Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta

Varhaiskasvatusta järjestävällä tai tuottavalla yksityisellä palvelujentuottajalla on ennen toiminnan aloittamista oltava 1.1.2023 alkaen lupa harjoittaa päiväkotitoimintaa. Luvan myöntää hakemuksesta aluehallintovirasto. (Varhaiskasvatuslaki, 44 §.)

Lupa on palveluntuottajakohtainen. Luvassa päätetään:

1. niistä kunnista, joiden alueella päiväkotitoimintaa harjoitetaan;
2. toimipaikoista, joissa päiväkotitoimintaa harjoitetaan;
3. varhaiskasvatuspaikkojen lukumäärästä kussakin toimipaikassa;
4. vuorohoidon järjestämisestä.  

(Varhaiskasvatuslaki, 44 §.)

Lisäksi lupaa koskevat muun muassa hallintolain 43–45 §:ssä säädetyt yleiset vaatimukset päätöksen muodosta, sisällöstä ja päätöksen perustelemisesta.

Lupa vaaditaan kaikilta 1.1.2023 jälkeen yksityisen varhaiskasvatustoiminnan aloittavilta. 

Yksityistä päiväkotitoimintaa jo ennen 1.1.2023 järjestäneitä tai tuottaneita koskee ehtojen täyttyessä siirtymäaika. Lain 326/2022 siirtymäsäännöksessä säädetään, että jos yksityinen palveluntuottaja on 1.1.2023 voimassa olleiden säännösten nojalla ollut merkittynä yksityisten palvelujen antajien rekisteriin, palveluntuottaja saa tämän rekisterimerkinnän perusteella järjestää tai tuottaa päiväkotitoimintaa 31 päivään joulukuuta 2026 asti. Vuoden 2027 alusta alkaen lupa on oltava heilläkin.

Ennen 1.1.2023 päiväkotitoimintaa harjoittaneille on käytössä myös kevennetty tarkastusmenettely: Jos yksityisen palveluntuottajan toimipaikka on 1.1.2023 voimassa olleiden säännösten nojalla ollut tarkastettu ja hyväksytty eikä toimipaikassa ole tapahtunut muutoksia, ei toimipaikkaa tarkasteta lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä uudelleen. Lupaviranomainen lisää jo rekisteröidyt toimipaikat palveluntuottajan lupaan.

Luvanvaraisuusmuutos ei koske perhepäivähoitoa tai ryhmäperhepäivähoitoa järjestävää tai tuottavaa yksityistä palveluntuottajaa. He tekevät yhä kirjallisen ilmoituksen kunnalle.

Varhaiskasvatuslain 44 e §:n mukaan perhepäivähoitoa järjestävän tai tuottavan yksityisen palvelujentuottajan on ennen toiminnan aloittamista tai sen olennaista muuttamista tehtävä kirjallinen ilmoitus varhaiskasvatuksesta vastaavalle kunnan monijäseniselle toimielimelle siinä kunnassa, jossa palveluja tuotetaan.

Varhaiskasvatusta järjestävällä tai tuottavalla yksityisellä palvelujentuottajalla on ennen toiminnan aloittamista oltava lupa harjoittaa päiväkotitoimintaa (varhaiskasvatuslaki, 44 §). Jos lupaa ei ole haettu, yksityistä päiväkotitoimintaa ei saa järjestää eikä tuottaa. Jos yleisissä edellytyksissä tapahtuu muutoksia tai toiminnan luonne tai laajuus muutoin olennaisesti muuttuu, on haettava luvan muutosta (Varhaiskasvatuslaki, 44 c §).

Luvan myöntäminen edellyttää, että lupaviranomainen on tarkastanut yleisten edellytysten täyttymisen.

Palveluntuottajan tulee täyttää koko toiminnan ajan seuraavat yleiset edellytykset:

1. palveluntuottaja ei ole konkurssissa; ja jos hän on yksityinen henkilö: hän on täyttänyt 18 vuotta, on toimintakelpoinen, eikä hänellä ole liiketoimintakieltoa;
2. palveluntuottaja ei ole käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka viimeisen 3 vuoden aikana asetettu konkurssiin;
3. palveluntuottajalla ei ole ulosotossa mm. verovelkoja tai muita julkisia velkoja (kattava luettelo varhaiskasvatuslain 43 a §:ssä);
4. palveluntuottajan aikaisemmassa toiminnassa ei ole todettu vakavia puutteita asiakasturvallisuudessa, tai puutteet on korjattu ja epäkohdat poistettu.

Jos 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa seikoissa tapahtuu muutoksia, on muutoksista ilmoitettava viipymättä kirjallisesti lupaviranomaiselle (perhepäivähoidon osalta kunnalle). (Varhaiskasvatuslaki, 43 a §.)

