Hankeavustukset kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön

Hallituksen yhtenä tavoitteena on edistää koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa kouluissa. Avustuksella tuetaan kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavaa nuorisotyötä. 

Avustuksella toteutetulla hanketoiminnalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Avustuksella pyritään lisäämään nuorten hyvinvointia ja viihtyvyyttä, ehkäistään kiusaamista sekä tarjotaan nuorille turvallisen aikuisen läsnäoloa arkipäivään.

Valtionavustusta haetaan aluehallintoviraston asiointipalvelussa lomakkeella ”Valtionavustus kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön käynnistämiseen ja kehittämiseen”.

Ohjeita avustuksen hakemiseen: https://aviavustukset.fi/

Hakemus toimitetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemus tulee jättää viimeistään 31.3.2025 klo 16.15.

Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen:

• ajantasainen rekisteriote tai PRH:lle toimitettu muutosilmoitus 
• viimeinen vahvistettu tilinpäätös (sis. toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase). 
• kunnan kanssa tehty yhteistyösopimus kunnan alueella toteutettavasta nuorisotyöstä tai avustettavan hankkeen toteuttamisesta

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

Palvelun käyttäminen edellyttää Suomi.fi -tunnistautumista, jossa asiointia varten tarvitaan joko henkilökohtaiset pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti.  
Avustuksen hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. 
Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset
• toimitetaan päätös avustuksen hakijalle
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt

• raportoidaan avustuksen käyttö.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustus myönnetään kunnille tai sellaisille oikeuskelpoisille yhteisöille, joilla on voimassa oleva sopimus kunnan kanssa kunnan alueella toteutettavasta nuorisotyöstä tai avustettavan hankkeen toteuttamisesta.  

Avustus voidaan myös myöntää useamman kunnan yhteistyöhankkeelle. Tällöin kunnat sopivat keskenään mikä kunta toimii avustuksen hakijana. Yhteistyöstä tulee tehdä sopimus.

Hankkeiden tulee olla osa sitä kunnan tehtäväaluetta, joka vastaa nuorisolain mukaisesta nuorisotyöstä kunnassa. Koulunuorisotyötä tulee kehittää osana kunnan nuorisotyön palvelukokonaisuutta. Nuorisotyö on yhteisöllisyyttä lisäävä työmuoto nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemiseksi yhteiskunnassa.

Avustus voidaan myöntää

• kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön käynnistämishankkeisiin tai
• kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön olemassa olevien toimintamallien ja menetelmien kehittämishankkeisiin

Avustusta ei myönnetä hankkeisiin, jotka tähtäävät kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön ylläpitoon.

Avustettavien hankkeiden tulee alkaa vuoden 2025 aikana. Avustuksen käyttöaika voi olla enintään kaksi vuotta.

Hakemusten arvioinnissa painotetaan 
-    avustuksen tarpeen perustelua: 

• käynnistämishankkeissa tulee kuvata, miten kunnan nuorten tarpeet on tunnistettu, mitä nuorten tarpeet ovat, ja miten niihin on tarkoitus vastata avustettavassa hankkeessa, ja 
• kehittämishankkeissa tulee perustella, miksi toimintamalleja ja menetelmiä on tarve kehittää. Lisäksi kehittämishankkeessa tulee kuvata, miten kehittämistyössä otetaan huomioon aiemmin ja/tai muualla tehty kehittämistyö.

-    avustettavalle hankkeelle asetettujen tavoitteiden selkeyttä ja realistisuutta sekä yhteyttä tarvekuvaukseen
-    nuorten osallisuutta ja toimijuutta hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
-    koulunuorisotyön kytkeytymistä opetustoimen ja /tai opiskeluhuollon suunnitelmiin 
-    avustettavalle hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen suunnitelmallista seurantaa ja arviointia
-    avustettavan hankkeen toiminnan vakiinnuttamista koskevaa suunnitelmaa ja avustuksen saajan sitoutumista siihen
-    eduksi katsotaan kerätyn tiedon (kyselyt, selvitykset, tilastot, tutkimukset ym.) hyödyntäminen kaikissa hankkeen vaiheissa

Lisäksi kiinnitetään huomiota kunnan tai yhteistyökuntien alueen nuorten määrään sekä erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien nuorten osuuteen.

Avustusta voi hakea niihin henkilöstökustannuksiin ja muihin tarpeellisiin kustannuksiin (esim. ostopalvelut, materiaalit, matkat, viestintä tms.), jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Avustusta ei voi kohdentaa vakituisten työntekijöiden palkkakustannuksiin. Mikäli avustettavaan hankkeeseen siirretään organisaation vakituinen tai määräaikainen työntekijä, tulee tilalle palkata toinen henkilö.

Hankkeen suunnittelussa suositellaan tutustumaan nuorisoalan osaamiskeskus Nuoskan julkaisuun Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön kehittäminen - Koulunuorisotyön rakenteiden laatua koskeva ohjeistus

Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategisina tavoitteina on vaikuttaa siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. Tämä avustushaku osaltaan toteuttaa edellä mainittuja tavoitteita. OKM:n strategia on luettavissa OKM:n verkkosivuilta. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa katsotaan siten eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian mukaisesti. Nämä arvot vastaavat myös nuorisolain tavoitteita ja lähtökohtia, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa nuorisotyömäärärahoista avustettavassa toiminnassa.

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
−    Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä
−    Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta
−    Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus
−    Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle 

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 
 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 

Avustus voi kattaa enintään 90 % avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.

Valtionavustuksella katetaan avustettavasta hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja hankkeesta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa.

Avustuksen hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, ostopalvelut, materiaalit, matkakustannukset sekä viestintäkulut. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä
−    Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
−    Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan avustuspäätöksestä.

Avustuksen saajan tulee tallentaa avustuksen käyttöä koskeva raportointi aluehallinnon asiointipalveluun heti hankkeen tai toiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi.

Toiminnan seurannassa suositellaan käytettävän NuoDoa tai vastaavaa järjestelmää toiminnan raportointiin.

Avustusta saavien hankkeiden avustushakemuksia sekä avustusta koskevaa raportointia voidaan käyttää koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus Nuoskaan liittyvässä kehittämis- ja tutkimustyössä. Osa avustusta saavista hankkeista kutsutaan mukaan Osaamiskeskus Nuoskan toteuttamaan koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tulos- ja vaikutusindikaattoreiden kehitystyöhön.

Aluehallintouudistuksen yhteydessä aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon vuonna 2026. Uudessa valtakunnallisessa virastossa toimintojen alueellisuus perustuu hyvinvointialueiden yhteistyöalueisiin. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön harkinnanvaraisten valtionavustushakemusten käsittely ja ratkaisut toteutetaan vuonna 2025 YTA-alueisiin perustuen.