Suomalaiset suorittavat toisen asteen tutkinnon samassa ajassa kuin OECD:ssä keskimäärin
OECD julkisti tiistaina koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisunsa Education at a Glance (EAG). Julkaisu kertoo OECD:n jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä pääosin vuodelta 2009. Julkaisussa on myös paljon koulutuksen kehitystä kuvaavaa tietoa aina vuodesta 1995 alkaen.
Education at a Glance 2011:ssa esitellään ensi kertaa tietoa toisen asteen tutkinnon (lukio ja ammatillinen koulutus) suorittamisesta. Tavoiteajassa eli kolmessa vuodessa toiseen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa vuonna 2002 opintonsa aloittaneilla oli 69 prosenttia eli suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa. OECD-maissa keskimäärin opinnot läpäisi 68 prosenttia aloittaneista.
Tytöt suorittavat aloittamansa opinnot tutkintoon saakka poikia useammin. Lukiokoulutuksessa tutkinnon suorittaa loppuun useampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin Suomen poikien tutkinnon läpäisy (67 prosenttia aloittaneista) oli OECD-maiden poikien keskiarvoa (63 prosenttia) korkeampi. Tytöillä (77 prosenttia) läpäisy oli OECD:n tyttöjen keskimääräisellä tasolla (78 prosenttia).
Tutkinnon suorittaminen voi venyä monista eri syistä, ja siksi tarkasteluun otettiin myös tutkinnon suorittaneet vielä kaksi vuotta tavoiteajan jälkeen. Suomessa toisen asteen tutkinnon enintään viidessä vuodessa suorittaneiden osuus nousi 80 prosenttiin aloittaneista. Kaksi vuotta tavoiteaikaa myöhemmin valmistuneiden osuus OECD-maissa keskimäärin oli 81 prosenttia. Luxemburgissa osuus nousee kahden lisävuoden ansiosta 30 prosenttiyksiköllä ja Espanjassa 20 prosenttiyksiköllä.
Koulutusjärjestelmien eroista johtuen vertailua on pidettävä suuntaa-antavana.
Lasten sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin voidaan vähentää
Education at a Glance 2011-julkaisussa vertaillaan sosio-ekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin PISA-tulosten pohjalta ja todetaan, että lukutaidon erot sosio-ekonomisen taustan mukaan ovat suuret erityisesti Uudessa-Seelannissa ja Ranskassa. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suoriutuvat muita heikommin. Myös maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat heikommat kuin oppilaiden keskimäärin. Koko OECD:ssä ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten todennäköisyys sijoittua osaamiseltaan heikoimpaan neljännekseen on kaksinkertainen verrattuna maassa syntyneisiin lapsiin.
OECD-maissa noin kolmasosa syrjäytymisvaarassa (oppilaat, jotka PISAn taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman indeksin mukaan sijoittuvat alimpaan neljännekseen) olevista on sellaisia, joiden oppimistulokset ovat paremmat kuin sosio-ekonominen tausta ennakoisi. Heikommista taustoista lähtevillä tytöillä oppimistulokset ovat huomattavasti poikia useammin paremmat kuin tausta antaisi odottaa. Alempien sosiaaliryhmien tytöistä 40 prosenttia ja pojista vain 23 prosenttia ylittää odotukset lukutaidon mittauksissa.
Vaikka oppimistulosten ja oppilaan taustan välinen riippuvuus on ilmeistä kaikissa maissa, on maiden välillä merkittäviä eroja riippuvuuden asteessa. Neljässä PISA-tutkimuksen kärkimaassa tai -alueella, Shanghai-Kiinassa, Etelä-Koreassa, Suomessa ja Kanadassa sosio-ekonomisen taustan vaikutus PISA-tuloksiin on OECD:n keskiarvoa pienempi. Lasten sosiaalisen taustan tuloksia heikentävää vaikutusta oppimistuloksiin voidaan siis lieventää.
Koulutus lisää ansioita
Suomessa korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaista ja 37 prosenttia 25–6 4-vuotiaista. Luvuissa ovat mukana opistoasteen suorittaneet, millä on vaikutusta erityisesti koko aikuisväestön korkea-asteen suorittaneiden suhteelliseen osuuteen. Suomalaiset nuoret aikuiset sijoittuvat koulutustasossa OECD-maiden sijalle 18.
Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä on olennainen. Naisten palkat olivat OECD-maissa keskimäärin 78 prosenttia miesten palkoista, Suomessa 79 prosenttia. Palkkatasa-arvon näkökulmasta tasa-arvoisin OECD-maa oli Slovenia, jossa kaikki koulutusasteet yhteen laskettuna naisten palkat olivat 93 prosenttia miesten palkoista. Myös Espanjassa ja Unkarissa naiset yltivät vähintään 85 prosenttiin miesten palkoista.
Education at a Glancessa tarkastellaan myös perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden palkkatasoa kansainvälisen ammattiluokituksen ISCOn kategorioiden pohjalta. Pilottitutkimuksessa on mukana neljä maata: Iso-Britannia, Kanada, Suomi ja Yhdysvallat. ISCOn yhdeksän luokkaa on koottu karkeammiksi luokiksi: johto ja asiantuntijat, toimisto- ja palvelutyöntekijät, koulutetut suorittavan työn tekijät, muut työntekijät.
Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneet toimivat samassa ammattiryhmässä kuin alemman tutkinnon suorittaneet, saivat he yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että koulutuksesta johtuen heidän oletetaan hallitsevan laajemmin erilaisia tehtäviä ja pystyvän sopeutumaan muuttuviin vaatimuksiin paremmin. Ero varsinkin johto ja vaativissa asiantuntijatehtävissä oli kuitenkin niin suuri, että pelkästään tehtävien monimuotoisuus ei sitä selitä. Neljän maan tarkastelun alustavat tulokset viittaavat siihen, että eroja selittävät paljolti myös toimialat tai yritysten koot. Korkeammin koulutetut toimivat aloilla ja suuremmissa yrityksissä, jotka pystyvät tarjoamaan parempia ansioita.
Liitteenä kuvio toisen asteen tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa koulutusmuodon mukaan OECD-maissa (pdf).
Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 040 348 7124
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 040 7179272
- www.oecd.org
Julkaisua Education at a Glance 2011 (ISBN 978-92-64-11420-3) voi tilata Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta www.suomalainen.com