Aluehallintovirastojen tulee lupahakemuksen saatuaan pyytää kuntaa suorittamaan tarkastus varhaiskasvatuksen toimipaikassa. Kunnan tulee välittömästi pyynnön saatuaan suorittaa tarkastus. Kunnan tulee viipymättä koostaa lupaviranomaiselle lausunto liitteineen suorittamastaan tarkastuksesta ja mahdollisista muilta viranomaisilta saamistaan lausunnoista. Tarkemmin menettelystä säädetään varhaiskasvatuslain 44 a §:ssä.

Perhepäivähoidon tai ryhmäperhepäivähoidon ilmoitukset kunta vastaanottaa edelleen kuten aiemminkin.

Lupahakemuksen tekemisestä, sisällöstä ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista annetaan tarkempia säännöksiä varhaiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan lupa- ja ilmoitusmenettelyyn kuuluvista liitteistä annetulla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Lupa harjoittaa yksityistä päiväkotitoimintaa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana, jos palveluntuottaja ja sen toimipaikat täyttävät varhaiskasvatuslaissa säädetyt edellytykset päiväkotitoiminnan harjoittamiselle. (Varhaiskasvatuslaki, 44 b §.)

Luvanhaltijan on haettava luvan muuttamista, jos muutoksia tapahtuu seuraavissa asioissa: 

1) kunnissa, joiden alueella päiväkotitoimintaa harjoitetaan;
2) toimipaikoissa, joissa päiväkotitoimintaa harjoitetaan;
3) varhaiskasvatuspaikkojen lukumäärässä kussakin toimipaikassa;
4) vuorohoidon järjestämisessä.

Myös jos luvanhaltija muuttaa toimintansa luonnetta tai laajuutta muutoin olennaisesti siten, että myönnetty lupa ei enää kata muuttunutta toimintaa, on luvan muuttamista haettava.

Muutosta ei saa toteuttaa ennen kuin lupaviranomainen on hyväksynyt hakemuksen luvan muuttamiseksi. (Varhaiskasvatuslaki, 44 c §.)

Lupaviranomainen voi palveluntuottajaa kuultuaan peruuttaa luvan kokonaan tai osittain, jos:

1. palveluntuottaja ei täytä varhaiskasvatuslain 43 a §:n 1 momentissa säädettyjä toiminnan harjoittamisen yleisiä edellytyksiä;
2. varhaiskasvatusta järjestetään muutoin olennaisesti vastoin varhaiskasvatuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Lupaviranomaisen tulee ennen luvan peruuttamista varata palveluntuottajalle mahdollisuus puutteiden korjaamiseen lupaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. (Varhaiskasvatuslaki, 44 d §.)

Tarkoituksena on tehostaa varhaiskasvatuksen valvontaa ja turvata lainsäädännön antamalla tuella se, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kertoisi havaitsemistaan epäkohdista tai uhista ja että niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhain. Henkilöstö saattaa jättää ilmoittamatta epäkohdista, jos joutuisi pelkäämään oman asemansa puolesta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on paras käsitys toimipaikan toiminnasta. On tarkoituksenmukaista, että päivittäin paikalla oleva henkilöstö, joka pystyy havainnoimaan varhaiskasvatustoimintaa ja toimintakulttuuria, myös ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta.  

Varhaiskasvatuksen työntekijöillä on jo asemansa puolesta velvollisuus huolehtia siitä, että epäkohdat tuodaan ilmi ja ne korjataan.  Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut nimenomaista velvoitetta tähän.  Lisäksi varhaiskasvatuslaissa säädetään nyt lisäksi kiellosta kohdistaa ilmoittajaan vastatoimia.

Myös vanhemmilla tai lapsen muilla huoltajilla on käytössään varhaiskasvatuslain 54 §:n mukainen muistutus- ja kanteluoikeus. Vanhemmat tai lapsen muut huoltajat eivät kuitenkaan ole aina ole tietoisia toiminnan sisällöistä tai varhaiskasvatusta koskevasta lainsäädännöstä hyödyntääkseen varhaiskasvatuksen valvontakeinoja. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkista, että yksityistä varhaiskasvatusta.

Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuslain 26-30 §:ssä säädettyjä työ- tai virkasuhteisia henkilöitä. Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuksen opettajaa (26 §), varhaiskasvatuksen sosionomia (27 §), varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa (28 §), perhepäivähoitajaa (29 §) sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (31 §). Ilmoitusvelvollisuus ei koske esimerkiksi avustajaa, harjoittelijaa tai muuta toimipaikassa työskentelevää työntekijää kuten keittiöhenkilökuntaa tai siivoojaa.

Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä vakituisia, että määräaikaisia työntekijöitä.

Päiväkodin johtajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Jos päiväkodin johtaja on päiväkodin toiminnasta vastaava henkilö, hän on velvollinen käynnistämään tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.

Varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvan on toimittava siten, että lapsen varhaiskasvatus toteutetaan varhaiskasvatuslaissa edellytetyllä tavalla. Laissa (57 a §:n 2 mom.) säädetään, että työ- tai virkasuhteisen henkilön on ilmoitettava viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa tässä laissa säädetyn mukaisesti.

Myös perhepäivähoitajalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemastaan epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta. Yksin toimivien perhepäivähoitajien kohdalla ilmoitusvelvollisuus toteutuisi todennäköisimmin tilanteissa, joissa he toimivat yhdessä muiden varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvien kanssa. 

Ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä ei ole säädetty erillisiä sanktioita. Velvollisuus epäkohdista ilmoittamiseen tulisikin ensisijaisesti nähdä varhaiskasvatustoiminnan kehittämisen työkaluna.

 Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä tilanteita, joissa toimitaan tai olosuhteet voivat johtaa varhaiskasvatuslain tai sen tavoitteiden toteutumisen vastaiseen tilanteeseen. 

Ilmoitus voisi koskea siis esimerkiksi

• epäkohtaa varhaiskasvatuksen tiloissa
• epäkohtaa henkilöstön mitoituksen toteutumisessa
• epäkohtaa toimipaikan toimintakulttuurissa
• lasten epäasiallista tai sopimatonta kohtelua 
• epäkohtaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman noudattamisessa.

Epäkohdaksi katsottaisiin esimerkiksi asia tai tilanne, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteet, lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset vaarantuisivat varhaiskasvatuslain vastaisesti. Myös varhaiskasvatuksen laadussa ilmenevät puutteet, lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu tai toimintakulttuuriin sisältyvät lapselle vahingolliset toimet saattavat vaarantaa varhaiskasvatuksen lainmukaisen toteutumisen.

Toimintakulttuuriin sisältyvistä ongelmista voi olla kyse esimerkiksi tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on lapsen kehitykselle vahingollista tai joissa epäkohtiin puuttumista pyritään estämään henkilöstöä vaientamalla tai epäkohtia piilottelemalla ja tämä muodostaa uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lapsiin kohdistuvaa epäkohtaa. Epäkohtailmoitus ei koske esimerkiksi työntekijöiden ja työntekijöiden välisiä erimielisyyksiä tai työsuojelu- tai työturvallisuuskysymyksiä. Ilmoitusvelvollisuus on sidottu vain lapsen varhaiskasvatusoikeuden toteutumiseen ja varhaiskasvatuslain noudattamiseen. Epäkohtailmoitusta ei myöskään tule sekoittaa lastensuojelulaissa tarkoitettuun lastensuojeluilmoitukseen.
 

Ilmoitus tulee tehdä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle eli käytännössä työntekijän esimiehelle. 

Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitus tehdään omalla nimellä. Tarkoituksena on toisaalta vahvistaa ilmoittajan oikeusturvaa ja toisaalta ehkäistä mahdolliset anonyymit ja perättömät ilmoitukset.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti. Vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää perinteisen paperisen lomakkeen ohella esimerkiksi verkkolomake. Myös sähköposti voi toimia kirjallisena ilmoituskanavana, mutta silloin on otettava huomioon tietoturvavaatimukset. Työnantajan tulee tarjota tarkoituksenmukainen kanava ilmoitusten tekoon sekä ohjeistaa ilmoitusta koskevasta menettelystä. 

Kaikki epäkohtailmoitukset saatetaan kunnan johtavan viranhaltijan tietoon, vaikka ne saataisiin hoidettua itsenäisesti toimipaikassa. 

Ilmoitusvelvollisuus koskee vastaavalla tavalla sekä yksityistä, että julkista varhaiskasvatusta. Ilmoitus tehdään aina toimipaikan toiminnasta vastaavalle johtajalle. Tämä koskee myös esimerkiksi yksityisessä päiväkodissa työskentelevää erityisopettajaa, joka on työ- tai virkasuhteessa kuntaan.

Uusi ilmoitusvelvollisuus koskee myös perhepäivähoitoa. Yksin toimivien perhepäivähoitajien kohdalla ilmoitusvelvollisuus toteutuu todennäköisimmin tilanteissa, joissa he toimivat yhdessä muiden varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvien kanssa.

Ilmoitusvelvollisuus koskee soveltuvin osin päiväkodissa järjestettävää esiopetusta.
Varhaiskasvatuslain 1.6 §:n mukaan päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta. Lisäksi päiväkodissa järjestettävän esiopetuksen valvontaan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuteen sovelletaan 55–57, 57 a, 57 b ja 58 §:ää.

Ilmoitukset säilytetään, kunnes vuosi on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ilmoitus tehtiin. Eli esimerkiksi vuonna 2021 saapunut ilmoitus säilytetään vuoden 2022 loppuun.

