Ministerit Andersson ja Kosonen: Lisätalousarvion panostukset vahvistavat suomalaisten osaamista, taloutta ja hyvinvointia

Hallituksen neljännellä lisätalousarviolla tasoitetaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin sekä tuetaan talouskasvun edellytyksiä panostamalla osaamiseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 429 miljoonan euron määrärahaa. Hallitus antoi lisätalousarvion eduskunnalle tänään perjantaina 5. kesäkuuta.

Varhaiskasvatus ja perusopetus

Koronaepidemian aiheuttamien kielteisten vaikutusten tasoittamiseksi hallitus toteuttaa noin 320 milj. euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, josta 159 milj. euroa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 milj. euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 milj. euroa. Määräraha jaetaan erityisavustuksena, jonka haku aukeaa perjantaina 5. kesäkuuta. Päätökset on tarkoitus tehdä niin että määrärahat ovat opetuksen järjestäjien käytettävissä elokuussa.

- Hallitus panostaa voimakkaasti lasten ja nuorten oppimiseen. Tavoitteemme on varmistaa, että koronakevät ei pääsisi jättämään pysyviä jälkiä lasten ja nuorten osaamiseen ja hyvinvointiin, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 milj. euroa koronakevään aiheuttamien oppimisvajeiden paikkaamiseen. Poikkeusjärjestelyt ovat lisänneet opiskelijoiden lisätuen tarvetta. Kaikilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla ei ole riittäviä valmiuksia etäopiskeluun. Osalla opiskelijoista opiskelu koulutus- tai oppisopimuksella on keskeytynyt kokonaan. Rästiin jääneiden osaamisen näyttöjen mahdollistaminen joko työpaikoilla tai tarvittaessa oppilaitoksen oppimisympäristöissä edellyttää erityisjärjestelyjä. Lisärahoitus myönnetään ammatillisen koulutuksen järjestäjille lisäsuoritepäätöksellä perusrahoituksen harkinnanvaraisena korotuksena. Se kohdennetaan lisätukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän ja tuen tarpeen laajuuden perusteella.

- Lisäpanostuksen avulla varmistamme, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen. Varat suunnataan erityisesti keskeyttäneiden tai keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen. Määrärahalla tuetaan viivästyneiden tai keskeytyneiden opintojen kiinni kuromista erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja erilaisten työpajojen muodossa, opetusministeri Andersson sanoo.

Lukiokoulutukseen ehdotetaan 17 milj. euroa lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin. Lähiopetuksen puuttuminen tulee lisäämään opiskelijoiden tarvetta kerrata opintoja syksyllä. Opetuksen lisäksi opiskelijat tulevat tarvitsemaan myös enemmän tukea opintojensa suunnitteluun. Lisäksi yhteistyössä opiskeluhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa toteutettavan ohjauksen ja tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Lisärahoitus myönnetään lukiokoulutuksen järjestäjille syksyllä valtionavustuksina järjestäjien esittämien tarpeiden perusteella.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksutulomenetysten korvaamiseen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille ehdotetaan 4,6 milj. euroa ja vapaan sivistystyön järjestäjille ehdotetaan 21 milj. euroa koronavaikutusten kompensoimiseksi.

Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 milj. euroa Suomen mallin harrastamisen pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin.

Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 milj. euron lisäystä.

Koronavirusepidemiasta johtuvien oppimista tukevien määrärahojen lisäksi ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 16,5 milj. euroa lähihoitajien koulutuksen lisäämiseksi. Ehdotus liittyy helmikuussa eduskunnalle annettuun esitykseen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on 5 000 uuden lähihoitajan kouluttaminen viiden vuoden aikana. Kuluvalle vuodelle lisättävät opiskelijavuodet kohdennetaan koulutuksen järjestäjille lisäsuoritepäätöksellä syyskauden alussa siten, että koulutukset saadaan käynnistymään mahdollisimman nopeasti.

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen

Työikäisten osaamisen kehittämiseen esitetään 20 milj. euroa. Rahoitusta kohdennettaisiin lyhytkestoisiin koulutuksiin ja tukitoimiin, joilla vahvistetaan työllisyyttä ja työllistymisen edellytyksiä koronakriisin nopeuttamassa rakennemuutoksessa. Jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluja koskevaan esiselvitykseen esitetään 0,5 milj. euroa.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 milj. euroa, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan 10 milj. euron lisäpanostuksia, joilla tuetaan avoimen opetuksen lisäämistä sekä mahdollistetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville määräaikainen opintomaksuista vapauttaminen. Lisäksi korkeakouluille ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan panostuksia muun muassa ohjauksen lisäämiseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen 11 milj. euroa. 

