Investointiavustukset kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeisiin

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntien määräysvallassa oleville yhteisöille, valtionosuuden piirissä olevien museoiden, teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille sekä taitelijatiloja ylläpitäville yhteisöille ja säätiöille.

Avustusta ei myönnetä kirjasto- tai koulurakentamiseen tai niiden peruskorjaamiseen.  Avustusta ei myöskään myönnetä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella oleville museoille, jotka voivat hakea avustusta Museovirastolta.

Avustuksilla vahvistetaan taiteen ja kulttuurin toimijoiden edellytyksiä siten, että niiden käytössä olevat toimitilat ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia, esteettömiä, turvallisia ja terveellisiä. Keskeinen tavoite on tukea työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuttamista kulttuurikäyttöön.

Perustamishankkeesta tulee laatia hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa ministeriö toivoo noudatettavan alla olevassa oppaassa esitettyä rakennetta.

Hakuaika päättyy 31.12.2022 klo 16.15.

Opas kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeista (pdf)  Päivitetty huhtikuussa 2021.

Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelman lisäksi hakulomakkeessa mainitut liitteet.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

Avustuksen saamisen edellytykset

• Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1766/2009) 26 §:n mukaan kuntien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa tarkoitetun museon ja teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitetun teatterin ja orkesterin hankkeen arvioitujen arvonlisäverottomien kokonaiskustannusten on oltava vähintään 80 000 euroa.
• Hankkeen rakennustöiden tulee alkaa viimeistään myöntövuonna.
• Hankkeen toteuttamisajankohdasta on oltava olemassa ylläpitäjän päätös.
• Hakija on perustamishankkeen rakennuttaja.
• Hakijan on pääsääntöisesti omistettava korjattava kiinteistö.
• Mikäli avustusta myönnetään vuokratilojen korjaamiseen, hakijan tulee hallita tiloja vähintään 15 vuoden vuokrasopimuksella korjaustyön valmistumisen jälkeen.

Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten hankkeen toteuttaminen edistää saatavuutta ja saavutettavuutta alueellaan sekä millä muulla tavalla hankkeen toteuttaminen on kulttuuripoliittisesti merkityksellistä. Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon myös hankeen kiireellisyys suhteessa muihin hakijoihin sekä avustusten toimialakohtainen ja maantieteellinen jakauma.

Myönnettävän avustuksen suuruus vaihtelee hankkeiden kustannuksista ja hakijoiden määrästä riippuen. Keskimäärin avustukset ovat olleet 25 % hyväksyttävistä toteutuneista kustannuksista.

2.    Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Jos avustettava kiinteistö taikka omaisuus myydään, luovutetaan toiselle, toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan, tulee avustuksen saajan palauttaa valtionavustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden käyvästä arvosta, ellei ministeriö toisin päätä.  Mikäli avustuksensaaja on vuokralla avustettavassa kiinteistössä ja vuokrasopimus irtisanotaan ennen sen päättymistä, tulee avustuksensaajan palauttaa myönnetty avustus samoin perustein.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustuksen maksatus

Myönnetty avustus maksetaan pääsääntöisesti siten, että
1. erä: 40 % maksetaan, kun rakennustyöt on aloitettu,
2. erä: 50 %, kun rakennustöiden valmiusaste on 50 %,
ja loppuerä, kun hanke on valmis ja hankkeesta tehty selvitys on hyväksytty.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Rahoitussuunnitelmalomake:
Rahoitussuunnitelmalomake (docx)
Rahoitussuunnitelmalomake (pdf)

Hakulomake:
Hakulomake 12b (doc)
Hakulomake 12b (pdf)

Avustuksen maksaminen:
Maksatuspyyntölomake (docx)
Maksatuspyyntölomake (pdf)

Selvityslomake:  
Hankeselvityslomake  (doc)  
Hankeselvityslomake (pdf)

Liitteet:

• Arvio hankkeen toteuttamisen toteutusaikaisista ja pysyvistä työllisyysvaikutuksista
• Yksityisen yhteisön osalta yhteisön tilinpäätöstiedot ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta

Hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä).

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki

Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15

Postiosoite: PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

2022 I 2021 I 2020 I 2019 | 2018 |  2017 |  2016 | 2015

Rahoitussuunnitelma 2016-2019

Rahoitussuunnitelma 2017-2020

Rahoitussuunnitelma 2018-2021

Rahoitussuunnitelma 2019-2022

Rahoitussuunnitelma 2020-2023

Rahoitussuunnitelma 2021-2024