Tätä ei ole määritelty laissa. Myös yhteinen ilmoitus on mahdollinen, mutta asian etenemiseksi ei ole merkitystä onko ilmoittajia yksi vai useampi.

Huoltajan tiedonsaantioikeus ilmoituksesta on rajattu koskemaan varhaiskasvatustoiminnan muutosta. Varhaiskasvatuslain 57 b §:n 6 momentin mukaisesti, jos varhaiskasvatustoimintaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi muutetaan ja muutoksella on erityistä merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, on varhaiskasvatustoiminnan muutoksesta ilmoitettava muutoksen kohteena olevan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

Ilmoitusvelvollisuus on uusi lisäkeino varhaiskasvatuksen valvonnassa. Epäkohdat ovat usein nopeinta ja helpointa korjata siellä missä ne esiintyvät.

Uuden ilmoitusvelvollisuuden lisäksi myös ilmoituksen alun perin tehnyt työntekijä voisi kuitenkin edelleen käyttää kanteluoikeuttaan aluehallintovirastoon. Kanteluun sovelletaan, mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta.

Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena ei ole tehdä tyhjäksi muita varhaiskasvatushenkilöstön käytettävissä olevia keinoja epäkohdista ilmoittamiseksi. Henkilöstöllä olisi siten aina oikeus myös ohittaa varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaava henkilö ja ilmoittaa epäkohdasta tai epäkohdan uhasta suoraan varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle esimerkiksi pelätessään kielteisiä vastatoimia.

Ilmoitus tulee voida tehdä ilman pelkoa kielteisistä vastatoimista. Vastatoimilla tarkoitetaan käytännössä mitä tahansa työntekijän epäedullista kohtelua johtuen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä. 

Mikäli esimerkiksi häirintää tai epäasiallista kohtelua esiintyy työpaikalla ilmoituksen seurauksena vastatoimien kiellosta huolimatta, on kyseessä ensisijaisesti työsuojelun piiriin kuuluva asia. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet toimivat alueellisina työsuojeluviranomaisina. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja toimii häirinnän lopettamiseksi. 

Työsuojeluviranomaisen tehtäviin eivät kuitenkaan kuulu työntekijän avustaminen työpaikalla tai konfliktien ratkaisu. Mahdolliset työsopimuslain (55/2001) rikkomisesta johtuvat riitatilanteet kuten esimerkiksi työsuhteen perusteeton päättäminen ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa, kuten muutkin työntekijän ja työnantajan väliset riita-asiat. Työnantaja voi tällöin olla työsopimuslain nojalla velvollinen korvaaman työntekijälle aiheuttamansa vahingon. Työsopimuslain työnantajaan kohdistuvat velvoitteet suojaavat myös mahdollisesti ilmoituksen kohteena olevaa työntekijää. 

Epäkohdat on tarkoitus poistaa ensisijaisesti varhaiskasvatuksen toimipaikassa. Ilmoituksen vastaanottaneen varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavan henkilön tulee ilman aiheetonta viivytystä käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. 

Varhaiskasvatuksen johtava viranhaltija on velvollinen ohjaamaan epäkohdan poistamisessa tai tarvittaessa viemään epäkohdan edelleen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisille.

Jos ilmoitus koskee selkeästi asiaa, jota ilmoitusvelvollisuus ei koske, kuten esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisiä asioita, ei ilmoitusta tarvitse käsitellä varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla.

Kyllä.

Kaikki ilmoitukset ilmoitetaan aina edelleen kunnan johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitusvelvollisuuden on tarkoitus olla matalan kynnyksen keino puuttua epäkohtiin. Viime kädessä kunnan johtava viranhaltija arvioi ilmoituksen aiheellisuutta. Jos kunnan johtava viranhaltija katsoo, että epäkohtailmoitus on ollut aiheeton, toimenpiteisiin ei ole tarvetta ryhtyä. Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on kohtuullisen ajan kuluessa oikeus saada tietää mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty

Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on aina mahdollisuus saattaa asia aluehallintoviraston tutkittavaksi kuten aiemminkin ennen ilmoitusvelvollisuuden voimaan tuloa.

Ilmoitusta voivat käsitellä vain ne henkilöt, joiden työtehtäviin tämä kuuluu. Ilmoituksen vastaanottaa toimipaikan toiminnasta vastaava henkilö, joka on velvollinen ilmoittamaan asiasta edelleen kunnan varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitus tulee tehdä viipymättä siitä, kun työntekijä havaitsee epäkohdan. Tarkempaa aikarajaa ei ole määritelty laissa, koska epäkohtatilanteet vaihtelevat.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä.  Asiasta säädetään varhaiskasvatuslain 57 a §:n 4 momentissa.

