Säätiöiltä vahva tuki Kotimaisten kielten keskuksen kulttuurihistoriallisille sanakirjoille

Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja murresanakirjojen toimitustyölle taattu jatko.

Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Svenska kulturfonden panostavat Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) julkaisemiin kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviin sanakirjoihin. Suomen murteiden sanakirjan, Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan Ordbok över Finlands svenska folkmål toimittamiseen on myönnetty yhteensä yli neljän miljoonan euron rahoitus tuleville vuosille.

Rahoituspäätöksistä kerrottiin Helsingissä järjestetyssä julkistustilaisuudessa 22. marraskuuta. Tilaisuudessa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi, että säätiöiden myöntämä rahoitus on hyvin tärkeä koko OKM:n hallinnonalan näkökulmasta ja hieno esimerkki kulttuuriperinnön säilyttämisestä yksityisen ja julkisen yhteisrahoituksen avulla. ”Kotuksen kulttuurihistorialliset sanakirjat ovat merkittävä osa kielellistä kulttuuriperintöämme”, painotti Lehikoinen.

Myös Kotuksen johtaja Leena Nissilä on iloinen säätiöiden panostuksesta. ”Säätiöiden tuki antaa mahdollisuuden jatkaa sanakirjatyötä nykyisessä laajuudessaan tai jopa vauhdittaa sitä Kotuksen haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta”, totesi Nissilä. ”Kulttuurihistoriallisten sanakirjojen loppuunsaattaminen on nykysukupolven yhteinen velvollisuus.”

Valtionhallinnon useat säästöohjelmat ovat johtaneet siihen, että Kotus on ollut vaikeassa taloustilanteessa. Sanakirjatyö on vaativaa ja edellyttää pitkää perehtymistä kokeneiden tekijöiden opastuksessa. Työhön tarvitaan nyt uutta sukupolvea. Säätiöiltä uusien tekijöiden rekrytoimiseen saatava tuki on osoitus arvostuksesta koko Kotuksen työtä kohtaan.

Satojatuhansia tieteellisiä sana-artikkeleita

Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat sekä nykykieltä että kielen vaihtelua ja muutosta. Monet sanakirjahankkeista ovat todella laajoja ja pitkäkestoisia. Suomen murteiden sanakirja sisältää valmistuttuaan noin 350 000 sana-artikkelia, Vanhan kirjasuomen sanakirja runsaat 80 000 sana-artikkelia ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja noin 120 000 sana-artikkelia.

Lisää tietoa kielemme ja kulttuurimme vaiheista

Vanhan kirjasuomen sanakirja (kaino.kotus.fi/vks) kuvaa suomen varhaisen kirjakielen sanaston Mikael Agricolan ajasta noin vuoteen 1810. Valmiina on aakkosväli a–puhdistaminen. Kotuksen voimavarat eivät 2010-luvulla riittäneet sanakirjan edistämiseen, ja sanakirjaa uhkasi tuolloin keskeyttäminen.

Koneen Säätiö on tukenut sanakirjan toimitustyötä tuloksekkaasti vuodesta 2012 alkaen yhteensä 2,2 miljoonalla eurolla. Nyt säätiö on myöntänyt lähes 1,4 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2024–2028.

"Suomen kirjakielen historia on lyhyt, jos verrataan moniin eurooppalaisiin valtakieliin, mutta kuitenkin jo puoli vuosituhatta pitkä. Kirjakielen historian tutkimus on samalla kulttuurihistorian tutkimusta, ja se lisää tietoa sekä kielen että kulttuurimme aikaisemmista vaiheista. Koneen Säätiölle on ilo olla mukana tukemassa näin tärkeää sanakirjatyötä.” Näin toteaa säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Ilona Herlin.

Suomen kieli elää paikallisissa murteissa

Suomen murteiden sanakirja (kaino.kotus.fi/sms) kuvaa kaikkien suomen murteiden sanaston. Sen aineistona on pääosin 1920–1970-luvuilla kerätty aineisto, joka on laajuudeltaan yli 8 miljoonaa sanalippua. Sanakirjasta on tähän mennessä julkaistu verkossa aakkosväli a–nihteä. Suomen Kulttuurirahasto myönsi sanakirjan toimittamiseen 850 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2028.
”Suomen kieli elää paikallisissa murteissa. Niiden eri kerrostumien tavoittaminen ja dokumentoiminen on tärkeä kulttuuriteko”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Korvaamaton osa kulttuuriperintöämme

Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja Ordbok över Finlands svenska folkmål (kaino.kotus.fi/fo) rakentuu vuosina 1860–1970 kerätyn laajan murreaineiston varaan. Aineisto on kerätty yli 80 pitäjästä Suomen ruotsinkielisiltä alueilta.

Painettuna sanakirjasta on julkaistu neljä osaa. Vuodesta 2013 sanakirjaa on julkaistu verkossa. Verkossa sanakirjasta on julkaistu aakkosväli a–ryxtning. Tämä on noin kaksi kolmasosaa koko sanakirjasta.

Svenska litteratursällskapetin ja Svenska kulturfondenin tuki varmistaa sen, että sanakirja saadaan valmiiksi – eli hakusanaan öxel saakka – vuonna 2036. Säätiöiden tuki sanakirjan loppuunsaattamiseen on yhteensä 2,34 milj. euroa.

”Svenska litteratursällskapet aloitti jo perustamisvuonnaan 1885 sen murreaineiston keräämisen, johon Ordbok över Finlands svenska folkmål perustuu. Jatkammekin ilomielin sanakirjan toimittajien tärkeän kieli- ja kulttuurihistoriallisen työn tukemista”, toteaa seuran puheenjohtaja, professori Åsa von Schoultz. ”Svenska litteratursällskapetin toiminnan tarkoituksena on kerätä ja levittää tietoa ruotsin kielestä Suomessa. Juuri sitä Ordbok över Finlands svenska folkmål tekee – murreaineisto on korvaamaton osa kulttuuriperintöämme.”

”Ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen identiteetin näkökulmasta Ordbok över Finlands svenska folkmål on merkittävä teos. Tämä on tärkeä hanke myös Svenska kulturfondenin tarkoituksen kannalta, ja iloitsemme siitä, että voimme olla mukana viemässä sitä maaliin”, sanoo Svenska kulturfondenin puheenjohtaja Mikaela Nylander.

Lisätietoja:

• Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, 0295 330 182, anita.lehikoinen(at)gov.fi
• Johtaja Leena Nissilä, Kotimaisten kielten keskus, 0295 333 220, leena.nissila(at)kotus.fi
• Tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen, Koneen Säätiö, 050 344 7468, kalle.korhonen(at)koneensaatio.fi
• Toimitusjohtaja Susanna Pettersson, Suomen Kulttuurirahasto, 09 6128 1122, susanna.pettersson(at)skr.fi
• Kansliapäällikkö Jonas Lång, Svenska litteratursällskapet, 045 657 7422, jonas.lang(at)sls.fi
• Asiamies Katarina von Numers-Ekman, Svenska kulturfonden, 050 360 7436, katarina.von.numers-ekman(at)kulturfonden.fi