Opetustoimen rakenteet uudistetaan

Esitetyillä säädösmuutoksilla luotaisiin edellytykset lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteelliselle uudistamiselle. Koulutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan ja vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä.

Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään
Rakenneuudistuksen tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko. Lukioiden,ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten määrä jää koulutuksen järjestäjän päätettäväksi.

Vahvemmilla koulutuksen järjestäjillä olisi käytettävissä olevien resurssien pienentyessä nykyistä paremmat edellytykset huolehtia omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämisestä eri aloilla sekä varmistaa koulutuksen laatu ja vaikuttavuus. Koulutuksen järjestäjillä olisi paremmat edellytykset ylläpitää kattavaa toimipisteverkkoa maan eri osissa ja sitä kautta turvata koulutuksen saatavuus sekä kohdentaa voimavaroja joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Uudistuksella turvataan myös oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämissä uusissa järjestämisluvissa korostuisivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan, jossa painottuvat koulutustarve, koulutuksen saavutettavuus sekä koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset.

Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otettaisiin huomioon muun muassa väestön määrä eri ikäluokissa, opiskelijamäärä, työvoiman tarve, osaamistarve, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta.

Vapaan sivistystyön ylläpitämislupien osalta arvioitaisiin toiminnan taloudelliset edellytykset ottaen huomioon oppilaitoksen ylläpitäjän toiminta kokonaisuudessaan.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu suorituksiin
Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus pohjautuisi valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä.

Uudistus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laatua ja alueellista saavutettavuutta, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista.

Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Koulutusprosesseja ja osaamisen tunnustamista tehostetaan ja opintoaikoja lyhennetään. Lisäksi muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta luovutaan.

Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Rahoitusosuuksien perusteina huomioitaisiin muun muassa opiskelijavuodet, tutkinnot ja tutkinnon osat sekä osassa koulutusmuodoista työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen. Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa opiskelijavuodet rajataan enintään kolmeen vuoteen. Perusrahoitusosuudessa suoritteina huomioitaisiin toteutuneet opiskelijavuodet ja lukiokoulutuksessa huomioitaisiin myös koulutuksen saavutettavuus sekä aineopinnot.

Rakenneuudistuksella 260 miljoonan euron vähennys julkisiin menoihin
Hallitus on osana julkisen talouden tasapainottamista päättänyt yhteensä 260 miljoonan euron menoleikkauksista, jotka kohdentuvat lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Koulutuksen korkean laadun ja saavutettavuuden varmistamiseksi uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja kehitetään järjestäjärakennetta. Uudistuksilla luodaan koulutuksen järjestäjille edellytykset vastata vähenevään resurssikehitykseen.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioidaan 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen.
_ _ _
Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestämisluvan. Kaikkien lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaa hakevien edellytykset luvan saamiselle arvioidaan ministeriön käynnistämällä haulla vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudelliset edellytykset arvioidaan samassa aikataulussa. Ennen koulutuksen järjestäjärakennetta koskevaa päätöksentekoa sille haetaan hallituksen esityksen mukaisesti mahdollisimman kattava yhteiskunnallinen tavoitetila.

Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- johtaja Jari Rajanen, puh. 0295 3 30268
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, puh. 0295 3 30105
- hallitusneuvos Virpi Korhonen, puh. 0295 3 30391

Lisätietoja hankkeesta OKM:n verkkosivuilla: Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus 2014 - 2016

LIITTYY VN-LISTAAN