Nuoret pitävät opettajankoulutusta laadukkaana ja opettajan työtä merkityksellisenä

Lukioikäisten nuorten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä ovat varsin myönteisiä. Opettajankoulutukseen nuoria vetää erityisesti käsitys opettajan työn luonteesta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuosina 2015-2019 opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat olleet laskusuunnassa. Nuorten mielestä koulujen heikentyneet työolot ovat vähentäneet alan vetovoimaa. Myönteinen uutinen on, että vuonna 2020 hakijamäärät ovat kääntyneet jälleen nousuun. Tiedot ilmenevät keskiviikkona 9.9. julkistetusta Opettajankoulutuksen vetovoima -selvityksestä, jossa kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaa lisääviä ja heikentäviä tekijöitä. Selvitykseen osallistui yli 6 300 lukiolaista.

Tasa-arvoinen koulutus on lähtökohta suomalaisten osaamiselle ja sivistykselle. Suomi tarvitsee riittävästi ammattitaitoisia ja osaavia opettajia varmistamaan korkeatasoisen opetuksen eri puolilla maata. Opettajien riittävyyteen vaikuttaa osaltaan opettajankoulutuksen vetovoima.

Opettajankoulutus on pitkään ollut poikkeuksellisen vetovoimainen hakukohde.  Huolta ja julkista keskustelua on herättänyt, että opettajankoulutusten hakijamäärät ovat olleet laskusuunnasta vuodesta 2015 vuoteen 2019. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö päätti käynnistää asiasta selvityksen. 

Nuoret kokevat opettajan työn tärkeäksi

Nuoret arvostavat opettajan työtä ja kokevat sen merkitykselliseksi. Tämä on tärkein syy hakeutua opettajankoulutukseen. Opettaja voi heidän mielestään tehdä tulevaisuuden kannalta merkityksellistä työtä kasvavien lasten ja nuorten kanssa paremman yhteiskunnan ja maailman puolesta. Tärkeäksi nuoret kokevat myös, että koulutusta ja työtä yleensäkin arvostetaan. Nuoret pitivät opettajankoulutusta laadukkaana, mikä lisää osaltaan koulutuksen vetovoimaa. 

Nuoret ovat sitä mieltä, että kone ei korvaa elävää opettajaa. He kokevat, että verkkopohjaiset oppimisympäristöt tai tekoäly eivät vähennä opettajan työn merkitystä. Nuoret näkevät digitalisaation myönteisenä ja kokevat sen antavan mahdollisuuksia kehittää opetusta.

Nuorten mielestä vetovoimaa vähentävät mielikuvat koulujen heikentyneistä työoloista

Kyselyaineiston perusteella eniten nuoria arveluttaa käsitys koulujen heikentyneistä työoloista. Heidän mielestään resurssien väheneminen on vaikeuttanut opettajien työtä. He arvioivat, että aikaa menee paljon muuhun kuin opettamiseen liittyviin tehtäviin. 

- Paras tapa varmistaa myös tulevaisuudessa opettajankoulutuksen vetovoimaisuus onkin pitää huolta opettajien työoloista, tiivistää tutkimusryhmää johtanut professori Hannu L. T. Heikkinen. 

Tutkimus kartoitti medioiden vaikutusta nuorten käsityksiin opettajan työstä. Tulosten mukaan media välittää negatiivisia mielikuvia kouluista ja opettajista. Sitä vastoin nuoret kokevat saavansa sosiaalisen median kautta varsin myönteisen kuvan opettajan työstä. 

Hakijamäärät kääntyneet nousuun – lisää yhteistyötä, tietoa uravalinnoista ja mentorointia

Tutkijat tarkastelivat myös hakijamäärien kehittymistä viimeisten kuuden vuoden aikana. Määrät ovat hakijatilastojen mukaan kääntyneet vuonna 2020 kasvuun lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta. 

Tutkijaryhmä teki raportissaan ehdotuksia jatkotoimista opettajankoulutuksen vetovoimaisuuden varmistamiseksi. Tutkijoiden mukaan valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat kehittäneet valintoja oikeaan suuntaan. Tutkimus vahvisti myös, että opettajat tarvitsevat työuransa alkuvaiheessa tukea. Korkeakoulujen ja lukioiden tiivis yhteistyö on tutkijoiden mukaan entistä tärkeämpää.

Opinto-ohjauksella ja ohjaajilla on merkittävä rooli, jotta tieto opettajankoulutuksista ja opiskelumahdollisuuksista leviää paremmin. Tutkijoiden mukaan opettajankoulutuksen vetovoiman kehittymisen seurantaa on tarpeen jatkaa.

Opettajankoulutuksen vetovoiman vahvistaminen tärkeää

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on iloinen, että tutkimustuloksissa nousee esiin sekä opettajankoulutuksen ja opettajan työn vahvuuksia että haasteita. 

- Opettajan ammatti on Suomessa ollut aina vetovoimainen ja arvostettu. Meidän on yhdessä kaikin toimin huolehdittava, että opettajankoulutus on houkutteleva ja merkityksellinen valinta korkeakouluopintojaan suunnitteleville, toteaa Saarikko.

- Hieno uutinen on myös, että opettajankoulutuksen hakijamäärien viiden vuoden laskeva trendi on pysähtynyt vuonna 2020.  Tästä täytyy riemuita ja toivotaan, että muutos ennakoi pysyvämpää trendiä. Syitä on varmasti monia. Yksi syy voi olla se, että opettajankoulutuksen kehittämiseen on viime vuosina panostettu. Opettajan ammatin yhteiskunnallinen merkitys on saanut myönteistä julkisuutta kriisitilanteessa, Saarikko sanoo. 

Opettajankoulutuksen vetovoimaselvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke, jonka toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti julkistetaan 9.9. Opettajuus kannattaa! -tapahtumassa Helsingin yliopiston tiedekulmassa. Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

• Erityisavustaja Markus Ylimaa s-posti: [email protected]

• Professori Hannu L.T. Heikkinen, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 342 1346 s-posti: [email protected]

• Erityisasiantuntija Sanna Vahtivuori-Hänninen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0134, s-posti: [email protected] 

Heikkinen, H. L. T., Utriainen, J., Markkanen, I., Pennanen, M., Taajamo, M. ja Tynjälä, P. 2020. Opettajankoulutuksen vetovoima – Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja