, niin lapsia ja nuoria kuin työikäisiä ja ikääntyneitäkin.
- Jos katsomme vain keskimääräisiä tietoja lapsista ja nuorista, niin kadotamme tärkeää informaatiota eri-ikäisistä tytöistä ja pojista, Kaivosoja toteaa.
Asenteita tuulettamaan
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo toista kertaa tasa-arvoasioista vastaava ministeri, tällä hallituskaudella kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Kaivosojan mukaan tasa-arvoministerit ovat vauhdittaneet tasa-arvon edistämistä myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, sillä heitä on kiinnostanut miten näkökulmaa pidetään yllä heidän omalla hallinnonalallaan.
Liikunnan saralla järjestelmällistä tasa-arvotyötä on tehty pitkään. Esimerkkinä Kaivosoja mainitsee Piikkarit-palkinnon, jota on jaettu jo vuodesta 1995 tunnustuksena sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden edistämisestä.
Lisäksi ilmestyi juuri Liikunta ja tasa-arvo 2011 -julkaisu, jossa käsitellään sukupuolten tasa-arvon nykytilaa ja muutoksia Suomessa ja vertaillaan tuloksia vuonna 2005 julkaistuun tutkimukseen.
Parhaillaan Suomi toimii myös maailmanlaajuisen naisliikuntaverkosto IWG:n puheenjohtajana ja opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu verkoston kansainvälisen konferenssin järjestämiseen Helsingissä vuonna 2014.
Koulutuksen saralla riittää vielä haasteita, vaikka molemmilla sukupuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Ylijohtaja Kaivosoja muistelee jo uransa alkuaikoina ammattikasvatushallituksessa tutustuneensa tutkimustuloksiin, jotka kertoivat koulutuksen voimakkaasta jakautumisesta tyttöjen ja poikien aloihin.
- Tässä olisi vielä paljon tehtävää, sillä Suomessa on edelleen voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, toteaa Kaivosoja.
Kaivosoja toivookin muutosta nykyiseen asenneilmastoon. Hänen mukaansa kouluilla on tärkeä, joskin rajattu rooli ja hän tähdentääkin myös kodin, ystävien ja lähiyhteisöjen merkitystä nuorten koulutusvalinnoissa.
Nykytilanteessa Kaivosojaa huolestuttaa myös poikien heikot oppimistulokset lukemisessa sekä erityisesti tyttöihin kohdistuva häirintä ja ahdistelu kouluissa.
Muiksi haasteiksi Kaivosoja mainitsee tasa-arvotyötä koskevat asenteet, jotka kaipaisivat tuulettamista. Ministeriön hallinnonalalla hän toivoo edistystä myös kulttuurin ja taiteen alalla, jossa tasa-arvotyö on ollut vielä vähäistä.
Yhteisellä asialla
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on saada sukupuolinäkökulma sisällytetyksi kaikkeen ministeriön toimintaan. Näin lisätään myös tietoisuutta naisten ja miesten välisestä tasa-arvon tilasta.
- Kun päätöksiä valmistellaan pyrkien arvioimaan päätösten mahdolliset vaikutukset erikseen tyttöihin ja poikiin, naisiin ja miehiin, toteutuu samalla myös hyvän hallinnon periaatteet ja voimavarojen oikea kohdentaminen, Kaivosoja korostaa.
Tässä työssä ministeriön toiminnallisella tasa-arvotyöryhmällä on tärkeä tehtävä. Ryhmä on asetettu syksyllä 2009 ja sen tehtävänä on suunnitella sitä, miten tasa-arvoa voidaan ministeriön toimialalla edistää. Vastaavia ryhmiä toimii lähes kaikissa ministeriöissä.
Työryhmän puheenjohtajana toimiva Kaivosoja painottaa, että ryhmän tehtävä on yhteinen koko ministeriön väelle.
Tasa-arvotyöryhmä on antanut tähän oman panoksensa muun muassa järjestämällä koulutusta ministeriön virkamiehille siitä, miten sukupuolinäkökulma otetaan huomioon lainvalmistelussa, taloussuunnittelussa ja tulosohjauksessa. Koulutuksissa on päästy myös vaihtamaan tietoja ja kokemuksia muiden ministeriöiden kanssa, mikä on ollut erittäin hedelmällistä.
Kaivosoja korostaa vielä, että tasa-arvotyössä saadaan tuloksia vain, jos koko organisaatio saadaan ymmärtämään tasa-arvon merkitys.
- Ekvalita Ab/ Taina Riski ja Anna Seligson
Linkkejä ja lisätietoja:
Tasa-arvoasiat opetus- ja kulttuuriministeriössä