OKM:n ehdotus valtion talousarvioesitykseen 2021 rakentaa osaamista ja hyvinvointia
Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,3 miljardia euroa. Lisäystä määrärahoihin on 385 miljoonaa euroa. Ministeriön budjettiehdotuksessa varaudutaan muun muassa oppivelvollisuusiän nostamiseen ja sen myötä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen. Määrärahoja suunnataan myös muihin hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksiin. Osasta ministeriön budjettiehdotukseen sisältyvistä asioista on jo sovittu koronaelvytykseen liittyvissä kuluvan vuoden lisätalousarvioissa.
Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuutta laajennetaan ja samalla toteutettaisiin maksuton toisen asteen koulutus, mihin opetus- ja kulttuuriministeriö varaa talousarvioehdotuksessaan ensi vuodelle 23,9 miljoonaa euroa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla perusopetuksessa ja toisella asteella. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen budjettiehdotuksessa kohdistetaan 40 miljoonan euron lisäpanostus.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen ehdotetaan 14,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mielekkääseen, maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Määrärahalisäys olisi pysyvä.
Esittävän taiteen rahoitusjärjestelmää uudistetaan lisäämällä edelleen vapaan kentän avustuksia siten, että niiden kasvu on 3,5 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019. Vuonna 2022 rahoitusjärjestelmän uudistuksen on tarkoitus laajeta koskemaan esittävän taiteen valtionosuuksia. Myös liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon rahoitusta vahvistetaan.
Panostukset koulutukseen ja osaamiseen jatkuvat
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksessa yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 820 miljoonaa euroa, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen 1 188 miljoonaa euroa ja korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen 3 428 miljoonaa euroa. Koulutukseen ja osaamiseen panostamalla tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa osaamiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmien toteuttamista jatketaan, johon kohdistetaan 125 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksessa käynnistetään laatuohjelma koulutuksen laadun, opettajien työskentelyedellytysten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Myös toimia ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi sekä opetuksen ja ohjauksen tuen vahvistamiseksi jatketaan.
Lähihoitajien koulutukseen lisätään opiskelijavuosia 27 miljoonalla eurolla hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkapaikkamääriä lisätään ja siihen varataan yhteensä 40 miljoonaa euroa. Koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen korkeakouluissa ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa.
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan yhteensä 147 miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Tutkimusinfrastruktuureja ja Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa ehdotetaan vahvistettavaksi ja ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta lisättäväksi yhteensä 90 miljoonan euron lisävaltuudella. Suurteholaskennan eurooppalaiseen yhteistyöhön ehdotetaan 20 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Opintotukeen ehdotetaan 661 miljoonaa euroa, joka on 43 miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. Opintolainahyvityksen ja opintolainojen valtiontakaukseen varatun määrärahatarpeen ministeriö arvioi kasvavan 19 miljoonalla eurolla. Opintotuen riittävyyttä parannetaan opintorahan indeksitarkistuksilla. Lisäksi ministeriö korottaisi korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea. Koulumatkatukioikeus laajenisi osana maksutonta toista astetta.
Edellytykset hyvinvoinnille ja uudistumiskyvylle on turvattava
Taide, kulttuuri ja luovat alat uudistavat yhteiskuntaa, tukevat hyvinvointia ja lisäävät työllisyyttä ja bruttokansantuotetta. Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa varattavaksi 594 miljoonaa euroa, joka on 109 miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan kasvusta valtaosa (noin 88,5 miljoonaa euroa) aiheutuu taiteen perusopetuksen määrärahojen siirrosta budjetissa.
Kansallisteatterin peruskorjaukseen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Yhteensä valtio on varautunut rahoittamaan hanketta 50 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2022. Kansallismuseon lisärakennuksen toteuttamiseksi ehdotetaan Museovirastolle oikeutetta tehdä sitä koskeva vuokrasopimus.
Kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan euron lisämäärärahaa. Taiteilijaeläkkeiden määrää ehdotetaan lisättäväksi siten, että täysien eläkkeiden määrä nousee 100 eläkkeeseen. Lisämäärärahoja ehdotetaan myös Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen, Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidalle, lastenkulttuurin edistämiseen, kulttuurimatkailuun, lukuliikkeelle, kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen ja museoiden maksamiin näyttelypalkkioihin taitelijoille. Koronaepidemian vaikutukset toimialalle edellyttävät elvytysrahoitusta.
Suomenlinnan kiinteistöjen peruskorjauksen ja -parannuksen määrärahoihin ehdotetaan 4,2 miljoonaa euroa kertaluonteisena elvytystoimenpiteenä ja 3,1 miljoonaa euroa tasokorotusta perusparannuksiin ja kunnossapitoon.
Lisämäärärahaa ehdotetaan myös Suomen Merimieskirkolle ja uskonnollisten yhdyskuntien turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen.
Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon pohjalta. Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 157 miljoonaa euroa, joka on 9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Nuorten osallisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorisotoimialan kehittämistä jatketaan nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 mukaisesti. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 77 miljoona euroa, joka on 3 miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Suurin osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyömenoista rahoitetaan Veikkauksen tuotoista. Veikkauksen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 537,2 miljoonaa euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain mukaisesti. Hallitus on sopinut, että budjettiriihessä linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2021 talousarvioehdotukseen sisältyy osin myös esityksiä, joiden rahoituksesta sovittiin jo tämän vuoden lisätalousarvioissa. Lisätalousarvioista päätettiin ministeriön talousarvioehdotuksen antamisen jälkeen.
- Tiedote 2.6.2020: Lisätalousarvioesityksessä lisärahaa koulutukseen ja tutkimukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin
- Tiedote 8.4.2020: Toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisärahaa koronaviruksen vaikutuksiin erityisesti kulttuurin ja liikunnan toimialoilla
Ministeriön ehdotukset perustuvat pääosin vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmaan. Lopullisesta talousarvioesityksestä vuodelle 2021 sovitaan hallituksen yhteisessä talousarvioneuvottelussa (budjettiriihi) syyskuun puolivälissä. Eduskuntakäsittelyyn talousarvioesitys annetaan 5.10.2020.
- Tiedote 16.4.2020: Uudistukset etenevät – julkisen talouden suunnitelma turvaa oppivelvollisuuden laajentamisen rahoituksen
Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 3 30182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 3 30258
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 3 30115
- talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 3 30211
- neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 3 30083
Korjaus tiedotteeseen 13.8.2020: oppivelvollisuutta laajennetaan ja samalla toteutettaisiin maksuton toisen asteen koulutus, mihin opetus- ja kulttuuriministeriö varaa talousarvioehdotuksessaan ensi vuodelle 23,9 miljoonaa euroa