Levelling up the United Kingdom!

Kun Boris Johnssonin johtamat konservatiivit tavoittelivat vaalivoittoa vuonna 2019, he lupasivat ”hoitaa brexitin” ja tehdä Britanniasta entistä paremman yhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus yltää kykyjensä mukaisesti parhaimpaansa. Konservatiivit lupasivat lisärahoitusta ja virkoja kansalliseen terveydenhuoltoon, lisää poliiseja kansalaisten turvaksi, tiukempia rangaistuksia rikollisille, pistepohjaisen maahantulojärjestelmän, mittavia lisäinvestointeja tieteeseen, koulutukseen ja infrastruktuureihin sekä hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä investoimalla puhtaaseen energiaan ja vihreään infrastruktuuriin - nostamatta kotitalouksien verotusta.

Talouskasvu odotettua hitaampaa

Ero Euroopan unionista, Covid 19 –pandemia ja Euroopassa käytävä sota ovat tehneet joidenkin lupausten täyttämisestä vaikeampaa. Vuoden 2022 talouskasvuennustetta on leikattu 6 %:sta 3,8 %:iin. UK:n julkinen velka pysyy edelleen korkeana, 94,7 %:ssa BKT:sta. Kansainvälinen kauppa ei ole lähtenyt koronapandemian ja brexitin jälkeen vahvaan nousuun. Sekä julkinen että yksityisen sektori kärsivät työvoimapulasta. Erityisesti palvelusektori tarvitsisi lisää käsiä. 

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on vauhdittanut energiaratkaisujen tekemistä, mutta vihreää siirtymää odotellessa kotitaloudet ja yritykset kokevat mittavan energian hinnan nousun. Inflaatio on kiihtynyt koko euroalueella, Britanniassa inflaatio kasvaa vielä euroaluetta vauhdikkaammin. Itsenäisen budjettiviraston (OBR) inflaatioennuste vuodelle 2022 on 7,4 %. Vaikutus näkyy kotitalouksien reaalituloissa, jotka laskevat ennätystahtia, 2,2 % vuodessa. Hallituksen toimenpidelistalla on korjaustoimina verohelpotuksia, polttoaineveron lasku, kotitalouksien vihreiden investointien nollaverotus sekä kotitalouksien energiatuki. 

Maahanmuuttopolitiikan uusi suunta

Viisi vuotta kansanäänestyksen ja vuosi EU-eron siirtymäajan päättymisen jälkeen näemme, mitä uusi maahanmuuton regiimi tarkoittaa käytännössä. Vapaata liikkuvuutta ei ole. Eri ryhmille on luotu maahantulon väyliä, mutta väliinputoajiakin on. Kuten ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevat, jotka haluaisivat suorittaa opiskeluihin kuuluvan harjoittelun Britanniassa. Heille ei ole luotu samanlaista lupapolkua kuin opiskelijoille tai työntekijöille. 

Nettomaahanmuutto muista kuin EU-maista on lisääntynyt ja saavutti kaikkien aikojen huippulukemat vuonna 2019. Nettomaahanmuutto EU-maista taas väheni kolmella neljäsosalla vuoden 2016 huippulukemista. Vuonna 2020 EU-kansalaisten nettomaahanmuutto oli negatiivinen, koska moni EU-kansalainen muutti pois Britanniasta. 

Britannia on ottanut vahvan roolin Ukrainan hallituksen tukijana sekä poliittisesti että taloudellisesti. Opetusministeri Nadhim Zahavi kertoi 20.4.2022 parlamentin kuulemisessa, että Britanniaan odotetaan noin 100 000 ukrainalaista, joista noin kolmannes olisi kouluikäisiä. Heidän pääsynsä koulutukseen turvataan. Samaan aikaan hallitus on tehnyt kansainvälisestikin kritisoidun päätöksen myös ns. turvallisten maiden kautta Britanniaan tulevien pakolaisvirtojen ohjaamisesta Britannian ulkopuolelle. 

Britannia on tehnyt myös uusia aloitteita osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Global Business Mobility -viisumiin tehtävät muutokset edistävät esimerkiksi kahdessa maassa toimivan yrityksen henkilöstön liikkuvuutta yritysten sijaintimaiden välillä, toukokuun lopussa käyttöön tuleva huippuyliopistoista valmistuneiden High Potential Individuals –reitti mahdollistaa maahantulon ilman työsopimusta ja Scale-up –reitti luo väylän vähintään kansallisen tutkintojen viitekehyksen (RQF) 6 tason eli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille, jos työnantaja on jo tiedossa. Kaikki kolme reittiä helpottavat yritysten mahdollisuuksia palkata osaavaa työvoimaa. 

