HUOM! Asiointipalvelussa on havaittu ongelma - haetun avustuksen määrä ei näy, kun hakemuksen kääntää pdf:ksi. Haettu summa tallentuu kuitenkin hakemuksen tietoihin, eikä hakijan tarvitse välittää tästä ongelmasta.
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelma jakautuu neljään pilariin, joista kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki sisältyy pilariin kolme (Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi). Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.
Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuella edistetään kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti rakennetuen tavoitteena on osaltaan myötävaikuttaa siihen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät ja että alojen osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:n BKT-osuudesta vuoteen 2026 mennessä. Tuettavilla hankkeilla toteutetaan osaltaan luovan talouden tiekartan tavoitteita.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytettävissään enintään 13,72 miljoonaa euroa kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämisen tukemiseksi vuonna 2022 osana Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa.
Rakennetuki myönnetään avustuksina, joiden hakuaika alkaa 10.6.2022 ja päättyy 31.8.2022 klo 16.15. Hakuajan umpeutumisen jälkeen saapuneita hakemuksia ei voida ottaa huomioon.
Hakijayhteisöjen tulee varmistaa hyvissä ajoin, että yhteisön asiointivaltuudet ovat kunnossa, sillä hakemuksen lähettäminen on mahdollista vain tarvittavilla asiointivaltuuksilla (Suomi.fi). Asiointipalveluun tulee myös syöttää tarvittavat pakolliset yhteisön tiedot ennen kuin hakemuksen pystyy lähettämään (lisätietoa asiointipalvelun käyttöohjeessa).
Päätökset pyritään tekemään lokakuun loppuun 2022 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä asiointiliittymässä.
Avustusta saavien hankkeiden viestinnässä tulee ilmaista tuen alkuperä ja varmistaa unionin rahoituksen näkyvyys pitämällä esillä unionin tunnusta ja mainintaa "Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU".
Avustusta saavien hankkeiden tulee toimittaa viimeistään avustuksen käyttöajan päättyessä alustava loppuraportti, jossa kuvataan hankesuunnitelman toteutuma. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi edellyttää hankkeilta väliraportointia.
Seuraava rakennetuen avustushaku järjestetään vuonna 2023 edellyttäen, että eduskunta päättää osoittaa siihen tarvittavat määrärahat vuoden 2023 talousarviossa. Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuen rahoitus vuosille 2023–2024 tarkentuu vuonna 2022 ja on riippuvainen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen lopullisen rahoituksen määrästä Suomelle.
Avustusta on mahdollista myöntää sekä taloudelliseen toimintaan että muuhun toimintaan. Tuet taloudelliseen toimintaan myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan (Komission asetus EU 651/2014).
Avustushakumenettelyjen toteuttamiseen sekä tukien myöntämiseen ja hallinnointiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (HE 65/2022 vp). Mikäli eduskunta hyväksyy ja tasavallan presidentti vahvistaa lain, sitä tullaan soveltamaan avustusten myöntämiseen ja maksamiseen sekä hankkeiden hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen.
Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki (avustus) on tarkoitettu innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen.
Avustusta voivat hakea taide- ja kulttuurialalla toimivat yritykset ja oikeuskelpoiset yhteisöt (ml. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) sekä kunnat ja kuntayhtymät.
Avustusta eivät voi hakea yksityiset elinkeinonharjoittajat (esim. toiminimiyrittäjät) tai rekisteröimättömät yhteisöt, koska ne eivät ole oikeuskelpoisia yhteisöjä. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille.
Avustusta ei myönnetä oppilaitoksille.
Avustusta ei myönnetä yksittäisen tilaisuuden tai tapahtuman järjestämiseen, taideteoksen luomiseen tai muuhun luovaan työhön, jonka tuloksena syntyy yksittäinen teos, esitys, näyttely tai muu vastaava asia.
Avustusta ei myönnetä sellaisessa tapauksessa, jossa toteuttajalla ei ole mahdollisuutta hankkeessa kehitettävien toimintojen ylläpitoon ilman valtion erillisrahoitusta.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi se, haetaanko avustusta useamman toimijan yhteishankkeeseen. Jos avustusta siirretään eteenpäin toimijalle / toimijoille, avustuksen saajan tulee laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus OKM:n mallipohjan mukaisesti.
Avustusta ei myönnetä hankkeisiin, joissa avustusta jaetaan edelleen avustuksina tai apurahoina.
Avustusta ei myönnetä samoihin kustannuksiin, jotka katetaan muilla julkisilla tuilla tai muista unionin ohjelmista tai välineistä.
DNSH-periaate; Avustusta myönnetään ainoastaan hankkeille, joissa noudatetaan "ei merkittävää haittaa" (”Do No Significant Harm”, DNSH) -periaatetta. Hankkeiden tulee olla myös asiaankuuluvan EU- ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
DNSH-periaatteen mukaisesti Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavat hankkeet eivät saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa EU:n taksonomia-asetuksessa määritellylle kuudelle ympäristötavoitteille, jotka ovat:
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Siirtyminen kiertotalouteen
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Liite on täytettävä myös niistä hankkeista, joista ei oleteta aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.
Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuella toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman yleistavoitteita sekä erityisesti pilari kolmen tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua.
Rakennetuen tarkoituksena on kannustaa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoita elvyttämään ja uudistamaan toimialoja sekä vahvistamaan kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä ottaen huomioon erityisesti koronapandemian vaikutukset kulttuurin alalle ja luoville aloille mutta myös muista syistä johtuvat alojen kehittämistarpeet.
