Hankeavustukset nuorten työpajatoimintaan vuonna 2024

Avustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn nuorten työpajatoiminnan tukemiseen. Avustuksen hakijana voi olla kunta tai useammat kunnat yhdessä, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö, joille on myönnetty valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnan järjestämiseen. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille.

Avustuksen tavoitteena on vahvistaa nuoren elämänhallintataitoja, vähentää nuorten syrjäytymistä ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää. Avustus voidaan myöntää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, vakinaiseen työpajatoimintaan tai työpajatoiminnan kehittämiseen, niille työpajatoiminnan järjestäjille, jotka ovat saaneet valtionapukelpoisuuden.

Avustusta haetaan aluehallintoviraston asiointipalvelussa lomakkeella ”Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan”. 

Hakemusten tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 15.12.2023 klo 16.15. Hakijan tulee ottaa huomioon, ettei hakemusta pysty lähettämään määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. 

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallinnon asiointipalvelussa. Palvelussa käytetään Suomi.fi -tunnistautumista, jossa tarvitaan pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät asiointipalvelun oppaat ja materiaalit sivulta  

Hakija täyttää hakulomakkeen ja toimittaa hakemuksen liitteineen asiointipalvelun kautta. Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta 

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset  
• toimitetaan päätös hakijalle 
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt 
• raportoidaan avustuksen käyttö.

Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen: 

• ajantasainen rekisteriote tai PRH:lle toimitettu muutosilmoitus 
• viimeinen vahvistettu tilinpäätös (sis. toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus)  

Hakemuksen kohdassa Toimintasuunnitelma tulee esittää ytimekkäästi seuraavan vuoden suunnitelmat. 
-    Mitä nuorten kanssa aiotaan tehdä?  Miten nuorten työpaja toteuttaa nuorisolaissa säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia? Millaisia valmennuspalveluja nuorten työpaja tarjoaa nuorille? Miten monialainen yhteistyö käytännössä toteutuu? Kuinka monta kertaa ohjausryhmä kokoontuu vuoden aikana? 

Hakemuksen kohdassa Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus tulee esittää: 
-    Miten seurataan osallistuvien nuorten polkujen etenemistä (nuorten seuranta- ja arviointisuunnitelma)? Miten toimintaan osallistuvat nuoret saavat palautetta omasta edistymisestään valmennuksessa ja työpajalla hankkimastaan osaamisesta? Miten toimintaa, sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan? Millaista palautetta työpaja on kohderyhmiltä ja yhteistyöverkostoilta saanut?

Avustukset nuorten työpajatoimintaan ovat harkinnanvaraisia. Hakemuksen arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Hakemuksia arvioitaessa huomioidaan seuraavat perusteet: 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustuksella tuetaan nuorisolain ja nuorisotyöstä ja –politiikasta annetun valtionneuvoston asetuksen mukaista nuorten työpajatoimintaa. Nuorisolaissa säädetään nuorten työpajatoiminnasta ja avustuksen myöntämisestä nuorten työpajatoimintaan. Lisäksi nuorisotyöstä ja –politiikasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa on annettu tarkempia säännöksiä valtionavustuksen myöntämisestä nuorten työpajatoimintaan.

Avustushakemuksia arvioitaessa huomioidaan, miten hakijan työpaja toteuttaa nuorisolain 2. §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Lisäksi avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajan toiminnan laatu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Työpajatoiminnan laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksen mukaisesti työpajan: 1) palvelukyky sekä kohderyhmältä ja yhteistyöverkostolta saatu palaute; 2) tiedot toiminnan tuloksellisuudesta; 3) toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus ja miten taloutta ja hallintoa hoidetaan; 4) henkilöstön ammattitaito ja osaaminen; 5) toiminnan jatkuvuus ja ympärivuotisuus; 6) tilojen asianmukaisuus toimintaan nähden; ja 7) kirjanpito, jonka tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.

Myönnetty avustus voi kattaa enintään 75 % avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Jäljelle jäävä osuus tulee kattaa muulla rahoituksella.  

