Raportti: Kuntoutuksen uudistamista tulisi jatkaa myös tulevina vuosina
Nyt julkaistavassa seurantaraportissa arvioidaan kuntoutuksen toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista ja esitetään ehdotuksia jatkoon. Kuntoutuspalveluihin ohjaamista on kehitetty eri ikäisten kohdalla ja luotu kuntoutumisen polkuja. Lisäksi on kehitetty olemassa olevia kuntoutuspalveluita toimivimmiksi ja otettu uusia toimintamalleja käyttöön. Erityisesti työkyvyn varhaiseen tukeen ja kuntoutustarpeen tunnistamiseen on panostettu.
Uudistusta on toteutettu osana valtakunnallisia muutosohjelmia (Tulevaisuuden sote-keskus, Työkykyohjelma, Mielenterveysohjelma) sekä erillisinä lakihankkeina ja toimintamallien muutoksina.
Kuntoutusta on uudistettu vuosina 2020-2022 osana pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmaa. Uudistaminen perustuu vuonna 2017 julkaistuihin kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksiin. Lähes kaikkien komitean ehdotusten osalta on edetty toteutukseen. Osa ehdotuksista on toteutettu jo kokonaan.
Kuntoutuspalveluita on kehitetty toimimaan saumattomasti yhteen sote-palveluiden kanssa.
- Vastuullisen asiakasohjauksen malli on otettu käyttöön eri ikäisten kohdalla.
- Hyvinvointialueiden kuntoutuspalveluita kehitetään.
- Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palveluita uudistetaan.
- Mielenterveyskuntoutusta kehitetään (mm. IPS-malli otettu käyttöön).
- Monialaisten tiimien kehittämisessä ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat.
Työikäisten halutaan pysyvän työkykyisinä koko työuransa ajan.
- Työkyvyn tuen tiimejä mallinnetaan sote-keskuksissa.
- Työnantajien valmiutta tukea työntekijöiden mielenterveyttä on lisätty.
- Työfysioterapeutit ovat jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöitä.
Kuntoutuspalveluihin ohjaamista on kehitetty monin eri tavoin.
- Duodecim valmistelee lasten ensitietosuositusta.
- Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tukee työttömien kuntoutuspalveluihin ohjaamista.
- Kela on kehittänyt ammatillisen kuntoutuksen palveluita.
- Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamista selkeytetään oppailla.
- Ikäihmisten etä- ja kotikuntoutusta sekä kuntoutuksen prosessia on kehitetty.
- Työ- ja toimintakykytiedon tiekartta julkaistaan pian.
- Uudet sairauspäivärahan tarkistuspisteet tulivat voimaan vuonna 2022.
- Osasairauspäivä- ja kuntoutusrahan kehittämisestä annettiin hallituksen esitys vuonna 2022.
- Yhteistyötä TE-palveluiden, Kelan ja sote-keskusten välillä on vahvistettu.
Lisäksi Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi on tuottanut nykytilan selvityksen ja laatii kehittämissuunnitelman kuntoutuksen työelämätarpeista.
Uusi toimintasuunnitelma tarvitaan tuleville vuosille
Kuntoutuksen kehittämistä tulisi jatkaa tulevina vuosina, jotta hyvin alkanut kehitystyö ei keskeydy, raportissa todetaan. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on ohjannut kehittämistä vuosina 2020-2022. Vastaavanlainen suunnitelma tulisi laatia myös vuosille 2023-2027 ohjaamaan kuntoutuksen systemaattista yli hallintorajojen ylittävää kehittämistä.
Kuntoutus ja kuntoutukseen ohjautuminen tulisi raportin mukaan huomioida erilaisten lainmuutosten yhteydessä. Kuhunkin kuntoutusta koskevaan lakiin pitäisi kirjata selkeästi kuntoutuksen tavoitteellisuus työ- ja toimintakyvyn suhteen. Tavoite voi olla työ- ja toimintakyvyn palauttaminen, parantaminen tai ylläpitäminen.
Raportissa esitellään myös ehdotuksia jatkotyöhön. Osasta ehdotuksista on olemassa suunnitelmia ja osa on uusia avauksia. Ehdotukset liittyvät muun muassa vastuutyöntekijämallin käyttöönoton laajentamiseen, monialaisen yhteistyön kehittämiseen, palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Lisäksi ehdotuksia esitetään eri kohderyhmille eli lapsille ja nuorille, työikäisille ja ikääntyville.
”Kuntoutuksen kehittämistä tulee jatkaa suunnitelmallisesti myös tulevina vuosina. On tärkeää kehittää kuntoutukseen ohjausta kaiken ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Erityistä huomiota tarvitsevat heikossa asemassa olevat sekä lapset ja nuoret perheineen”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo. ”Hyvien toimintamallien juurruttaminen, kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen, vastuullinen asiakasohjaus, haavoittuvassa asemassa olevien sekä paljon palveluja tarvitsevien kuntoutuksen varmistaminen ovat esimerkkejä edelleen kehitettävistä kohteista” perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru jatkaa.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Seija Sukula, [email protected]
erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen, [email protected]