Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti laajalle ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostolle.
Erityisavustus ammatillisen koulutuksen oppimisanalytiikan kehittämiseksi
AvustusOikeus osata – Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmalla tuetaan hallituksen keskeisten tavoitteiden edistämistä kuten hallitusohjelman osaamistason nostamista, koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, oppimiserojen kaventamista sekä laadun parantamista koskevien tavoitteiden toteutumista ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämisohjelma tukee myös hallituksen keskeisten toimenpiteiden, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä kotouttamista tukevien kehittämistoimien valmistelua. Kehittämisohjelma jatkaa ja tehostaa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukemista.
Osana Oikeus osata -ohjelmaa parannetaan oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia. Samalla tuetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaation edistämistä. Näiden tavoitteiden edistämiseksi on tunnistettu tarve kehittää oppimisanalytiikan hyödyntämiseen liittyviä käytänteitä ja malleja ammatillisessa koulutuksessa. Oppimisanalytiikan tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan myös tukea erilaisten oppimisympäristöjen käyttöä ja henkilökohtaisten opintopolkujen toteutumista.
Ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostolle tarkoitetulla avustuksella on tarkoitus käynnistää valtakunnallinen koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on osallistaa laajasti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Hankkeessa tuotetut tuotokset tulee saattaa avoimesti kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön ja järjestää näiden käyttöönottoa tukevaa toimintaa.
Hankkeessa syntyvien tuotosten ja niihin liittyvän osaamisen tulisi olla hankkeen päättyessä osa koulutuksen järjestäjien pysyvää toimintaa.
Hankkeen tulee vähintään tehdä yhteistyötä mahdollisten muiden ammatillisen koulutuksen tai toisen asteen oppimisanalytiikkahankkeiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee tehdä tarvittaessa myös muiden toisen asteen digitalisaatiota ja yhteentoimivuutta edistävien hankkeiden kanssa, niiltä osin, kun hankkeen toteutuksen kannalta on tarpeellista.
Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä mihin tulee nimetä jäsenet opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta.
Hankkeen tulee ottaa huomioon mahdollisimman laajasti tarvittavilta osin aiemmissa ja käynnissä olevissa hankkeissa syntyvät kuvaukset. Valtionavustusta voidaan myöntää laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa.
Hakuaika alkaa 03.11.2021 ja päättyy 8.12.2021 klo 16.15.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustukseen yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.
Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Valtionavustuslaki (688/2001), Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017).
Ammatillisen koulutuksen verkostolle tarkoitetulla avustuksella on tarkoitus käynnistää laaja koordinaatiohanke, johon sisältyy tutkimusosuus.
Tavoitteena on laatia kokonaisselvitys oppimisanalytiikan hyödyntämisen mahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Työssä tulee ottaa huomioon mahdollisimman hyvin aikaisempien oppimisanalytiikkahankkeiden tulokset ja tuotokset myös muiden koulutusasteiden osalta.
Selvityksen pohjalta tulee luoda suositukset ja mahdolliset mallit oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa. Ainakin kansallinen, koulutuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden näkökulmat oppimisanalytiikkaan tulee huomioida suosituksia ja mahdollisia malleja kehitettäessä. Hankkeen tulosten tulee palvella niin oppimisanalytiikan hyödyntämisen aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä.
Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. Lisäksi tulee huomioida Oppimisanalytiikan jaoston työ ja julkaistu Oppimisanalytiikan viitekehys: Hyvät käytännöt oppimisanalytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Hankkeen tulee osallistua mahdolliseen viitekehystyön jatkokehitykseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä menoista. Avustusta voidaan käyttää kuvausten laadun varmistukseen esimerkiksi testaamalla niitä käytännössä, mutta ei varsinaisiin järjestelmähankintoihin pois lukien kuvausten tekemiseen tarvittavat ohjelmistot. Erityisavustuksesta voidaan käyttää tutkimukseen korkeintaan 525 000 euroa. Tutkimusten ja selvitysten tulee noudattaa avoimen tieteen toimintatapoja ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön toimintaohjeita (HTK-ohje). Mikäli hankkeessa syntyy opetusmateriaaleja, tulee ne jakaa samoilla periaatteilla.
Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.
- Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille
- Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet
- Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet
- Suomi.fi-ohjeet ja tuki
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
- Avustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen, jossa toimijoilla on osaamista ja kokemusta oppimisanalytiikasta ja kyvykkyys osallistaa laajasti kentän toimijoita.
- Hakemusten vertailussa huomioidaan hankesuunnitelman konkreettisuus, toteuttamiskelpoisuus, kokonaistaloudellisuus ja osaaminen sekä kokemus suhteessa esitettyyn toimintaan. Lisäksi huomioidaan suunnitelma tutkimuksen toteuttamisesta.
- Hanke kokoaa lopputulokseksi suositukset ja mahdolliset mallit oppimisanalytiikan hyödyntämiseen ammatillisessa koulutuksessa.
- Suositukset ja mahdolliset mallit tulee kehittää huomioiden kansallinen, koulutuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden näkökulmat oppimisanalytiikkaan.
- Hankkeen tulosten tulee palvella ammatillisen koulutuksen kenttää, niin oppimisanalytiikan hyödyntämisen aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä.
- Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa sekä huomioida Oppimisanalytiikan jaoston työn pohjalta julkaistu Oppimisanalytiikan viitekehys.
- Hankkeen tulee osallistua mahdolliseen oppimisanalytiikan viitekehystyön jatkokehitykseen.
- Hanke huolehtii lopputulosten levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille.
- Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätösseminaarit ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
- Hankkeella pitää pystyä tekemään laadullista arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Tomi Kytölä, puh. 0295 3 30293, [email protected]
Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea osoitteesta: [email protected]
Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta: http://minedu.fi/avustukset