Erityisavustus Koronaepidemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa

Erityisavustus on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluville korkeakouluille, opiskelijajärjestöille, ylioppilaskunnille, opiskelijakunnille sekä toimijoille, joiden päätavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia.

Koronaepidemian vuoksi korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteutukseen.
Hankkeissa voidaan esimerkiksi 

• tukea opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja –johtamisen tai elämänhallintataitojen ja -valmiuksien kehittymistä
• lieventää yksinäisyyden kokemuksia
• kehittää/järjestää tuutoritoimintaa
• kehittää/tarjota matalan kynnyksen palveluita
• kehittää/järjestää vertaistukitoimintaa
• vahvistaa yhteisöllisyyttä
• järjestää opintopsykologipalveluita
• hankkeissa voidaan tehdä valtakunnallista tai alueellista yhteistyötä.

Hankkeissa EI ole tarkoitus 

• kehittää/vahvistaa opetushenkilökunnan etäopetuksessa tarvittavaa pedagogista osaamista.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Hankkeen tavoitteena tulee olla opiskelijahyvinvoinnin lisääminen ja/tai opiskelijoiden ohjauksen vahvistaminen.
• Hankkeessa voidaan kehittää uudenlaisia tai ylläpitää/kehittää jo käytössä olevia toimintoja ja toimintamalleja.
• Hankkeen tulee tuottaa hyötyä mahdollisimman laajalle korkeakouluopiskelijajoukolle.
• Hankkeella tulee olla konkreettisia tavoitteita, joiden tuloksia on mahdollista seurata ja arvioida.
• Hankkeen tulee käynnistyä viimeistään vuoden 2021 alussa.
• Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.
• Avustusta voi käyttää hankintoihin. Hankintojen osuus hankkeen kokonaiskustannuksesta tulee ilmetä hakemuksesta.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan. 

Jos avustukset kuuluvat EU:n valtiontukisääntelyn piiriin, tarvitaan hakuilmoitukseen lisäksi siihen liittyviä ehtoja:

• De minimis -tukena myönnettävissä avustuksissa tulee olla viittaus de minimis -asetukseen ja maininta siitä, että avustus myönnetään de minimis -tukena. Hakemuksen liitteeksi on pyydettävä selvitys kuluvan verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana saaduista de minimis -tuista.
• Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävissä avustuksissa:
  • ”Deggendorf-ehto”: tukea ei makseta, jos hakijalle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
  • Tukea ei myönnetä vaikeuksissa olevalla yritykselle (RPA 2. art. 18 k. määritelmä).
  • Tarvittaessa lisätään tuki-intensiteetin enimmäismäärää koskeva ehto.

Lisätietoja EU:n valtiontukisääntelystä. 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.