- Kevät on ollut monella tavalla poikkeuksellinen korkeakouluihin hakeneille nuorille ja myös koetellut opiskelijoiden jaksamista ja opintojen etenemistä. Olen iloinen, että tässä tilanteessa saamme lisättyä aloituspaikkoja, avattua avoimen opintoja ja panostettua opiskelijahyvinvointiin ja ohjaukseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori pääsee koulunpenkille ja opinnoissa eteenpäin, korostaa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Aloituspaikkoja lisätään korkeakoulujen käynnissä oleviin valintoihin, jotta syksyllä korkeakoulutuksen voi aloittaa entistä useampi uusi opiskelija. Lisäyksiä tehdään etenkin tekniikan aloille, kauppatieteen ja liiketalouden aloille, tietojenkäsittelyn koulutukseen sekä sosiaali- ja terveysaloille. Aloituspaikkojen tarkemmasta kohdentamisesta sovitaan korkeakoulujen kanssa lähiaikoina. Korkeakoulut päättävät, millä valintatavalla paikat täytetään.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseksi Suomen Akatemialle ehdotetaan muun muassa uuden joustavan kumppanuusmallin tukemiseen yhteistyöverkostojen rahoitusta 10 milj. euron ja lippulaiva-hakuun 25 milj. euron valtuutta. Lisäksi ehdotetaan 6 milj. euron lisävaltuuksia EuroHPC-ekosysteemin osaamisen vahvistamiseen ja 20 milj. euroa kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ehdotetaan kertaluonteista 20 milj. euron lisävaltuutta.

- Maailma ei ole koronan jälkeen sama. Pärjäämme vaan katsomalla tulevaisuuteen, tutkimalla ja kehittämällä uutta. TKI-investoinneilla parannetaan suomalaisen tutkimusyhteisön ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja synnytetään uutta kasvua, ministeri Kosonen sanoo.

Kulttuurille tukea

Kesän 2020 peruuntuville tai ennakoitua pienempinä järjestettäville kulttuuritapahtumille varataan 9,6 milj. euroa. Elokuvien ja draamasarjojen tuotantoihin varataan 5 milj. euroa ja kulttuuritilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen 3 milj. euroa.  Seurantalojen tukemiseen varataan 3 milj. euroa.  

Kulttuurin ja taiteen alan virastoille ehdotetaan lisärahoitusta seuraavasti: Museovirastolle koronavirusepidemiasta aiheutuvien nettomenetysten kattamiseen ja talouden tasapainottamiseen 1 700 000 euroa, Suomenlinnan hoitokunnalle 400 000 euroa ja lisäksi Suomenlinnan rakenteiden korjaukseen 1,46 milj. euroa, Näkövammaisten kirjastolle 240 000 euroa ja Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille 100 000 euroa.

Lapsille ja nuorille tarkoitettujen elektronisten kirja-aineistojen käyttölisenssien hankintaan ehdotetaan yhteensä 800 000 euroa yleisille kirjastoille.

Taiteen perusopetuksen järjestäjille ehdotetaan 9,9 milj. euroa koronavaikutusten kompensoimiseksi.

Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon seurakuntien diakoniatyön tukemiseen poikkeusolojen aikana ja yhteiskunnan toipuessa kriisistä ehdotetaan 4,5 milj. euroa.

Määrärahaa ehdotetaan myös liikuntapaikkarakentamiseen 6,8 milj. euroa.

Lisäksi pöytäkirjamerkintänä hallitus sitoutuu uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön pääomittamiseen enintään 60 milj. eurolla erikseen mainituin ehdoin.

Muualla verkossa

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi
VM tiedote

Lisätietoja:

erityisavustaja Lauri Holappa (ministeri Andersson), p. 029 533 0014
erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (ministeri Kosonen), p. 040 149 2201
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 029 533 0182
talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 029 533 0211
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (varhaiskasvatus ja perusopetus), p. 029 533 0258
ylijohtaja Mika Tammilehto (toinen aste), p. 029 533 0308
ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), p. 029 533 0440
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), p. 029 533 0129
ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikunta-asiat), p. 029 533 0115
suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta (jatkuva oppiminen), p. 029 533 0136