Opetusministeri Henriksson Toisen asteen koulutuksen tulevaisuus -seminaarissa ke 17.1.
Hyvät ystävät, bästa vänner, Tervetuloa minunkin puolesta tähän seminaariin. On hienoa, että meitä on näin laaja joukko keskustelemassa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
Välkomna till framtidsseminariet för andra stadiets utbildning. Det är fint att vi alla har samlats här idag för att diskutera framtiden för gymnasieutbildningen och yrkesutbildningen.
Koulutus, osaaminen ja työllisyys ovat keskeinen osa hallituksen ohjelmaa. Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä sekä pärjätä palkallaan tai eläkkeellään.
Yhteiskunnan muuttuessa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelujen kysyntä ja tarjonta muuttuvat. Tähän hallitus toimillaan varautuu. Tehtävämme on varmistaa yhteiskunnan palvelut ja yksilöiden mahdollisuudet oman elämän hallintaan myös tuleville sukupolville.
När samhället förändras, förändras efterfrågan på och utbudet av småbarnspedagogik och utbildning. Vår uppgift är att säkerställa tjänsterna som samhället erbjuder och individens möjligheter i livet också för kommande generationer.
Kuten tiedätte, hallituksen ohjelmassa on kirjauksia tavoitteista ja toimenpiteistä koskien kumpaakin koulutussektoria. Ne koskevat mm. oppimisen tukea sekä koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Hallitusohjelman lisäksi toisen asteen koulutuksen vaikuttavat yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. On mielestäni oikeutettua todeta, että toisen asteen koulutuksen toimintaympäristö on suuressa muutoksessa.
Hallitusohjelmassa lähtökohtana on, että lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus ovat samanarvoiset rinnakkaiset koulutusmuodot, joilla on omat tehtävät. Näitä kahta toisiaan täydentävää koulutusmuotoa yhdistää hyvin moni muukin asia kuin sijainti koulutusjärjestelmässämme.
Ensimmäinen yhdistävä asia on luonnollisesti oppivelvollisuus. Sen myötä tilannekuvassa nousevat myös esiin oppimistulokset. Joulukuussa julkaistut tuoreimmat PISA-tulokset kertovat, että matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Osaaminen on kuitenkin heikentynyt, kuten valtaosassa OECD-maita.
Tuloksissa näkyy, että koronapandemia vaikutti osallistuneiden oppilaiden koulunkäyntiin vähintäänkin välillisesti lähes koko yläkoulun ajan. Vaikka opetus pystyttiin korona-aikana pääosin järjestämään opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, pandemian aiheuttamat haasteet tulevat jättämään pitkän varjon, joka pahimmillaan heijastuu näiden ikäluokkien jatko-opintoihin toisella asteella ja myöhemmin korkeakouluissa. Tämä on asia, joka myös yhdistää toisen asteen koulutussektoreita.
Hallitus on jo tarttunut toimeen kehityksen kääntämiseksi. Panostamme 200 miljoonaa euroa perusopetukseen ja vahvistamme oppilaiden perustaitoja. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Viikkotunneista kaksi lisätään äidinkieleen ja kirjallisuuteen vuosiluokille 1-2 ja yksi tunti matematiikkaan vuosiluokille 3-6. Näin vahvistetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.
De senaste PISA-resultaten visar att de finländska ungdomarnas kunskaper i matematik, läsfärdigheter och naturvetenskaper fortfarande är bättre än OECD-medelvärdet, men kunskapsnivån har sjunkit. Regeringen satsar nu 200 miljoner euro på den grundläggande utbildningen. Vi stärker elevernas grundläggande färdigheter genom att öka antalet undervisningstimmar i modersmål och litteratur samt matematik. Vi förnyar också stödet för lärande, vilket är mycket viktigt.
Då det gäller PISA-resultaten var det glädjande att se att de svenskspråkiga eleverna har förbättrat sina kunskaper i naturvetenskapliga ämnen. Det här är ett oerhört viktigt trendbrott som visar att det är möjligt att förbättra kunskapsbasen.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Hallitus uudistaa siis myös oppimisen tukea. Jokaisella oppilaalla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus saada tukea oppimiseensa sekä ryhmän jäseninä, että yksilöinä. Olennaista on tukitoimien osuvuus ja riittävyys niiden aiheuttaman hallinnollisen työn sijaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille verkkokuulemisen oppimisen tuen kysymyksistä. Kuulemiseen osallistuttiin yli 6500 kertaa.
Vastausten mukaan paras mahdollinen oppimisen tuki auttaa opiskelijaa erilaisissa ja eritasoisissa oppimisen ja ymmärtämisen vaikeuksissa sekä muissa opintojen edistymisen haasteissa. Se tukee oppimisen taitoja, motivaatiota, hyvinvointia ja jaksamista, opiskelijan onnistumista omissa tavoitteissaan sekä opintojen suunnittelua. Tuki tulisi suunnitella yksilöllisesti ja joustavasti sekä opiskelijaa kuunnellen. Vastaajien mukaan tuen tulisi sisältää tukiopetusta, erityisopetusta tai erityistä tukea sekä mahdollisuuksia joustoihin.
Vastauksissa nousi esiin myös tarve matalan kynnyksen tuelle, joka voi käytännössä olla esimerkiksi opiskelijan kannustamista ja välittämisen osoittamista. Kaikkea emme siis ratkaise lainsäädännöllä emmekä rahoituksella. Olennaista on se, että oppilaitoksissa on aikaa kohdata ja huomioida opiskelijoita.
