Huomioita ja huomautuksia

Huomioita ja huomautuksia –sarja esittelee suppeita ja laajempia, ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia aiheita kansainvälisen koulutuspolitiikan ja koulutuksen kansainvälisen vertailun maailmasta.

1970-luvun lopulla syntyneet jäämässä koulutetuimmiksi

Tuore väestön koulutusrakennetilastokin kertoo, että 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneet ovat jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmaksi suomalaisikäluokaksi.

Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen –projektissa tarkasteltiin suomalaisten osaamis- ja koulutustason tilannetta ja ennakoitiin suomalaisten koulutusrakenteen kehitystä pidemmällä aikavälillä.

Projektissa tultiin siihen tulokseen, että nuorissa ikäryhmissä koulutustaso on vakiintumassa. Kun eläkkeelle jäävät ikäryhmät ovat yhä koulutetumpia, on työikäisen väestön koulutustason nousu Suomessa käytännössä pysähtymässä. Korkea-asteen suorittaneiden määrän kasvu työikäisessä väestössä on jo vuosikymmenen ajan tapahtunut vanhemmissa ikäryhmissä. Vastaavaan tulokseen ovat tulleet lukuiset muutkin ennusteet tulevasta kehityksestä.

Hankkeessa tehtiin useita tarkempiakin ennusteita koulutustason kehityksen käännöksistä vuoden tarkkuudella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli raporttia laadittaessa ohittanut huippunsa kaikissa alle 35-vuotiaissa 5-vuotisikäluokissa. Ennuste oli, että ”35–3 9-vuotiaan ikäluokan kehitys seuraa pitkälti viisi vuotta nuoremman ikäluokan kehitystä ja siinä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntynee laskuun, huippuvuoden ollessa vuosi 2013.”

Käytännössä ennusteissa oli taustalla oli se, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntyi voimakkaaseen laskuun 20–24-vuotiaassa ikäryhmässä vuonna 1998. Tätä seurasivat viiden vuoden välein käännökset laskuun 25–29- ja 30–34-vuotiaissa ikäryhmissä. Koska kaikki yli 30-vuotiaat ikäryhmät näyttävät kauniisti seuraavan 30–34-vuotiaiden kehitystä ja 30–34-vuotiaatkin seuraavat kohtuullisesti 25–29-vuotiaiden kehitystä, voidaan toteutuneella kehityksellä ennakoida tulevaa varsin luotettavasti.

Viimeviikkoinen väestön koulutusrakennetilaston uusi julkaisu oli ennusteen mukainen. Korkeasti koulutettujen osuus 35–39-vuotiaista kääntyi laskuun. Tätä vanhempina koulutustasoa nostavia tutkintoja suoritetaan vain harvoin. Odotetulla koulutustarjonnan kehityksellä 1970-luvun jälkipuolella syntyneet ikäluokat tulevat olemaan korkeasti koulutettuja useammin kuin tätä vanhemmat tai nuoremmat ikäluokat.  Vaikka tutkintoja tehdään vanhempana kuin aiemmin, ei tämä näytä riittävän nostamaan nuorempia ikäryhmiä 1970-luvun lopulla syntyneiden tasolle. Vuonna 2024 korkeasti koulutettujen osuus onkin varsin todennäköisesti ohittanut historiallisen huippunsa kaikissa alle 50-vuotiaissa ikäryhmissä.

Perusasteen osalta tilanne on pitkälti sama, koska samat 1970-luvun lopulla syntyneet ovat myös jääneet vanhempia ja nuorempia ikäluokkia harvemmin pelkän perusasteen koulutuksen varaan. Tämä saattaa kuitenkin vielä muuttua. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osalta tilanne on parantumassa eivätkä 1970-luvun lopulla syntyneet ehkä jääkään harvimmin perusasteen varassa oleviksi. 20–24-vuotiaissa perusasteen varassa olevien osuus on laskenut nopeasti 2012–2014 jo 17,8 prosenttiin, eikä laskua tarvita enää tavattomasti, että saavutettaisiin 1999 nähty 16,4 prosentin taso. 1990-luvun alussa syntyneillä on siis vielä selvä mahdollisuus ohittaa 1970-luvun lopulla syntyneet toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa.

Kansainvälinen tilanteemme tarkentuu myös pian. OECD:n julkaisema Education at a Glance on koulutussektorin tärkein tilastojulkaisu, joka tarjoaa jo usean sadan sivun vilkaisun koulutustilastoihin. Kuluvan kuun lopussa 24.11.2015 julkaistava uusin EAG pääsee aiempaa tuoreempiin tietoihin ja suuri osa tilastoista koskee jo vuotta 2014.

Suomen kannalta kiinnostava uutuus on, että EAG kertoo eri maiden väestön koulutustasosta ensi kertaa uuden ISCED2011-koulutustasoluokituksen mukaan. Koulutustilastoissa, kuten kaikessa muussakin, paholainen asuu yksityiskohdissa ja nyt noita yksityiskohtia tulee lisää.

Aleksi Kalenius
Kirjoittaja on koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija, sijoituspaikkanaan Suomen pysyvä edustusto OECD:ssa ja UNESCOssa.