Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki

Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki (avustus) on tarkoitettu innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen.

Avustusta voivat hakea taide- ja kulttuurialalla toimivat yritykset ja oikeuskelpoiset yhteisöt (ml. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) sekä kunnat ja kuntayhtymät. Hakijayhteisön tulee olla vakiintunut ja sen talouden tulee olla tasapainoinen.

Avustusta ei myönnetä seuraavissa tapauksissa:

• Avustusta eivät voi hakea yksityiset elinkeinonharjoittajat (esim. toiminimiyrittäjät) tai rekisteröimättömät yhteisöt, koska ne eivät ole oikeuskelpoisia yhteisöjä.

• Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille.

• Avustusta ei myönnetä oppilaitoksille.

• Avustusta ei myönnetä yksittäisen tilaisuuden tai tapahtuman järjestämiseen, taideteoksen luomiseen tai muuhun luovaan työhön, jonka tuloksena syntyy yksittäinen teos, esitys, näyttely tai muu vastaava asia. 

• Avustusta ei myönnetä sellaisessa tapauksessa, jossa toteuttajalla ei ole mahdollisuutta hankkeessa kehitettävien toimintojen ylläpitoon ilman valtion erillisrahoitusta.

• Avustusta ei myönnetä hankkeisiin, joissa avustusta jaetaan edelleen avustuksina tai apurahoina.

• Avustusta ei myönnetä samoihin kustannuksiin, jotka katetaan muilla julkisilla tuilla tai muista unionin ohjelmista tai välineistä.

Hakemuksesta tulee käydä ilmi se, haetaanko avustusta useamman toimijan yhteishankkeeseen. Jos avustusta siirretään eteenpäin toimijalle / toimijoille, avustuksen saajan tulee laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus OKM:n mallipohjan mukaisesti. Siirrettävän avustuksen saajan tulee täyttää ylempänä luetellut hakukelpoisuuden kriteerit.

DNSH-periaate

 Avustusta ei voida myöntää hankkeelle tai toiminnalle, joka aiheuttaa asetuksen (EU) 2020/852 (Luokitusjärjestelmäasetus) 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa mille tahansa määritellyistä ympäristötavoitteista hankkeen aikana tai sen jälkeen. Hankkeiden tulee olla myös asiaankuuluvan EU- ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Avustusta myönnetään ainoastaan hankkeille, joissa noudatetaan "ei merkittävää haittaa" (”Do No Significant Harm”, DNSH) -periaatetta. Rahoitettavat hankkeet eivät saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa EU:n luokitusjärjestelmäasetuksessa määritellylle kuudelle ympäristötavoitteille, jotka ovat:

• Ilmastonmuutoksen hillintä

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

• Siirtyminen kiertotalouteen

• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa erillisellä liitteellä (ks. liitepohja hakuilmoituksen kohdassa Pakolliset liitteet). Liite on täytettävä myös niistä hankkeista, joista ei oleteta aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.

Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuella toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman yleistavoitteita sekä erityisesti pilari kolmen tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua.

Rakennetuen tarkoituksena on kannustaa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoita elvyttämään ja uudistamaan toimialoja sekä vahvistamaan kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä ottaen huomioon erityisesti koronapandemian vaikutukset kulttuurin alalle ja luoville aloille mutta myös muista syistä johtuvat alojen kehittämistarpeet.

Rakennetuen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintaympäristön haasteisiin vastaavia ja alojen tulevaisuutta vahvistavia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja, joiden avulla kulttuuri- ja luovien alojen yritykset, yhteisöt ja muut toimijat voivat sopeuttaa toimintaansa muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin. Rakennetuen tavoitteena on lisäksi kansainvälistymisen vahvistaminen sekä kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemien digitaalisen siirtymän edistäminen. Rakennetuella tuetaan sellaisia toimia, jotka liittyvät liiketoiminnan digitalisaatioon.

Kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuki kohdistetaan hankkeille, jotka toteuttavat seuraavia temaattisia tavoitteita:

1. Kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisen datan, tiedon ja sisältöjen kehittäminen, käyttö, saatavuus ja hallinta

2. Kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden kansainvälistymisen edistäminen

3. Kulttuuri- ja luovien alojen palveluiden sekä tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen

Teeman 1 hankkeiden tulee kohdentua johonkin tai joihinkin seuraavista aihealueista:

• yleisöjen osallistumista lisäävien kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto
• uusien teknologioiden kokeilu kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten tietovarantojen ja sisältöjen tuottamisessa ja tarjoamisessa
• kulttuuri- ja luovien alojen digitaalisten tietovarantojen ja sisältöjen hyödyntämistä lisäävät toimintamallit, sovellukset ja palvelut
• kulttuuri- ja luovien toimialojen kestävyyden parantaminen tekijänoikeuksien ja sitä koskeva datan paremmalla hyödyntämisellä ja hallinnoinnilla
• hauraan, tuhoutumisvaarassa olevan ja / tai ympäristöriskeille alttiin kulttuuriperinnön 3d-digitointi sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja muiden kulttuuriperintökohteiden 3d-digitointi. Hankkeiden tuloksena syntyvien, keskeisten digitaalisten aineistojen tulee olla julkisesti saatavilla Finna-palvelussa ja Europeana-palvelussa ja niiden tulee olla hyödynnettävissä esimerkiksi tutkimuksessa, kestävässä kulttuurimatkailussa ja kulttuuri- ja luovilla aloilla. Aineistojen käyttöoikeudet on merkittävä Creative Commons –lisensseillä tai Rightsstatements-käyttöoikeuskuvauksilla. 3d-digitoitavilta kulttuuriperintörakennuksilta ja -kohteilta edellytetään, että ne ovat suosittuja käyntikohteita.

