Opetusministeri Li Andersson: Ammatillisen koulutuksen perusta on jatkossakin osaamisperusteisuus

Oppivelvollisuusuudistus etenee ja hallitus käsittelee parhaillaan lausuntopalautteen johdosta tehtäviä muutoksia lakiesitykseen. Tämä vaihe on tärkeä osa lainvalmistelua, ja hallituksen tavoitteena on huomioida kattavasti eri tahojen esittämät muutostarpeet ja näkemykset lakiluonnoksesta.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat järjestöt esittävät 21.8.2020 toimittamassaan kannanotossa huolensa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden heikentämisestä. Järjestöjen kannanotossa tuodaan esille, että oppivelvollisuuden laajentamista koskevan hallituksen esityksen yhteydessä ammatillisen koulutuksen lakiin oltaisiin lisäämässä valtuutussäännös, jolla voitaisiin säätää tarkemmin asetuksella opetustuntien määrästä. Tämä perustuu valitettavaan väärinkäsitykseen, jota haluan nyt omalta osaltani korjata. 

Hallitus ei ole säätämässä opetustuntien määrästä. Tarkoituksena on sen sijaan asetuksessa tarkemmin määritellä opetustuntien määrän arvioinnissa käytettäviä periaatteita. 

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla, myös perusopetuksen juuri päättäneellä nuorella oppivelvollisella, on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka tarvitaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä periaate todetaan jo nykyisin ammatillisen koulutuksen laissa. Osaamista voidaan hankkia erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten oppilaitoksessa, verkko-oppimisympäristössä ja työpaikoilla.

Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana myös oppivelvollisuuden laajentuessa on edelleen osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että kaikki opiskelijat saavat riittävän määrän opetusta ja ohjausta heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvassa oppimisympäristössä. Niin opettajille kuin opiskelijoille suunnatuissa kyselyissä nousee toistuvasti esille nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liian lyhyet koulupäivät ja vähäinen lähiopetuksen määrä. Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä onkin tarkoitus varmistaa, että HOKS:in eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä arvioidaan myös nykyistä tarkemmin kunkin opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrä sekä kullekin opiskelijalle soveltuvat oppimisympäristöt, esimerkiksi oppilaitoksessa annettavan opetuksen ja ohjauksen tarve.

Asetuksella olisi tarkoitus säätää arvioinnin lähtökohtana käytettävästä tuntimäärästä, jota tulisi käyttää arvioinnin lähtökohtana sellaisilla opiskelijoilla, joilla ei ole aiemmin hankittua osaamista. Tällaisia opiskelijoita olisivat tyypillisesti perusopetuksen juuri päättäneet oppivelvolliset nuoret ja muotoilu rajaa soveltamisen ulkopuolelle esimerkiksi jo kokemusta omaavat aikuisopiskelijat. 

Tuntimäärä voisi osaamisperusteisuuden periaatteiden mukaisesti olla arvioinnin lähtökohtana käytettävää tuntimäärää suurempi tai pienempi opiskelijan yksilöllisten valmiuksien ja tavoitteiden mukaisesti. Toisin sanoen, jatkossakin on mahdollista tehdä joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja kunkin opiskelijan osaamisen ja tarpeiden mukaisesti. On kuitenkin selvää, että ammatilliseen koulutukseen tulevat nuoret tarvitsevat riittävän määrän opetusta, ja nuorille tarkoituksenmukaisin oppimisympäristö on useimmiten oppilaitoksessa annettava lähiopetus.

Esityksen valmistelusta voidaan vielä todeta, että oppivelvollisuutta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierroksen yhteydessä on lausuntopalautteessa tuotu esille tarve säätää tarkemmin opetustuntien määrästä, joten muutosesitys perustuu lausuntokierrokselta saatuun palautteeseen. Hyvän valmistelutavan mukaisesti asiaa koskeva asetusluonnos tullaan lähettämään lausuntokierrokselle vielä tämän syksyn aikana hallituksen esityksen antamisen jälkeen, kuten myös muut oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät asetustasoiset säädökset.

opetusministeri Li Andersson