Opetusministeri Kalliomäki Going Global -konferenssissa

Arvoisat Konferenssiosallistujat

Globalisaatiosta on tullut keskeinen osa yhteiskuntapoliittista keskustelua. Useat maat ovat laatineet kansallisia strategioita, joiden avulla ne pyrkivät sopeutumaan maailmantaloudessa ja kansainvälisessä yhteistyössä meneillään oleviin muutoksiin.

Talouden globalisaatio merkitsee syvenevää maailmanlaajuista työnjakoa ja kiristyvää kilpailua. Tästä seuraa muutoksia työelämän rakenteisiin, ammatteihin ja osaamistarpeisiin. Globalisaation myötä työvoiman liikkuvuus lisääntyy ja yritykset sijoittavat toimintojaan markkinoiden ja tuotannontekijöiden kannalta edullisempiin maihin. Tästä on myös seurannut yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen lähellä tuotantoa.

Globalisaatio koskettaa erityisellä tavalla Suomen kaltaisia kansainvälisestä kaupasta riippuvaisia pieniä maita, jotka lisäksi panostavat voimakkaasti tietoon ja korkeaan osaamiseen ja jotka eivät voi kilpailla matalilla työvoimakustannuksilla.

Globalisaatiokehityksen arvioimiseksi ja siihen liittyvien haasteiden tunnistamiseksi on Suomi EU:n puheenjohtajamaana järjestänyt tämän konferenssin ’Going Global: the Challenges for Knowledge-Based Economies’ yhdessä Euroopan komission ja kansainvälisen innovaatiotutkimuksen verkoston Six Countries Programme?n kanssa.

Konferenssin pyrkimyksenä on arvioida maailmantalouden murroksen uusimman vaiheen vaikutuksia yhtäältä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle sekä toisaalta osaamiseen panostavien maiden yhteiskunta-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle. Tavoitteena on tarkastella uusimman aihepiiriä koskevan tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja kuulla sekä yritysten että tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä.

Konferenssin järjestäjät ovat pitäneet tärkeänä, että globalisaatioon olennaisesti liittyvä kestävän kehityksen näkökulma saa riittävästi huomiota konferenssin esityksissä. Yhtä hyvin kehittyneiden kuin kehitysmaiden etujen mukaista on, että sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi jakautuvat nykyistä tasaisemmin ja että maailmantalouden kasvusta johtuvat kielteiset ekologiset vaikutukset minimoidaan.

Suomen pitkäaikainen panostaminen tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin on ollut keskeistä menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa, osana globaalia avointa taloutta. Kuulun niiden uskalikkojen joukkoon, joiden mielestä Suomessa on kohtuullisen järkevästi kyetty yhdistämään talouskehitys yhteiskunnan ja ympäristön kehitykseen, ja siten kansalaisten hyvinvoinnin parhaaksi.

Tämän puolesta puhuu myös se, että Suomi on saanut myönteistä huomiota kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa.

Menestymisemme taustalla on erityisesti väestön hyvä koulutustaso sekä tiedon ja osaamisen laaja-alainen kehittäminen ja käyttöönotto. Nämä kansalliset vahvuudet haluamme säilyttää myös tulevaisuudessa. Niistä huolehtiminen edellyttää entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä.

Globaalin talouden kehityksessä innovaatiot ja osaaminen on se voima, joka uudistaa, muokkaa ja yhdistää toimialoja teollisuusmaissa. Meidän on huolehdittava siitä, että koulutus- ja innovaatiojärjestelmän rakenteet ovat riittävän joustavia ja että ’politiikan teossa’ kyetään riittävän nopeasti reagoimaan muutoksiin ja hyödyntämään uudet mahdollisuudet.

Kiristyvässä globaalissa taloudessa kansallinen panostus korkeatasoiseen osaamiseen ja tutkimukseen omilla vahvoilla aloilla ei yksin riitä. Jatkossa on myös kyettävä varmistamaan muualla, erityisesti nousevissa talouksissa tuotetun tiedon ja osaamisen jatkuva ja monipuolinen hyödyntäminen. Eristäytymisen sijaan on luotava edellytyksiä globaalille yhteistyölle. Suomen linja innovaatiopolitiikassa on perustunut avoimuuteen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen.

Yksittäisillä EU:n jäsenmailla ei välttämättä ole riittäviä resursseja luoda pysyvää yhteistyötä kaikkiin kehittyviin maihin. EU:n yhteistyöohjelmilla voidaankin nähdä olevan keskeinen rooli paitsi eurooppalaisten verkostojen luomisessa ja vahvistamisessa, myös globaalin yhteistyön edistämisessä ja laajentamisessa. Kalliit kokeellisen tutkimuksen laiteinvestoinnit ovat esimerkiksi luonteva globaalin yhteistyön kohde, joihin EU:n jäsenmaiden osallistuminen on järkevää organisoida EU:n kautta.