Lain perustelujen mukaan ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista tulisi tiedottaa kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikassa työskenteleviä henkilöitä. Myös niitä, joita ilmoitusvelvollisuus ei koskisi, esimerkiksi toimipaikan mahdollista keittiöhenkilökuntaa, tulisi tiedottaa asiasta. 

Yksityinen palveluntuottaja voisi liittää menettelyohjeet varhaiskasvatuslain 48 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Menettelyn tarkoituksena olisi sitouttaa myös työnantajapuoli hyväksymään ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja hyödyntämään sitä toimintansa kehittämisessä. 

Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on oikeus saada tietää kohtuullisen ajan kuluessa mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty. Asiasta säädetään varhaiskasvatuslain 57 b §:n 5 momentissa.

Varhaiskasvatuslaissa (57 b §:n 6 mom.)  säädetään velvollisuudesta tiedottaa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa varhaiskasvatustoiminnassa tapahtuneista muutoksista.

Jos varhaiskasvatustoimintaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi muutetaan ja muutoksella on erityistä merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, on toiminnan muutoksesta ilmoitettava lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle.

Vanhemmille tai muulle huoltajalle tulisi näin ollen ilmoittaa ainoastaan toiminnan muutoksista, ei siis esimerkiksi sitä kuka ilmoituksen on tehnyt tai koskeeko ilmoitus jotain toista työntekijää. Muutoin vanhempien tiedonsaantioikeuksiin sovelletaan julkisuuslakia (621/1999).

Työnantaja vastaa siitä millaista lomaketta ilmoitusten tekoon käytetään ja ohjeistaa sen käyttämisestä. Laissa edellytetään ainoastaan kirjallista muotoa. Kunnassa voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kaikille yhteinen lomakepohja.

Ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista tulee tiedottaa kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikassa työskenteleviä henkilöitä. Myös niitä, joita ilmoitusvelvollisuus ei koske (esimerkiksi toimipaikan mahdollista keittiöhenkilökuntaa). Yksityinen palveluntuottaja voi liittää menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Laissa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten laajasti julkinen nähtävänä pitäminen on toteutettava. Menettelyohjeiden tulisi olla julkisesti nähtävänä siten, että asiasta kiinnostuneet voivat perehtyä niihin niin, ettei ohjetta tarvitse erikseen pyytää.

Laki ei estä avustajaa tekemästä ilmoitusta, mutta uusi varhaiskasvatuslain 57 a ja 57 b §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei koske avustajia. Näin ollen avustajan tekemälle ilmoitukselle ei ole esimerkiksi vaatimusta kirjallisesta muodosta eikä tällaista ilmoitusta myöskään ole velvollisuutta toimittaa kunnan johtavalle viranhaltijalle.

Ilmoitusten käsittelyaikaa ei ole määritelty tarkasti laissa. Ilmoituksen johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin ilman aiheetonta viivytystä ja ilmoituksen tekijällä on oikeus saada kohtuullisen ajan kuluessa tietää, että mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty. Tämä vaihtelee tapauskohtaisesti.

Ilmoitukset menevät ensin päiväkodin toiminnasta vastaavalle henkilölle, joka on velvollinen ilmoittamaan ne kunnan johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee samalla tavalla sekä julkista että yksityistä varhaiskasvatusta.

Ilmoituksen tehneellä työntekijällä on oikeus saada tietää, että asiassa on ryhdytty toimenpiteisiin. Oikeuden tarkoituksena on, että työntekijä saisi halutessaan tiedon siitä, että hänen ilmoitukseensa on reagoitu. Työnantajaa sitoo kuitenkin salassapitosäännökset.

Kerrottavia asioita voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

• Päivämäärä milloin ilmoituksen vastaanottaja on käynnistänyt tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
• Onko epäkohta tai sen uhka poistunut.
• Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, perustelut miksi ei.
• Onko aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ilmoitettu, jos epäkohtaa tai sen ilmeistä uhkaa ei toimenpiteistä huolimatta poisteta.
   

Ilmoituksen tulee sisältää vain ilmoituksen kannalta relevantteja tietoja eli tietoja, joita tarvitaan epäkohdan poistamiseksi. Ilmoituksessa tulisi ilmoittajan lisäksi yksilöidä ilmoituksen kohde eli epäkohta. Lisäksi ilmoituksessa olisi hyvä olla päivämäärä ja tarvittaessa tarkempi tieto esimerkiksi koskeeko epäkohta jotain tiettyä päiväkotiryhmää.

Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, jos se on välttämätöntä ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi ja epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.

Tietosuoja tarkoittaa henkilötietojen oikeaoppista käsittelyä ja suojaamista siten, että niiden luottamuksellisuus ja eheys eivät vaarannu. Henkilötietoa ovat kaikki sellainen tieto, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuoraan. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, sormenjälki, sähköpostiosoite, luottokorttitiedot, sijaintitieto tai verkkotunnistetieto.