Toukokuun lopussa aukeava uusi High Potential Individual -viisumireitti ns. huippuyliopistoista viiden vuoden sisään valmistuneille, on selkeä viesti siitä, millaista maahanmuuttoa Britannia haluaa. Huippuosaajan tutkinnon myöntäneen yliopiston tulee olla tutkinnon suoritusvuonna 50 parhaan yliopiston joukossa vähintään kahdella seuraavista ranking-listauksista: (1) Times Higher Education World University Rankings, (2) Quacquarelli Symonds QS, (3) The Academic Ranking of World Universities ARWU. Uutta reittiä pitkin alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden on mahdollista saada kahden vuoden oleskelulupa ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden kolmen vuoden oleskelulupa ilman ns. sponsoria. Lupa oikeuttaa myös tiettyjen ehtojen täyttyessä viisumin perheille samalle ajanjaksolle. 

Tutkimusinvestointien kasvattaminen pitkäjänteisenä tavoitteena

Julkisten tutkimusinvestointien lisääminen on ollut hidasta ja Horisontti Eurooppa –ohjelman assosiaationeuvottelut Euroopan unionin kanssa takkuavat. Päätöstä odotellessa brittihallitus on tehnyt päätöksen jatkaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan liittyvää ns. rahoituksen takauslupausta vuoden 2022 loppuun saakka. UK Research and Innovation UKRI Horizon Europe UK rahoittaa siis brittitoimijoiden osuuden vuoden loppuun mennessä allekirjoitetuissa Horisontti Eurooppa -sopimuksissa. Epävarmuus tulevaisuudesta saattaa kuitenkin toimia työntövoimana ERC-rahoituksen saaville brittitutkijoille ellei assosiaatiosopimusta ja turvattua rahoitusta ole näköpiirissä. 

Hallituksen julkaisema Industrial Strategy 2017 asetti jo viisi vuotta sitten tavoitteeksi tutkimusinvestointien nostamisen 2,4%:iin BKT:stä vuoteen 2027 mennessä. Tutkimusrahoituksen osuus on parikymmentä vuotta pysynyt alhaisella tasolla (1,6-1,8% BKT:stä), joten kunnianhimoinen tavoite on otettu innostuneena vastaan. Turhautumista sen sijaan on aiheuttanut toimien hitaus. Maaliskuun 2020 budjetissa päätettiin nostaa julkisia tutkimusinvestointeja 22 miljardiin vuoteen 2024/2025 mennessä. Syksyllä 2021 tavoiteaikataulua siirrettiin kuitenkin vuoteen budjettivuoteen 2026/2027. 

Uutta ja vanhaa

Seuraavat vaalit lähestyvät. Toukokuun alussa käydään monilla alueilla aluevaaleja. Keväällä 2024 käytävät parlamenttivaalitkin ovat jo käytännössä ovella, joten aluevaalit ennakoinevat jossain määrin parlamenttivaalienkin tuloksia. Helmikuussa, pari vuotta vaalilupausten tekemisen jälkeen oli siis hyvä aika julkaista selonteko, jolla lupaukset täytetään. White Paper: Levelling up the United Kingdom on vuoteen 2030 ulottuva pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla pyritään järjestelmätason muutokseen, tasaamaan alueiden välisiä ja sisäisiä taloudellisia, koulutuksellisia, sosiaalisia ja kansanterveydellisiä eroja. Keskeisenä keinona nähdään osaamisen vahvistaminen, infrastruktuuri-investoinnit, yksityisten investointien houkutteleminen julkisten investointien avulla, investointien kasvattaminen erityisesti vauraan Lontoon ja Itäisen Englannin ulkopuolella sekä päätöksenteon hajauttaminen entistä enemmän alueille. Ohjelma sisältää myös suunnitelman valtion virastojen ja toimintojen hajasijoittamisesta. Ohjelman toimeenpano tukeutuu alueiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. 

Levelling-up ohjelma toistaa pitkälle jo aiemmin julkaistuja tavoitteita Iso-Britanniasta tieteen supervaltana ja innovaatiohubina vuoteen 2035 mennessä. Myös monet muut Levelling up –ohjelman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet ovat tuttuja jo hallituksen heinäkuussa 2020 julkaisemasta TK-tiekartasta (R&D roadmap), heinäkuussa 2021 julkaistusta osaamisen vahvistamisstrategiasta (R&D People and Culture Strategy) sekä maaliskuussa 2021 julkaistusta kasvustrategiasta (Build Back Better: our plan for growth) ja innovaatiostrategiasta (Innovation Strategy). Maaliskuussa 2022 julkaistu UKRIn strategia (UKRI strategy 2022-2027) ottaa lisäksi huomioon Levelling up –ohjelman painotukset tutkimusrahoituksen lisäämisestä Lontoon ja Itä-Englannin ulkopuolelle. UKRIn uudessa strategiassa vuosille 2022-2027 korostetaan rahoituksen pitkäjänteisyyttä. Kansallisen rahoituksen lisääntyminen ja pitkäjänteisyyden lisääminen ovat luonnollisesti hyvä viesti myös kansainvälisille kumppaneille. 

