Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Bergqvist:
Hyvä mieli kuuluu kaikille

Mielenterveyden edistäminen on hallinnonalojen ja yhteiskunnan toimijoiden sektorirajat ylittävää, monialaista toimintaa. Vastuu mielenterveyden edistämisestä ja häiriöiden ehkäisemisestä kuuluu meille kaikille.

Yksinäisyydellä on haavoittava vaikutus ihmisiin, erityisesti nuoriin. Tutkimusten mukaan nuoret ja nuoret aikuiset kokevat yksinäisyyttä muuta väestöä enemmän. Yksinäisyys heikentää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja sillä on yhteys nuorten syrjäytymiseen ja mielenterveyden ongelmien lisääntymiseen. On jokaisen nuoren ja myös yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että pystymme vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään yhteisöllisyyttä.

Yksinäisyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen on monia keinoja ja toimia. Nuorisoalan toimijat ovat esittäneet, että nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäämisen avulla voitaisiin tukea nuorten uskallusta osallistua uusiin tilanteisiin ja helpottaa nuorten tutustumista uusiin ihmisiin, auttaa myös erilaisuuden ymmärtämisessä ja konfliktien ratkaisuissa.

Tarvitaan myös matalan kynnyksen harrastuksia nuorille, kohtaamisen paikkoja myös nuorille aikuisille, toimintamalleja yhteisöllisyyden edistämiseen.

Liikkuminen on tutkitusti yksi keskeisistä keinoista mielenterveyden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Mieli hyötyy säännöllisestä liikkeestä, koska aivot tykkäävät aktiivisuudesta.

Liikkumisen avulla kunto kohenee, vireystaso ja energisyys kasvaa, opiskelukyky paranee ja stressiä on helpompi sietää. Liikkujalle unikin tulee ja maittaa yleensä paremmin. Liikkuminen on erinomainen tapa hoitaa sosiaalisia suhteita – se on mukavaa yhteisöllistä tekemistä kavereiden kanssa, ja liikuntaharrastuksista voi löytyä myös uusia kavereita. 

Liikkumisen hyötyjen saaminen ei tarvitse olla hikiliikuntaa vaan jo kevyempikin fyysinen aktiivisuus on mielelle hyväksi. Tärkeää on, että liikkumisen muoto on itselle mieluista ja hyvää oloa tuottava. Liikkumisen lisäksi on tärkeää huolehtia terveellisten elintapojen kokonaisuudesta. Terveellisestä ravinnosta sekä riittävästä unesta, levosta ja palautumisesta. Nämä kaikki tukevat toinen toisiansa ja auttavat luomaan tasapainoisen arjen.

Valtaosa nuorista Suomessa voi hyvin ja on tärkeää, että näin on jatkossakin. Samaan aikaan meidän täytyy löytää keinoja tukea niitä nuoria, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat syrjäytymisvaarassa, kärsivät mielenterveysongelmista tai muista haasteista elämässään.

Tarvitsemme sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että laadukkaita palveluita niiden tarpeessa oleville.
Liikunnan kentällä on pitkään tehty toimia nuorten mielenterveyden vahvistamiseen liikkumisen keinoin.

Esimerkiksi ministeriöni rahoittamassa Mieli liikkeelle -hankkeessa on pyritty vähentämään opiskelijoiden yksinäisyyttä ja edistämään yhteisöllisyyttä, mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä vakiinnuttamalla hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri korkeakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Minusta on hyvä huomata, että yksinäisyyden vähentämisestä ei saa tulla yhtä sellaista asiaa, josta vastuu kaatuu nuoren omille harteille. Yksinäisyys on yhteiskunnallinen ongelma ja me voimme muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja asenteita muutoksen aikaansaamiseksi. Yksinäisyys vähenee ja yhteisöllisyys lisääntyy parhaiten tätä kautta.

Pidän tärkeänä, että hallituksen nuorten mielenterveyden edistämiseen liittyvät tavoitteet toimeenpannaan tällä hallituskaudella liikunta- ja nuorisopolitiikassa. Näihin kuuluvat muun muassa Et ole yksin -palvelun vakinaistaminen ja laajentaminen ja moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja sen vaikuttavuuden arvioiminen. 

Nuorten mielenterveyteen panostaminen on keskeistä paitsi yksilön myös yhteiskunnan kannalta. Tulevaisuuden kannalta on vaikea keksiä tärkeämpää tehtävää.