Aluekoordinaatiotehtävää haetaan omalla hakemuksella. Aluekoordinaatiotehtävään sisältyy suunnitelmallista verkostoyhteistyötä, tiedonvaihtoa ja nuorten työpajatoiminnan toimijoiden tukemista. Aluekoordinaatiotehtävään voidaan valita hakija, jolla on osoittaa tehtävään nuorten työpajatoiminnan osaamista ja kokemusta omaava henkilö. Aluekoordinaatiosta aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää enintään 15 000 euroa / vuosi. Avustus työpajatoiminnan aluekoordinaatioon voi kattaa 100 % avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta TÄSTÄ.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain (688/2001) 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Mikäli avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä (valtionavustuslain 7 § 2 mom.), jos:

1. valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain (39/1889) 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun lain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;
2. valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain (301/2004) 186 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai
3. valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Avustus voidaan myöntää vain sellaiselle hakijalle, jolla on voimassa oleva nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus.

Avustusta ei myönnetä sellaiseen tarkoitukseen, jota varten on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista erillinen avustushaku.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia työpajatoimintaan aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja yhden tai useamman aiemmin myönnetyn valtionavustuksen käytön valvontaa varten.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, avustuspäätöksessä mainitulla käyttöajalla.

Nuorten työpajatoiminta tulee toiminnan ja talouden osalta eriyttää avustuksen saajan muusta työpaja- ja palvelutoiminnasta. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toiminnasta aiheutuvia menoja.

Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiin voi esittää nuorten työpajatoiminnasta suoraan aiheutuneita, avustuksen myönnetyllä käyttöajalla syntyneitä kustannuksia.  

Hankeavustuksella katetaan avustettavasta toiminnasta syntyvää alijäämää, joka muodostuu, kun hyväksyttävistä kustannuksista vähennetään muut avustukset ja toiminnasta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin muodostunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastolle.

Avustettavan toiminnan hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Valtionavustuspäätöksessä voidaan mainita tarkemmin ne kustannukset, joihin myönnettyä avustusta ei saa käyttää.

Avustettavan toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla esimerkiksi valmentajien palkkakustannukset sivukuluineen, valmentajien matka-, koulutus- ja puhelin- yms. kustannukset, materiaali- ja välinehankinnat ja ostopalvelut, toimintaan osallistuvien vakuutukset ja kuljetukset, sekä kohtuulliset tilakustannukset silloin kun voidaan osoittaa niiden aiheutuneen avustettavasta toiminnasta. Hakijan oppaassa on tarkemmat ohjeet omarahoituksesta ja muusta rahoituksesta.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. Avustuksen saajan tulee kohdentaa avustettavasta toiminnasta saadut tulot ja avustettavasta toiminnasta aiheutuneet menot tilikartassa omalle, toimintaa varten perustetulle kustannuspaikalle tai vastaavalle, erilliselle seurantakohteelle. Kustannuspaikalta tulee selvitä avustettavan nuorten työpajatoiminnan kustannukset ja tuotot.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslaki 688/2001 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. 
• (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan: https://aviavustukset.fi/avustusten-kaytto/avustuksen-kayttoa-koskevat-ehdot/ 

Avustuksen saajan tulee tallentaa ja lähettää avustuksen käyttöä koskeva loppuselvitys aluehallinnon asiointipalveluun (https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi ) heti toiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikka-  tai projektikohtaista talousraportointia. 

Avustusta saaneen työpajatoiminnan järjestäjän tulee vastata työpajatoiminnan arviointi- ja seurantakyselyyn. Kyselyn toteuttaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka toimittaa tiedot kyselystä avustuksen saajille.

Toiminnan seurannassa suositellaan käytettävän PAR -järjestelmää. Mikäli käytetään jotain muuta seurantajärjestelmää, sen tulee olla yhteensopiva PAR -järjestelmän kanssa. Järjestelmän käyttöönotto on maksuton ja siitä saa lisätietoja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (tuulikki.nieminen(at)avi.fi ).