Opetus- ja kulttuuriministeriöltä virkanäkemys tulevan hallituskauden tarvittavista sivistyspolitiikan toimista
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi keskiviikkona 15.2. virkanäkemyksen sivistyspolitiikan suunnasta ja tulevalla hallituskaudella tarvittavista politiikkatoimista. Suomen menestys, hyvinvointi ja kestävä kasvu perustuvat tulevaisuudessakin inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvuun ja innovaatioihin.
Virkanäkemyksen mukaan koulutustasoa tulee nostaa, oppilaiden perustaitoja vahvistaa, lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta parantaa ja koulutuksen järjestämisrakenteita sekä rahoitusta uudistaa. Kulttuuria ja luovia aloja tulee vahvistaa sekä osallisuutta ja demokratiaa kehittää.
Keskeisiä esityksiä tulevalle hallituskaudelle
Koulutustarjonta tulee kohdentaa työmarkkinoiden tarvetta vastaavasti, jotta tuetaan tuottavuuden kasvua ja varmistetaan työvoiman saatavuus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittymisen kannalta kriittisille aloille.
Nuorten ja aikuisten koulutustasolle vuonna 2040 tulee asettaa tavoite ja päättää keinoista, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä. Aikuisten koulutustaso tulee palauttaa nousutrendille ja tärkein keino päästä tähän on saada nuorten aikuisten koulutustaso OECD-maiden kärkitasolle.
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää korkeakouluissa lisätään työvoimapulaan vastaamiseksi. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävät lukuvuosimaksut nostetaan kuitenkin kattamaan koulutuksen todelliset kustannukset. Ulkomaalaisille opiskelijoille luodaan taloudellisia kannusteita, jotta he työllistyisivät Suomeen opintojensa jälkeen.
Luovien alojen palvelurakennetta ja rahoitusta uudistetaan niin, että luovan talouden kasvu ja työllisyys vahvistuvat.
Valtakunnallinen Liikkuvat-kokonaisuus vakiinnutetaan väestön liikkumisen lisäämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä. Myös kilpa- ja huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan.
Oppimistulosten lasku pysäytetään lisäämällä opetustuntimäärää perusopetuksessa sekä uudistamalla perusopetuksen tuki. Perustaitojen oppimiseen panostetaan toimeenpanemalla oppimisen tuen kokonaisuudistus varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Erityisesti vieraskielisten lasten ja oppilaiden edellytyksiä riittävän suomen ja ruotsin taidon saavuttamiseen parannetaan.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi toteutetaan laaja toimenpidekokonaisuus, joka kattaa kaikki koulutusasteet sekä kulttuuri- ja nuorisotoiminnan. Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa toteutetaan valtakunnallinen kehittämisohjelma, jolla vahvistetaan hyvinvointityötä sekä yhteisöllistä oppilashuoltoa ja turvallista oppimisympäristöä. Toisella asteella ja korkeakoulutuksessa varmistetaan riittävä opintojen ohjaus sekä opiskelun ja opiskelijoiden tuki. Nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi poikkihallinnollisesti toteutetaan laaja-alainen valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma.
Koulutuksen rahoitusta vahvistetaan ja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusrahoitusta lisätään ja varmistetaan varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tarveperusteisen rahoituksen riittävä taso ja ennakoitavuus.
Kulttuurirahoituksen tasoa lisätään vahvistamaan kulttuurialan elpymistä ja uudistumista koronapandemian jälkeen.
Ikäluokkien pieneneminen ja alueellisten erojen kasvu edellyttävät varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteiden uudistamista.
Lisätietoja:
-kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM), 02953 30182
-ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus, vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
-ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
-ylijohtaja Atte Jääskeläinen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 309
-ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 330 129
-ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
-neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius (OKM), puh. 02953 30291