Epäkohtailmoitusten yhteydessä rekisterinpitäjä käsittelee ilmoittajan, ilmoituksessa mahdollisesti mainitun alaikäisen lapsen sekä varhaiskasvatuksen toimipaikan muun henkilökunnan henkilötietoja. Kunta on rekisterinpitäjä julkisen varhaiskasvatuksen osalta ja yksityinen palveluntuottaja yksityisen varhaiskasvatuksen osalta.

Henkilötietojen käsittelyn on aina tapahduttava yksilöityä tarkoitusta varten ja laillisen käsittelyperusteen nojalla. Henkilötietoja suojataan riippumatta siitä, missä muodossa tietoja säilytetään (digitaalisena, paperimuodossa) tai mitä tekniikkaa tietojen säilytyksessä käytetään (teksti, kuva, äänitallenne, videonauha jne.). Jokaisella henkilöllä on oikeus yksityisyyden suojaan.

Ennen ilmoitusvelvollisuusprosessin käyttöönottoa tulee kunnissa ja yksityisissä varhaiskasvatuksen toimipaikoissa arvioida, aiheuttaako henkilötietojen käsittely todennäköisesti korkean riskin henkilöiden oikeuksille.

Varhaiskasvatuksen epäkohdista ilmoitettaessa korkean riskin käsittelyn kriteerit täyttyvät, sillä ilmoitusten käsittely voi aiheuttaa alaikäisen lapsen, hänen perheenjäsentensä tai varhaiskasvatuksen toimipaikan henkilökunnan kannalta uhkia heidän yksityisyydelleen. Tästä syystä on tietosuojalainsäädännön mukaisesti toteutettava tietosuojan vaikutustenarviointi ennen ilmoitusvelvollisuusmenettelyn aloittamista.

Vaikutustenarvioinnissa kuvataan henkilötietojen käsittelyä, arvioidaan käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan. Tavoitteena on sen arviointi, onko jäljelle jäänyt riski oikeutettu ja hyväksyttävissä käsillä olevissa olosuhteissa.

 Laatimisvelvollisuus koskee rekisterinpitäjää, eli sitä tahoa, joka määrittelee, mihin tarkoitukseen ja millä tavalla henkilötietoja käsitellään.

Varhaiskasvatuksen ilmoitusvelvollisuuden osalta vastuut jakautuvat seuraavasti:

• kunta on rekisterinpitäjä julkisen varhaiskasvatuksen osalta
• yksityinen palveluntuottaja on rekisterinpitäjä yksityisen varhaiskasvatuksen osalta.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 2016/679 35 artiklan mukaisen vaikutustenarvioinnin tarkoituksena on auttaa tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan henkilötietojen käsittelyyn sisältyviä riskejä.

Varhaiskasvatuksen ilmoitusvelvollisuuden osalta pyritään erityisesti suojaamaan:

• ilmoituksen tekijän yksityisyyttä, jolloin kynnys ilmoituksen tekemiseen madaltuu
• ilmoituksessa mainittujen henkilöiden (lapsi, varhaiskasvatuksen työntekijä) yksityisyyttä.

Vaikutustenarviointi on laadittava, jos henkilötietojen käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Vaikutustenarviointi tehdään aina ennen korkeariskisen henkilötietojen käsittelyn aloittamista, lisäksi se on päivitettävä tarvittaessa.

Vaikutustenarviointi tehdään dokumentoimalla vähintään seuraavat vaiheet:

1. konteksti: henkilötietojen käsittelyn järjestelmällinen kuvaus
2. vaatimustenmukaisuuden arviointi
3. riskien tunnistaminen: henkilötietojen käsittelyn riskit rekisteröidylle (henkilölle, jonka henkilötietoja käsitellään) 
4. suojatoimet: suunnitellut toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.

Vaikutustenarvioinnin tekemiseen saa neuvoja rekisterinpitäjän tietosuojavastaavalta, eli joko kunnan tai yksityisen päiväkodin tietosuojavastaavalta. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilla on saatavilla aineistoa. Opetushallitus julkaisee vuoden 2021 aikana tietosuojaoppaan.

• Vaikutusten arviointi I tietosuoja.fi

Vaikutustenarviointi tulee tehdä aina, kun suunniteltu henkilötietojen käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin niille henkilöille, joiden henkilötietoja aiotaan käsitellä. Vaikutustenarviointi tehdään ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista. Tyypillisiä tilanteita ovat uuden teknisen ratkaisun tai prosessin käyttöönotto henkilötietojen käsittelyssä, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden (esimerkiksi lasten) henkilötietojen käsittely, terveystietojen laajamittainen käsittely, henkilöiden paikantaminen ja kameravalvonnan käyttöönotto. 

