Määrittelytyö tuotti tietoa opettajarekisterin teknisestä toteutuksesta
Opetushallitus on saanut valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta toteutetun opettajarekisterin valmisteluun liittyvän määrittelytyön, jossa selvitettiin opettajarekisterin rakentamisen edellytyksiä ja rajauksia. Opettajarekisterin ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi tarkentui ennakointitietojen sekä tilastoinnin ja tutkimuksen edistäminen.
Lähtökohdaksi otettiin se, että hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tietovarantoja ja rekistereitä ja opettajarekisterillä täydennettäisiin näitä tietoja tarvittavilta osin. Määrittelyn pohjana toimi joulukuussa 2021 julkaistu selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta, jota tarkennettiin Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sidosryhmien välisissä keskusteluissa.
Määrittelytyössä kiinnitettiin erityisesti huomiota varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden valmiuksiin tuottaa opettajarekisterissä tarvittavaa dataa. Tiedontuottamisen todettiin olevan monimutkaista, koska tietokokonaisuus on hajautunut moniin eri rekistereihin eikä niiden välille useinkaan ole rakennettu automatisoituja tiedonsiirtoja. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimijat muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, jossa toimijoiden valmiudet tiedonhallinnassa ovat eritasoisia. Tästä syystä myös tiedontuottamiseen liittyvien kustannusten arvioitiin olevan merkittäviä.
Määrittelyn ulkopuolelle rajattiin korkeakoulujen opettajat, koska korkeakouluissa kelpoisuuksia ei säädellä lainsäädännöllä ja asetuksilla samalla tavalla kuin muilla koulutusasteilla. Kuitenkin katsottiin, että korkeakouluopettajien mahdollinen sisällyttäminen opettajarekisteriin tulisi selvittää myöhemmin.
Muiden koulutusmuotojen osalta raportti kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen opettajiin. Heidän kelpoisuuttaan ei voi päätellä pelkästään opintosuoritusten perusteella, koska kelpoisuuteen vaaditaan aina myös työkokemusta. Myös taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajien kelpoisuuksissa on sellaisia ominaispiirteitä, jotka on ollut syytä erikseen huomioida määrittelytyössä.
Opettajarekisterin todettiin olevan parhaiten toteutettavissa Opetushallituksen digitaaliseen palvelukokonaisuuteen. Tämä mahdollistaisi olemassa olevien palveluiden ja tietovarantojen hyödyntämisen kustannustehokkaalla tavalla. Opettajarekisteripalvelun käyttöönottoon suositeltiin vaiheistusta. Tiedonkeruu toteutettaisiin ensin erillisinä tiedonkeruina ja vasta myöhemmin rakennettaisiin reaaliaikaisempi tietovarantopalvelu. Raportissa esitetään myös arvio toteutuksen kustannuksista. Kuitenkin arviointia kustannusvaikutuksista varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoille on tässä määrittelytyössä pystytty tekemään vain hyvin rajallisesti siten, että kustannusvaikutusten sijasta puhuttaisiin vaikutusten arvioinnista, sillä kustannuksia ei juurikaan arvioitu, vaikutuksia laajemmin kyllä.
Raportissa todetaan, että mikäli opettajarekisteripalvelua haluttaisiin lähteä edistämään, tulisi seuraavaksi määritellä opettajarekisterin tarkempi tietosisältö ja tehdä laaja arviointi varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden kustannuksista liittyen opettajarekisteriin. Samalla keskusteluissa varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden kanssa tulisi koko ajan varmistaa se, miten tiedot pystytään tuottamaan, miten niiden laatu saadaan varmistettua ja miten tietoa täytyy harmonisoida. Keskeistä on lisäksi selvittää mahdolliset lainsäädäntötarpeet. Raportin pohjalta voidaan arvioida jatkoaskeleet, joista päättää seuraava hallitus.
Opettajarekisteriselvitys ja opettajarekisteriin liittyvä valmistelutyö
Lisätietoja:
- Johtaja Jonna Korhonen, OKM, p. 0295 330 008
- Opetusneuvos Marjo Vesalainen, OKM, p. 0295 330 352
- Opetusneuvos Jukka Kohtanen, OPH, p. 0295 331 395