Hyvät ystävät, bästa vänner,
Haluan nostaa esiin myös lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn. PISA-tulosten lisäksi joulukuussa julkaistiin fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän Move!:n tuloksia vuodelta 2023.
Myönteistä tuloksissa oli, että peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut ja jopa osin kääntynyt nousuun valtakunnallisesti. Viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista reilulla 38 prosentilla fyysinen toimintakyky on kuitenkin mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Tämäkin on asia, joka näkyy ja tulee jatkossakin näkymään toisen asteen oppilaitoksissa. Fyysinen toimintakyky on yhteyksissä oppimiseen. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa fyysinen toimintakyky liittyy myös ammatissa toimimiseen.
Den fysiska funktionsförmågan påverkar också inlärningen. Det gläder mig att vi i de senaste Move!-resultaten ser en positiv utveckling i barns och ungas fysiska funktionsförmåga. Fortfarande återstår arbete, och regeringen satsar nu genom Mer motion i Finland-programmet på att få barn och unga att röra på sig mera.
Toinen suuri asiakokonaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä on väestökehitys, joka haastaa nykyiset tapamme järjestää koulutuspalvelut. Syntyvyys Suomessa on romahtanut ja näyttää vakiintuneen tasolle, joka on kolmanneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. Lisäksi lapset syntyvät eri paikkoihin kuin aiemmin.
Suuressa osassa maata opiskeluikäisten nuorten määrä on vähentynyt ja tulee edelleen vähentymään. Isossa osassa maata myös työikäisen väestön määrä vähentyy, mikä vaikuttaa aikuiskoulutuksen kysyntään. Nämä trendit näkyvät jo monissa oppilaitoksissa.
Befolkningsutvecklingen utmanar vårt nuvarande sätt att ordna utbildningstjänster. I en stor del av landet har antalet unga i studieåldern eller arbetsför ålder minskat och kommer att minska ytterligare. I en stor del av landet minskar också befolkningen i arbetsför ålder, vilket påverkar efterfrågan på vuxenutbildning. Dessa trender syns redan vid många läroanstalter.
Esimerkiksi lukiokoulutuksen järjestäjistä 80 % sijaitsee kunnassa tai on kunta, jossa nuorisoikäluokka pienenee ja joka viides kunnassa, jossa vähentymä on yli 30 prosenttia. Merkittävä osa näistä kunnista on jo nyt pieniä koulutuksen järjestäjiä opiskelijamääränä mitattuna. Samoissa kunnissa myös peruskoululaisten määrä vähenee.
Ammatillisen koulutuksen tilanne on hieman erilainen, koska määrällinen painopiste on jatkuvassa oppimisessa eli aikuisten koulutuksessa. Väestökehitys ja siihen linkittyvä työpaikkojen määrä vaikuttaa koulutustarpeisiin alueilla. Ammatillisella koulutuksella on myös tärkeä rooli maahanmuuttajien pätevöittämisessä suomalaisille työmarkkinoille.
Viimeiseksi toimintaympäristöstä nostan esiin talouden ja erityisesti julkisen talouden heikon tilanteen. Tässä haastavassa tilanteessa iloitsen panostuksistamme koulutukseen. Kuluvan vuoden talousarviossa toisen asteen koulutukseen kohdistettava rahoitus nousee kokonaisuudessaan 3 miljardiin euroon. Tämä on yksi suurimpia tulevaisuuspanostuksia, mitä suomalaiset veronmaksajat tekevät.
Koulutuksen yhteys talouteen tulee myös valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Hallitus haluaa parantaa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä. Erityisesti ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymisen pitäisi olla paremmalla tasolla kuin se nyt on. Tämä koskee niin nuoria kuin aikuisia opiskelijoita. Alakohtaiset erot ovat suuria. Korjaavien toimenpiteiden pitää puuttua ongelmiin ja kannustaa jatkamaan hyvää toimintaa niillä koulutusaloilla, joilla asiat ovat jo nyt paremmin.
Työllistymiseen tai jatko-opintoihin johtava koulutus on opiskelijoiden etu, se on myös työnantajien ja yritysten etu. Samalla se on koko yhteiskunnan etu.
Finland har betydande problem i den offentliga ekonomin. Därför är en hög sysselsättningsgrad oerhört viktig. Tyvärr går idag för många med yrkesutbildning utan jobb. Vi behöver därför bland annat försäkra oss om att finansieringen av yrkesutbildningen riktas enligt de studerandes och arbetslivets behov.
Hyvät kuulijat, bästa åhörare,
Te lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ammattilaiset ja kehittäjät olette tehneet paljon uudistamistyötä. Tämän tekemänne arvokkaan työn pohjalta on hyvä jatkaa.
Suomessa osaaminen nähdään keskeisenä tekijänä maamme menestymiselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Olemme havainneet, että oppimistuloksemme ja koulutustasomme eivät ole niin hyvällä tasolla kuin olimme ajatelleet. Toivon, että omassakin puheenvuorossani käsittelemäni asiat kannustavat meitä asioiden muuttamiseen niin, että lapset, nuoret ja aikuiset voisivat oppia ja voida hyvin. Tämä on hyvä oman elämän ja aikuisuuden rakentamiselle.
Finlands framgång och internationella konkurrenskraft baserar sig på hög kompetens. Jag hoppas vi tillsammans kan utveckla vårt utbildningssystem så att barn, unga och vuxna också framöver kan både lära sig och må bra.
Hyvät ystävät, bästa vänner,
Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein hyvää seminaaripäivän jatkoa. Kiitos!
Med dessa ord vill jag önska er alla en fin fortsättning på seminariedagen. Tack!