Rakennetuen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintaympäristön haasteisiin vastaavia ja alojen tulevaisuutta vahvistavia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja, joiden avulla kulttuuri- ja luovien alojen yritykset, yhteisöt ja muut toimijat voivat sopeuttaa toimintaansa muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin. Rakennetuen tavoitteena on lisäksi kansainvälistymisen vahvistaminen sekä kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemien digitaalisen siirtymän edistäminen. Rakennetuella tuetaan sellaisia toimia, jotka liittyvät liiketoiminnan digitalisaatioon.
Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki kohdistetaan hankkeille, jotka toteuttavat seuraavia temaattisia tavoitteita:
Kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisen datan, tiedon ja sisältöjen kehittäminen, käyttö, saatavuus ja hallinta
Kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kansainvälistymisen edistäminen
Kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen
Teeman 1 hankkeiden tulee kohdentua johonkin tai joihinkin seuraavista aihealueista:
yleisöjen osallistumista lisäävien kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto
uusien teknologioiden kokeilu kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten tietovarantojen ja sisältöjen tuottamisessa ja tarjoamisessa
kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten tietovarantojen ja sisältöjen hyödyntämistä lisäävät toimintamallit, sovellukset ja palvelut
kulttuuri- ja luovien toimialojen kestävyyden parantaminen tekijänoikeuksien ja sitä koskeva datan paremmalla hyödyntämisellä ja hallinnoinnilla
hauraan, tuhoutumisvaarassa olevan ja / tai ympäristöriskeille alttiin kulttuuriperinnön 3d-digitointi sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja muiden kulttuuriperintökohteiden 3d-digitointi. Hankkeiden tuloksena syntyvien, keskeisten digitaalisten aineistojen tulee olla julkisesti saatavilla Finna-palvelussa ja Europeana-palvelussa ja niiden tulee olla hyödynnettävissä esimerkiksi tutkimuksessa, kestävässä kulttuurimatkailussa ja kulttuuri- ja luovilla aloilla. Aineistojen käyttöoikeudet on merkittävä Creative Commons –lisensseillä tai Rightsstatements-käyttöoikeuskuvauksilla. 3d-digitoitavilta kulttuuriperintörakennuksilta ja -kohteilta edellytetään, että ne ovat suosittuja käyntikohteita.
Tarkoituksena on, että rakennetukea myönnetään vaikuttavuudeltaan merkittäville hankkeille, joiden hankekohtainen avustus voi olla esimerkiksi 500 000 – 2 000 000 euroa sekä kehittämishankkeille, joiden hankekohtainen avustus voi olla esimerkiksi 100 000 – 400 000 euroa. Hankkeille on mahdollista hakea jatkorahoitusta kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen seuraavilla hakukierroksilla.
Hankkeessa kehitettävien tuotosten kehittämis- ja käyttöönottovaiheen jälkeen suunniteltu ylläpito ja rahoitus tulee kuvata hakemuksessa.
Avustus voi kattaa enintään 90% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Taloudelliseen toimintaan myönnettävissä tuissa noudatetaan lisäksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä tuki-intensiteetistä ja tuen enimmäismäärästä.
Hankkeiden toteutus voi alkaa aikaisintaan 1.7.2022 ja niiden tulee päättyä viimeistään 31.12.2024. Hankkeiden tulee käynnistyä viimeistään marraskuussa 2022. Avustuksen käyttöaika voi alkaa aikaisintaan 1.7.2022.
Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu tilinpäätös vuodelta 2021
Toimintakertomus vuodelta 2021
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa. Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet Suomi.fi-ohjeet ja tuki
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon alla kuvatut perusteet.
Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan ja pisteytetään arviointitiimissä. Kustakin myöntökriteeristä voi saada 0-5 pistettä (A–D). Hakemusten maksimipistemäärä on 45 pistettä.
Avustushakemuksen liitteenä tulee olla hankesuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen toimenpiteet, kustannukset, aikataulu, viestintä ja arviointi. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus on yksi hakemuksen arviointiperuste, joka arvioidaan yllä mainittujen kohtien perusteella. Muita hankesuunnitelmassa mahdollisesti olevia kohtia ei arvioida, vaan hakemuksen arviointi perustuu muilta osin hakemuslomakkeella annettuihin tietoihin.
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
A) Hankkeen käytännön toteuttamista koskevat kriteerit:
hakijan ja yhteistyökumppaneiden ammattitaito suhteessa hankkeen sisältöön sekä osaaminen ja aikaisempi kokemus haun tavoitteisiin liittyen; hakijan ja yhteistyökumppaneiden taloudelliset ja muut edellytykset ja valmiudet hankkeen toteuttamiseen
hankkeen toteuttamiskelpoisuus
B) Hankkeen tarpeellisuutta, innovatiivisuutta, osallistavuutta ja hyödynnettävyyttä koskevat kriteerit:
hankkeen tuotosten (palvelut, tuotantomallit, toimintamallit) innovatiivisuus, käyttäjälähtöisyys, osallistavuus ja saavutettavuus
C) Hankkeen digitalisaatiota koskevat kriteerit:
palvelujen ja prosessien uudistaminen ja kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen
hankkeen tuotosten vaikutukset liiketoiminnan digitalisaation kehittymiseen
D) Hankkeen vaikuttavuutta, vakiinnutettavuutta ja merkittävyyttä koskevat kriteerit:
hankkeessa kehitettävien palveluiden, tuotantomallien ja/tai toimintamallien toistettavuus ja skaalautuvuus ja/tai potentiaali vakiintua uudeksi rakenteelliseksi ratkaisuksi
hankkeessa kehitettävien palveluiden, tuotantomallien ja/tai toimintamallien kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys ja hankkeen vaikutukset omalle toimialalle
hankkeen laajat vaikutukset kulttuuri- ja luovien alojen tai muiden alojen ekosysteemeihin
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta:OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
1. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.
