Korkeakoulu- ja tiedeasiantuntija vahvistamaan Suomen ja Ison-Britannian välistä korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyötä
Birgitta Vuorinen aloitti tammikuun alussa Suomen Lontoon-suurlähetystössä korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijana. Vuorinen siirtyi Lontooseen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtajan tehtävästä. Isosta-Britanniasta tuli näin Team Finland Knowledge -verkoston yhdeksäs kohdealue. Vuorisen tehtävänä on seurata Ison-Britannian korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa, edistää yhteistyömahdollisuuksia ja Suomen näkyvyyttä sekä avustaa suomalaisia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita innovaatioekosysteemin toimijoita yhteistyön lisäämisessä brittitoimijoiden kanssa.
Team Finland Knowledge -verkostoon kuuluu kahdeksan muuta korkeakoulu- ja tiedeasiantuntijaa ympäri maailman. Lontoon lisäksi erityisasiantuntijoita on Abu Dhabissa, Buenos Airesissa, Moskovassa, New Delhissä, Pekingissä, Pretoriassa, Singaporessa ja Washingtonissa. Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijat työskentelevät Suomen edustustoissa tiiviissä yhteistyössä TeamFinland -verkoston kanssa. Verkosto vahvistaa osaltaan suomalaisten pääsyä vaikuttaviin TKI-verkostoihin ja edistää koulutusperusteista maahanmuuttoa.
Britannia eroaa muista TFK-kohdemaista yhteisen EU-historian vuoksi. EU-ohjelmien rooli maiden välisen liikkuvuuden ja tutkimusyhteistyön edistämisessä on ollut merkittävä ja EU-maiden yhteistyö on Britannian ja EU:n välisen uudenlaisen kumppanuuden rakentamisessa edelleen keskeinen.
- Myös kahdenvälisten suhteiden rakentamisessa yhteistyö muiden EU-maiden kanssa tulee olemaan vahvasti mukana, sanoo Birgitta Vuorinen.
Mitä tapahtuu korkeakouluyhteistyölle ja maiden väliselle liikkuvuudelle?
Suomalaisilla ja brittiyliopistoilla on runsaasti kahdenvälisiä sopimuksia tutkimusyhteistyö on tiivistä. Molemmat maat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita TKI-rahoituksen kasvattamiselle ja kansainvälistymiselle, mikä luo hyvät edellytykset myös vaikuttavien TKI-verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiselle.
Suomi on mukana yhdessätoista Eurooppalainen yliopisto -verkostossa, joissa rakennetaan uudenlaisia korkeakoulujen yhteistyömuotoja sekä rajat ylittävää opetusyhteistyötä. Kahdessa suomalaiskorkeakoulujen verkostossa on mukana myös brittiyliopisto. Verkostot saavat rahoitusta sekä Erasmus+ -ohjelmasta että Horisontti -ohjelmasta. Ohjelmien rahoitusehdot ohjaavat toimintaa, joten Britannian EU-ero ja mahdolliset ohjelmayhteistyötä koskevat sopimukset näkyvät jatkossa myös näiden verkostojen toiminnassa.
Britannia saavutti vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen 600 000 ulkomaalaisesta tutkinto-opiskelijasta kymmenen vuotta etuajassa. Merkittävä osa brittiyliopistojen tuloista muodostuu lukuvuosimaksuista, joten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden merkitys on myös taloudellisesti suuri. EU-eron myötä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksut ovat nousseet, jopa nelinkertaistuneet. Kustannusten nousu, maahantuloon liittyvät rajoitukset, koronapandemia sekä sen johdosta lisääntyneet etäopetusmahdollisuudet ovat vähentäneet EU-maista tulevien hakijoiden ja opiskelijoiden määrää. Esimerkiksi suomalaisten hakijoiden määrä ns. päähaussa oli vuosina 2015-2016 noin tuhat hakijaa, vuonna 2021 enää 240. Britannia kuitenkin haluaa edelleen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja on kansainvälisen opiskelijoiden rekrytoinnissa kääntänyt katsettaan erityisesti Aasian ja Afrikan suuntaan. Helmikuun alussa julkistettujen tilastojen mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä brittiyliopistoissa nousi 4%:lla edellisvuodesta.
Suomi tavoittelee kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. UK:n runsas korkeakoulutarjonta sekä lukuvuosimaksuja tasapainottava ja tulotason huomioonottava lainakonsepti ei luo brittiopiskelijoille suurta työntövoimaa tutkinto-opiskeluun ulkomailla. Liikkuvuutta edistää kuitenkin se, että Iso-Britannia tukee omien opiskelijoidensa opiskelua ulkomailla ns. Turing -ohjelman avulla, ainakin seuraavien kolmen vuoden aikana, yhteensä 330 miljoonalla punnalla. Iso-Britannia haluaa omien opiskelijoidensa kansainvälistyvän ja Suomi taas haluaa kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrää. Molemmat maat tarvitsevat osaavaa työvoimaa, joten halu työllistää korkeasti koulutettuja on suuri. Eri politiikka-alueiden yhteen toimivuus osaajahoukuttelussa on tärkeää. Tästä syystä sekä Britanniassa että Suomessa uudelleenarvioidaan parhaillaan mm. maahantulosäännöksiä.
- Tällä hetkellä esimerkiksi harjoittelijoiden maahantulo Britanniaan on haasteellista ja haluamme yhdessä muiden EU-maiden kanssa kiinnittää siihen brittihallinnon huomiota, Birgitta Vuorinen toteaa.
Lisätietoja:
- Tiina Vihma-Purovaara, opetusneuvos, [email protected], puh. +358 295 3 30327, +358 40 184 3244
- Birgitta Vuorinen, Counsellor, Education and Science, [email protected], Tel. +44 7553 025490
- Lisää Team Finland Knowledge-verkostosta