Selvitys: Jatkuvan oppimisen valtionavustusinstrumentti tukee koulutuspoliittisia linjauksia – vaikuttavuuden arviointi edellyttää kattavampaa seurantatietoa
14. maaliskuuta julkaistun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen valtionavustusinstrumentin tavoitteet sekä rahoitettujen hankkeiden tavoitteet tukivat hyvin hallitusohjelman työllisyystavoitteita sekä koulutuspoliittisia linjauksia.
Nopeita vaikutuksia tavoitelleet hankkeet käynnistettiin vuosina 2020 ja 2021 vastaamaan työelämän osaajapulaan, työllisyyden kuntakokeilun tavoitteiden tukemiseen sekä alueellisten toimintamallien kehittämiseen. Selvityksen mukaan kohdennettu rahoitus mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämisen, mutta nopeat reagointitoimet haastavat hankkeiden hallinnoinnin sekä hanketoiminnan yhteensovittamisen muuhun toimintaympäristöön.
Hallitusohjelman tavoite työllisyysasteen nostamiseksi edellytti heti hallituskauden alussa nopealla aikavälillä käynnistettäviä toimenpiteitä. Hallituksen syksyn 2019 talousarvio- ja kehysneuvotteluissa sovitun mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelivat nopeassa aikataulussa ehdotukset lyhyempien koulutuskokonaisuuksien mahdollistamisesta työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien tueksi. Vuoden 2020 talousarviossa luotiin jatkuvan oppimisen ja työllisyysasteen noston tueksi instrumentti, jolla mahdollistetaan kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonnan joustava hyödyntäminen.
Rahoitusinstrumentin toimivuutta selvittäneen Jouste-tutkimushankeen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa rahoitettujen hankkeiden vaikutuksista hankkeisiin osallistuneille, koulutusta tarjoaville organisaatioille sekä laajemmin työvoiman saatavuuteen. Työllä on pyritty myös tukemaan toimenpiteiden mahdollisimman tuloksellista ja vaikuttavaa toteuttamista. Lisäksi tutkimuksessa on kehitetty arviointijärjestelmä, jolla toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan määrällisesti ja laadullisesti seurata. Jouste-hankkeessa laadittiin myös ehdotuksia toimintamallien toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Kohdennettu avustus tuki toimintamallien ja opiskelijoiden osaamisen kehittymistä
Hanketoiminnassa on yleisesti käytetty ja kehitetty koulutuksia, ohjausmalleja ja oppimisympäristöjä monipuolisesti. Yhteistyöllä sekä hyvin käytäntöjen jakamisella on vältetty toiminnan päällekkäisyyttä. Verkko- ja hybridiopetusta on noussut uutena elementtinä käyttöön.
Useissa hankkeissa on muunnettu ja suhteutettu toimintaa tilanteeseen paremmin sopivaksi, kun muutokseen on havaittu tarvetta. Tällaisia muutostarpeita on noussut esimerkiksi opiskelijoilta saadusta palautteesta tai oppilaitosyhteistyössä nousseista keskusteluista sekä yleisten olosuhteiden muutoksista. Korona-pandemia luonnollisesti vaikutti toimintamallien kehittämiseen.
Opiskelijat kokivat oppimisvalmiuksiensa tai ammattitaitonsa kehittyneen ja mahdollisuutensa työllistymiseen lisääntyneen. Opintojen ja työelämän yhteensovittaminen koettiin osin hankalana ja opintomäärät suurina. Osaamisen lisääminen nähtiin kuitenkin tulevaisuuden kannalta tärkeänä.
Monien toimien iso haaste on suuri keskeyttämisaste. Keskeytymisaste vaihtelee suuresti toimijoittain ja toimenpidetyypeittäin. Aineiston perusteella keskeytykset ovat suurin ongelma työelämässä oleville suunnatuissa toimissa sekä koulutukseen valmistavissa toimissa.Syyt keskeytykseen ovat erilaisia, ja osa positiivisiakin; henkilö on saattanut työllistyä kesken koulutuksen, tai vaihtaa koulutusalaa itselleen paremmin sopivaksi.
Vaikuttavuuden arvioinnissa tarvitaan systemaattisempaa seurantatiedon keruuta
Jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisten toimien toimintamalli on osoittautunut tarpeellisuutensa vastata joustavasti ja nopeasti työllisyyden parantamiseen ja työelämän osaajapulaan. Rahoituskonsepti on myös ollut joustava ja reaktiivinen suhteessa työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin. Jatkuvan oppimisen nopeavaikutteisia toimia tarvitaan myös jatkossa, mutta niiden toteutuksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti koulutuksen sisältöihin, hankkeiden ohjaukseen sekä toimenpanon tietoperustaan ja vaikutusten arviointiin.
Tutkimuksessa toimenpiteiden työllisyys- ja muiden vaikutusten arviointi osoittautui haasteelliseksi. Suunniteltua rekisteriaineistoon ja vertailuasetelmaan perustuvaa vaikutusanalyysiä ei pystytty tekemään.
Selvityksen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämissuosituksina nostetaan muun muassa hanke- ja osallistujatiedon systemaattisempi ja järjestelmällisempi tiedonkeruu. Osallistujapalaute ja sen keruu on tärkeä osa hanketoiminnan osuvuuden ja vaikutusten seurantaa. Selvityksessä suositellaan, että rahoituksen toimeenpanon seuranta tulisi rakentaa osallistujatiedon pohjalta.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Johtava asiantuntija Mikko Valtakari, MDI, p. 040 569 1568, etunimi.sukunimi(at)mdi.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.