Tarkoituksena on, että rakennetukea myönnetään vaikuttavuudeltaan merkittäville hankkeille, joiden hankekohtainen avustus voi olla esimerkiksi 500 000 – 2 000 000 euroa sekä kehittämishankkeille, joiden hankekohtainen avustus voi olla esimerkiksi 100 000 – 400 000 euroa. Hankkeille on mahdollista hakea jatkorahoitusta kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen seuraavilla hakukierroksilla.

Hankkeessa kehitettävien tuotosten kehittämis- ja käyttöönottovaiheen jälkeen suunniteltu ylläpito ja rahoitus tulee kuvata hakemuksessa.

Avustus voi kattaa enintään 90% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Taloudelliseen toimintaan myönnettävissä tuissa noudatetaan lisäksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä tuki-intensiteetistä ja tuen enimmäismäärästä.

Hankkeiden toteutus voi alkaa aikaisintaan 1.5.2023 ja niiden tulee päättyä viimeistään 30.6.2025. Hankkeiden tulee käynnistyä viimeistään syyskuussa 2023. Avustuksen käyttöaika voi alkaa aikaisintaan 1.5.2023.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet 

• DNSH-liite: DNSH-liitepohja (doc)

• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen viimeksi vahvistettu tilinpäätös
• Viimeksi vahvistettu toimintakertomus

• Hankesuunnitelma: hankesuunnitelman_vakiopohja (doc)

Hakuklinikat

Hakuun liittyviä hakuklinikoita järjestetään 22.2. - 5.4.2023. Klinikoilla tarkoituksena on keskustella avoinna olevasta hausta ja hakemisesta. Tarkemmat tiedot löytyvät ministeriön tapahtumakalenterista.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa. Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet Suomi.fi-ohjeet ja tuki

Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille

Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet 

Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 

Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon alla kuvatut perusteet.

Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan ja pisteytetään arviointitiimissä. Kustakin myöntökriteeristä voi saada 0-5 pistettä (A–D). Hakemusten maksimipistemäärä on 45 pistettä.

Avustushakemuksen liitteenä tulee olla vakiopohjalle laadittu hankesuunnitelma (ks. pakolliset liitteet –kohta), jossa kuvataan:

• hankkeen toimenpiteet

• hankkeen aikataulu

• toimenpiteiden kustannusarvio

• yhteistyön kuvaus: Hankkeen toimijat ja niiden roolit

• hankkeessa kehitettävän palvelun tai tuotanto-/toimintamallin ylläpito, ml. ylläpitovaiheen rahoitus

• viestintä ja raportointi

Hankkeen toteuttamiskelpoisuus on yksi hakemuksen arviointiperuste, joka arvioidaan yllä mainittujen kohtien perusteella.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankkeita arvioidaan seuraavien yhdeksän arviointiperusteen osalta:

A) Hankkeen käytännön toteuttamista koskevat kriteerit:

• hakijan ja yhteistyökumppaneiden ammattitaito suhteessa hankkeen sisältöön sekä osaaminen ja aikaisempi kokemus haun tavoitteisiin liittyen; hakijan ja yhteistyökumppaneiden taloudelliset ja muut edellytykset ja valmiudet hankkeen toteuttamiseen

• hankkeen toteuttamiskelpoisuus (liitepohja: hankesuunnitelman vakiopohja)

B) Hankkeen tarpeellisuutta, innovatiivisuutta, osallistavuutta ja hyödynnettävyyttä koskevat kriteerit:

• todennettu kehittämistarve (tutkimustiedon hyödyntäminen, selvitykset, kartoitukset)

• hankkeen tuotosten (palvelut, tuotantomallit, toimintamallit) innovatiivisuus, käyttäjälähtöisyys, osallistavuus ja saavutettavuus

C) Hankkeen digitalisaatiota koskevat kriteerit:

• palvelujen ja prosessien uudistaminen ja kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen

• hankkeen tuotosten vaikutukset liiketoiminnan digitalisaation kehittymiseen

D) Hankkeen vaikuttavuutta, vakiinnutettavuutta ja merkittävyyttä koskevat kriteerit:

• hankkeessa kehitettävien palveluiden, tuotantomallien ja/tai toimintamallien toistettavuus ja skaalautuvuus ja/tai potentiaali vakiintua uudeksi rakenteelliseksi ratkaisuksi

• hankkeessa kehitettävien palveluiden, tuotantomallien ja/tai toimintamallien kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys ja hankkeen vaikutukset omalle toimialalle

• hankkeen laajat vaikutukset kulttuuri- ja luovien alojen tai muiden alojen ekosysteemeihin

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

2.    Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

1.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (Valtionavustuslaki 688/2001 16 §).

Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee keräämään ja ilmoittamaan Valtiokonttorille tiedot avustuksensaajien rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 5 – 7 §:ssä tarkoitetuista tosiasiallisista edunsaajista.

Avustuksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä opetus-  ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia (Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022 13 § ja 14 §).

Tuen saajan sekä siirrettävän avustuksen saajan on säilytettävä kaikki tukeen liittyvä kirjanpitoaineisto ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka (Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022 18 §).

Tukivälineasetuksen 22 artikla velvoittaa keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista, mikäli kyseessä on hankintayksikkö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22). Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee keräämään tiedot tuensaajien tosiasiallisista omistajista, edunsaajista sekä toimeksisaajista ja alihankkijoista erillisellä lomakkeella rahoituspäätöksen jälkeen.

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksensaajan tulee varmistaa, ettei ministeriön sille myöntämällä avustuksella tehdä hankintoja sellaiselta taholta tai suoraan tai välillisesti tueta sellaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka luetellaan EU:n pakoteasetuksissa (sellaisina kun ne ovat ajoittain muutettuina).

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

2022 | 2021