Suomi päätti tulevan Erasmus+ -ohjelmakauden 2021-2027 neuvottelut

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden koulutussektorin yksi painopisteistä on ollut Erasmus+ -ohjelman tehostaminen. Ohjelman seuraavaa rahoituskautta (2021–2027) koskevasta asetusehdotuksesta neuvoteltiin Suomen johdolla syksyllä. Uusi ohjelma jatkaa nykyisellä nimellään Erasmus+.

Uudesta ohjelmasta tulee nykyistä osallistavampi. Neuvotteluissa sovittiin, että asetukseen tulee oma ohjelman osallistavuutta käsittelevä luku ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan.

Kunkin maan tulee tehdä suunnitelma, miten rohkaistaan sellaisten henkilöiden osallistumista, joilla on eri syistä vaikeuksia osallistua.  Tässä voidaan käyttää erilaisia keinoja: tiedottamista, neuvontaa, vertaistukea tai tarvittaessa antaa myös taloudellista lisätukea. Kansallisesti voidaan päättää toimenpiteistä ja siitä mihin kohderyhmiin  niitä erityisesti kohdistetaan.

Suomi on osallistunut vuodesta 1991 EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin, ja sinä aikana ohjelmien kautta on rahoitettu jo lähes 300 000 suomalaisen ulkomaanjaksoa. Nykyisin Erasmus+ -ohjelma kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, nuorisotyöhön ja urheiluun. Ohjelma mm. rahoittaa yli 20 000 ulkomaanjaksoa vuodessa ja on tärkein kansainvälistä toimintaa rahoittava ohjelma Suomessa ja koko Euroopassa. Esimerkiksi Suomessa ohjelma rahoittaa yli puolet korkea-asteen ja ammatillisten opiskelijoiden ulkomaanjaksoista. Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi ohjelma tukee myös opettajien, kouluttajien tai nuorisotyöntekijöiden kansainvälistä yhteistyötä ja erilaisia yhteistyöhankkeita.

Perinteiset ulkomaanjaksot ja kansainvälinen yhteistyö säilyvät ohjelman kulmakivinä. Samalla neuvotteluissa asetusta selkeytettiin niin, että ohjelma antaa jatkossa lisää mahdollisuuksia virtuaaliseen yhteistyöhön ja virtuaaliseen oppimiseen. Virtuaalinen yhteistyö tarjoaa lisääntyviä mahdollisuuksia saada kansainvälistä kokemusta myös sellaisille henkilöille jotka eivät eri syistä voi lähteä ulkomaanjaksolle toiseen maahan.

Osa ohjelmaan liittyvistä kysymyksistä jäi avoimeksi ja seuraaville puheenjohtajamaille. Näitä ovat mm. budjetti, ohjelman hallintomalli, ja ohjelmaan tulevat uudet toiminnot. Ohjelmamaiden ulkopuolisten ns. kolmansien maiden osallistumista koskevat artiklat odottavat lisätietoja brexitistä.

- Suomi on tyytyväinen lopputulokseen. Saavutimme sen, mikä komission uudistuessa ja rahoituskokonaisuuden ollessa avoinna, oli mahdollista saavuttaa. Samalla pystyimme jättämään seuraavalle puheenjohtajamaalle Kroatialle hyvät lähtökohdat jatkoneuvotteluihin, toteaa neuvotteluja vetänyt erityisasiantuntija Johanna Koponen.

Lisätietoja:
-opetusneuvos Kaisu Piiroinen (OKM), puh. 0295 330359
-opetusneuvos Mikko Nupponen (OPH), puh. 0295 330164