Hallitus on luonut uusia rakenteita tutkimustoiminnan vahvistamiseksi (New Bodies, the Office for Science and Technology Strategy and National Science and Technology Council) sekä on perustamassa UKRIn ja tutkimusneuvostojen rinnalle uuden rahoitusorganisaation Advanced Research and Invention Agency ARIA:n, jonka tarkoituksena on myöntää pitkäaikaisrahoitusta korkean riskin perustutkimukselle (Aria Bill, Policy statement Aria). ARIAn pitäisi aloittaa toimintansa vielä tämän vuoden aikana. Julkisen sektorin panostusten lisäksi kaivataan yksityisen sektorin investointeja. Yritysten TKI-investointien kasvattamiseen pyrkineet uudistukset ”Super-deduction”, ”Enterprize zones” ja ”R&D tax reliefs” ovat melko tuoreita uudistuksia vuodelta 2021, joten vaikutukset ovat tuskin vielä näkyvissä. 

Vuoden 2010 jälkeen on toteutettu useita aloitteita alueiden välisten erojen kaventamiseksi. Muuttaako Levelling up-ohjelma Britannian kehityksen suunnan? Hallitus uskoo siihen, että selkeällä visiolla, koko hallinnon läpileikkaavalla ajattelulla, alueiden voimaannuttamisella ja ohjelman tiiviillä seurannalla aikaansaadaan systeeminen muutos. Tämänhetkisen julkisen keskustelun perusteella onnistuminen riippuu erityisesti siitä, viedäänkö uudistusta eteenpäin yli hallituskausien pitkäjänteisesti ja saadaanko ohjelmaa resursoitua riittävästi. Pelkästään alueiden kehittämiseen on vuodesta 2011 lähtien ohjattu miltei 40 miljardia (josta EU-aluekehitysrahoitusta 14 miljardia) kymmenen eri rahoitusohjelman avulla. Panostukset eivät ole näkyneet alueiden välisten erojen kaventumisena. Levelling up-ohjelma tunnistaa tämän ja pyrkii hakijaystävällisempään ja kokonaisvaltaisempaan ajatteluun myös rahoituksen osalta. 

Huhtikuussa 2022 julkaistu UK Shared Prosperity Fund (UKSPF) tuo selkeyttä rakenteellisten muutosten rahoitukseen. Rahoituksen voi katsoa täyttävän Euroopan unionin rakennerahastorahoituksen jättämää aukkoa. Vuosille 2022-2025 kohdennetulla 2,6 miljardin punnan rahoituksella on tarkoitus tukea alueita, yrityksiä ja osaamisen vahvistamista. Rahastosta on korvamerkitty yli puolen miljardin punnan tuki  aikuisten perustaitojen nostamiseen.

Uudistusta tuettava tiedolla ja tutkimuksella

Britannian Levelling up –ohjelma synnyttää kansallisia ja paikallisia tutkimusmahdollisuuksia ja tutkijoita kutsutaankin sekä tukemaan että seuraamaan uudistusta. Ohjelma tunnistaa datapohjan heikkouden ja esittää datastrategian vahvistamista sekä datan avoimuuden ja hyödynnettävyyden parantamista. Levelling up –ohjelmaan kuuluu raportoinnin parantaminen ja mm. raportointivelvollisuudesta säätäminen: UK hallituksen tulee tuottaa vuosittain seurantaraportti. Ohjelman toimeenpanon tueksi on myös nimitetty neuvoa-antava Levelling up-neuvosto, jossa on sekä hallinnon, akateemisen yhteisön, teollisuuden ja sidosryhmien edustajia. Julkisessa keskustelussa raportointi- ja seurantasuunnitelmaa on kiitelty. 

Kansalliset näkymät ovat muutosten keskellä harsoisia. Brittiyliopistojen vahvuudet eivät. Yliopistot ovat ranking-vertailujen kärkisijoilla ja hankkivat helposti kansainvälisesti kilpailtua rahoitusta, kuten nyt huhtikuussa julkistetussa Horisontti Eurooppa –ohjelman ERC-rahoituksessa. Yliopistojen kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön on edelleen vahvaa, joidenkin kokemusten mukaan jopa vahvistumassa. Brittitutkimuksesta yli puolet tehdään edelleen kansainvälisessä yhteistyössä. Hyviä näkymiä saarivaltiossa siis myös suomalaistoimijoille. 

Teksti: TFK-erityisasiantuntija Birgitta Vuorinen aloitti tammikuun alussa Suomen Lontoon-suurlähetystössä korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijana. 

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.