Euroopan oman kilpailukyvyn parantamisen ja osaamispohjan vahvistamisen kannalta on erittäin tärkeää, että EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyössä uskalletaan ottaa rohkeita askeleita ja kokeilla uusia kunnianhimoisia yhteistyömuotoja riskejäkään kaihtamatta silloin, kun ne voidaan nähdä hallituiksi.

Tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyykin monia merkittäviä uudistuksia, joihin kohdistuu suuria odotuksia. Näistä tärkeimpiä ovat Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council) perustaminen sekä eurooppalaiset teknologiayhteisöt (Technology Platforms) ja niihin pohjautuvat yhteiset teknologia-aloitteet (Joint Technology Initiatives, JTIs).

Teollisuus on teknologiayhteisöissä aloitteentekijä, mutta mukana on myös tutkimuslaitoksia, yliopistoja sekä muita keskeisiä toimijoita. Teknologiayhteisöjen puitteissa on laadittu useiden eri alojen euroopanlaajuiset strategiset tutkimusagendat, joiden toimeenpanoa tulee tukea komission, jäsenmaiden ja yritysten toimesta. Kyseessä on tilaisuus, jota ei ole varaa hukata.

Eurooppa tarvitsee myös huippuyliopistoja, tiedon ja osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä sekä parempaa yhteistyötä yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tulee merkittävästi vahvistamaan eurooppalaisten yliopistojen perustutkimusta. Tämän lisäksi Euroopan yliopistojen on kyettävä nykyistä paremmin muuntamaan osaamisensa liiketoiminnaksi, uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi yhteistyössä muiden innovaatiotoimijoiden kanssa.

Suomen puheenjohtajuuskaudella tullaan käsittelemään komission aloitetta Euroopan teknologiainstituutista. Tätä hanketta on kehitettävä niin, että se tukee meneillään olevaa Euroopan korkeakoululaitoksen uudistusta ja laaja-alaisen innovaatiopolitiikan vahvistamista. Keskeisenä tavoitteena on kehittää EU:n eri toimenpiteiden avulla laadukkaita ja houkuttelevia innovaatioympäristöjä.

Mielestäni on tärkeää, että Euroopan unionin toimenpiteet pidetään avoimina myös Euroopan ulkopuolisten maiden osallistumiselle. EU:n kansainvälistä ja globaalia yhteistyötä tulee vahvistaa nykyistä laajemmin.

Yritykset ovat perinteisesti kansainvälistyneet suorien sijoitusten kautta. Kansainvälistyminen näkyy myös strategisten allianssien lukumäärän voimakkaana kasvuna.

Uusin kehitys yritysten kansainvälistymisessä on t&k-yksiköiden siirtyminen lähemmäs markkinoita ja tuotantoa. Esimerkiksi suomalaisten yritysten t&k-investoinnit ulkomaille kääntyivät nopeaan kasvuun 2000-luvulla.

Korkeatasoinen tutkimus, pätevien tutkijoiden saatavuus sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa säätelevän lainsäädännön ennakoitavuus vaikuttavat siihen, missä tutkimusta ja tuotekehitystä harjoitetaan. Suomessa olemme painottaneet näitä kysymyksiä tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassamme.

Muutama kuukausi sitten valmistui tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laadittu kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Tämän strategian mukaisesti Suomeen on tarkoitus perustaa kansainvälisiä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä viidelle eri alalle, jotka ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja – palvelut. Näiden keskittymien toiminta tulee perustumaan yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen.

Arvoisat kuulijat,

Tämä konferenssi on yksi toimenpide, jolla Suomi haluaa EU:n puheenjohtajamaana ylläpitää ja viedä eteenpäin keskustelua globalisaatiosta ja sen hallintamekanismeista.

Olen erittäin iloinen siitä, että olemme onnistuneet kutsumaan Suomeen näin arvovaltaisen joukon globalisaatiokysymysten, kansainvälisen talouden ja innovaatiopolitiikan huippuasiantuntijoita. Konferenssin teemat ovat hyvin haasteellisia. Uskon, että kokous tulee antamaan merkittävän panoksen globalisaatiota koskevaan dialogiin.

Toivotan kokoukselle parhainta menestystä ja toivon, että nautitte vierailustanne syyskuisessa Helsingissä.