Vaikutustenarviointia ei tarvitse julkaista organisaation julkisilla verkkosivuilla, eikä sen tarvitse olla organisaation sisäisestikään kaikkien nähtävillä. Sen sijaan on tärkeää huolehtia, että vaikutustenarvioinnin perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi ja näistä toimenpiteistä tulee informoida koko henkilöstöä. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi ohje ilmoituksen tekemiseen, ilmoitusten käsittelyoikeuden rajaaminen vain päiväkodin johdolle ja turvasähköpostin käyttö ilmoituksia luovutettaessa kunnan viranhaltijalle.

Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta löytyvät ohje ja Excel-pohja vaikutustenarvioinnin toteuttamiseen: Vaikutustenarviointi

Lisäksi Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-työryhmä julkaisee syksyn aikana Word-pohjan.

Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, jos se on välttämätöntä ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi ja epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. (varhaiskasvatuslaki 57 a §:n 3 mom.) . Jos salassa pidettäviä tietoja joudutaan ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi luovuttamaan, voidaan tiedoista luovuttaa vain määrältään ja laadultaan tapauskohtaisesti välttämättömät tiedot.     

Salassapidosta säädetään varhaiskasvatuslain 40 §:ssä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitoa ja asianosaisen tiedonsaantioikeutta sekä tiedon antamista salassa pidettävistä asiakirjoista koskevia säännöksiä sovelletaan myös yksityisen palveluntuottajan järjestämässä tai tuottamassa varhaiskasvatuksessa.

Lapsen tuen tarvetta, tukitoimia ja niiden toteuttamista koskevat tiedot sekä lapsen henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
Myös varhaiskasvatuslain 23 §:ssä tarkoitettu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä.

Ilmoitukset säilytetään, kunnes vuosi on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ilmoitus tehtiin.

Ilmoituksia tulee käsitellä ja säilyttää huomioiden tietosuojavaatimukset. Vastuu siitä, että ilmoitusten käsittelyssä noudatetaan tietosuojavaatimuksia, kuuluu rekisterinpitäjälle.

Ei pidä. Vaikutustenarviointia ei tehdä yksittäiselle ilmoitukselle, vaan prosessille: kuinka ilmoituksia laaditaan, kuka niitä käsittelee, miten niitä säilytetään, miten ne poistetaan tai arkistoidaan, jne.

Ilmoitukset muodostavat oman uuden rekisterin, jolle tulee laatia tietosuojaseloste.

Ilmoitukset säilytetään kunnan arkistonmuodostussuunnitelman tai tiedonohjaus¬suunnitelman mukaisesti. On toivottavaa, että epäkohtiin puututaan pikaisesti, joten vaikuttaa epätodennäköiseltä, että korjaavia toimenpiteitä ei olisi käynnistetty säilytysajan päätyttyä.

Arkistoinnissa noudatetaan kunnan arkistonmuodostussuunnitelmaa.

Kukin organisaatio (julkinen tai yksityinen varhaiskasvatustoimija) vastaa henkilöstönsä perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omien käytäntöjensä mukaisesti. On suositeltavaa, että koko henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti tietosuoja- ja tietoturvakoulutusta, jollaista on saatavilla myös maksuttomasti verkosta, esimerkiksi Tietosuojan ABC julkishallinnon henkilöstölle. 

Ilmoitusmenettelyn yhteydessä tietorekisteri muodostuu tehdyistä ilmoituksista ja niissä olevista henkilötiedoista, eikä siis varhaiskasvatuksen asiakasrekisteristä. Julkisen varhaiskasvatuksen osalta rekisterinpitäjä on kunta, mutta yksityisen varhaiskasvatuksen osalta yksityinen palveluntuottaja, jonka henkilöstö tekee ilmoituksen omalle johtajalleen omassa organisaatiossaan havaitsemistaan epäkohdista varhaiskasvatuksessa.

Henkilöstön mitoitus säilyi ennallaan sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa. Laissa säädetään, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tarkemmasta henkilöstömitoituksesta ei säädetä laissa vaan varhaiskasvatuksessa annetussa asetuksessa.

Lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku päiväkodissa on alle 3-vuotiaiden osalta 1/4 ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1/7.

Päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisesta säädetään varhaiskasvatuslain 36 §:ssä. Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Poikkeaminen 35 §:ssä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.

Päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja päiväkodin johtajia. Lisäksi päiväkodeissa työskentelee muuta henkilöstöä, joiden tehtävänimikkeistä tai kelpoisuuksista ei säädetä laissa, kuten esimerkiksi avustajia ja keittiöhenkilöstöä. Myös perhepäivähoitaja on laissa määritelty tehtävänimike.

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Vuoteen 2030 asti vähintään kolmanneksella kasvatushenkilöstöstä on oltava kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään.

Lastentarhanopettajat ovat voineet olla koulutukseltaan joko kasvatustieteen kandidaatteja tai sosionomeja (AMK). He ovat myös voineet suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tämän lisäksi.

Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajat ovat suorittaneet vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla.

Kaikki lain voimaan tullessa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavat ovat kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä työuransa loppuun. He ovat myös kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen sosionomeina. Lain voimaantulosta alkaen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on oma tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Nykytilanteen mukaan kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on arviolta noin 14 000 henkilöä.

Henkilöstörakenteen muutoksen vaatima kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien tarvittava kokonaismäärän  on  arvioitu olevan 18 000 henkilöä. Kun otetaan huomioon eläkepoistuma, uraliikkuvuus, muu poistuma sekä uusien tutkintojen kautta tuleva henkilöstön lisäys, arviolaskelmien mukaan vuonna 2030 kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on riittävästi toteuttamaan henkilöstörakennetta, jossa henkilöstöstä yksi on suorittanut kandidaatin tutkinnon, yksi sosionomin tutkinnon ja kolmas henkilö on lastenhoitajan kelpoisuuden omaava. Tämä edellyttää, että yliopistojen kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen sisäänottomäärä olisi vuodesta 2020 alkaen 1000 opiskelijaa vuodessa ja koulutuksen läpäisy olisi 80 prosenttia.

Laissa säädetään kelpoisuuksista. Kaikki lain voimaan tullessa kelpoisina tehtävissään toimivat lastentarhanopettajat (kandi- ja sosionomitaustaiset), lastenhoitajat ja päiväkodin johtajat säilyttävät kelpoisuutensa nykyisiin ja vastaaviin tehtäviin. Myös alaa jo opiskelevat saavat kelpoisuuden, jos tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät.

Laissa säädetään tehtävänimikkeistä. Lailla on tarkoitus yhtenäistää tehtävänimikkeitä, mutta työnantajat päättävät nimikkeistä ja niiden muutoksista.

Varhaiskasvatuksen opettajan nimike on jo ennen lain voimaantuloa ollut käytössä joissain päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat tulevaisuudessa suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla. Käytännössä koulutukseen on sisällyttävä vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen teoreettisia opintoja.

Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ovat myös ne kasvatustieteen maisterin tai sitä ylemmän kasvatustieteen korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältää tai jota on täydennetty vaadittavilla opinnoilla.

Kuitenkin kaikki lastentarhanopettajaksi lain voimaan tullessa kelpoiset henkilöt ovat lain voimaantulon jälkeenkin kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin riippumatta siitä, ovatko he sosionomeja vai kasvatustieteen kandidaatteja koulutukseltaan.

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §:ssä.

Ammattikorkeakoulututkinnossa ja kasvatustieteen yliopistotutkinnossa oppisisällöt eivät ole identtiset. Lain tavoitteena on selkiyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä ja tätä tukee myös uudet tehtävänimikkeet.  

Samalla pyritään turvaamaan moniammatillinen yhteistyö niin, että eri koulutustaustoista tulevia ammattilaisia on kaikissa päiväkodeissa. Uudet tehtävänimikkeet tuovat paremmin esiin henkilöstön moniammatillisen osaamisen.

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin, jonka lisäksi on suoritettava erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset. 

Kelpoisuuden erityisopettajan tehtäviin voi saavuttaa myös suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jossa pääaineena on varhaiserityispedagogiikka.

Sosionomi, jolla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, on kelpoinen toimimaan erityisopettajan tehtävissä, suoritettuaan yliopiston vaatimat lisäopinnot.

(Päivitetty 16.11.2023)
 

Ennen vuotta 2030:

Joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä (*ks. vanhat pykälät vastauksen lopussa) säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä niin 1.9.2018 kuin myös vuoden 2030 jälkeen. (Varhaiskasvatuslain 75 §)

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö (riippumatta onko hän kandidaatti- vai sosionomitaustainen) on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana vuoteen 2030 asti, vaikka hän ei kuuluisi siirtymäsäännöksen (em. 75 §) piiriin, eli esimerkiksi silloin, kun hän on aloittanut johtajan tehtävät vasta 1.9.2018 jälkeen. Vuoden 2030 alusta lähtien häneltä edellytetään lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa. (Varhaiskasvatuslain 74 §)

Niiden henkilöiden, jotka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi lain voimaantulon jälkeen eli 1.9.2019 alkaen, tulee suorittaa sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto saavuttaakseen päiväkodin johtajan kelpoisuuden jo ennen vuotta 2030. (Varhaiskasvatuslain 74 § ja 75 §)

Vuodesta 2030 eteenpäin:

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus on vuodesta 2030 lähtien varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. (Varhaiskasvatuslain 31 §)

Joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä (*) säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä myös vuoden 2030 jälkeen. (Varhaiskasvatuslain 75 §)

(* Tässä mainittu kumottu säädös: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005, kumottu, jälj. kelpoisuuslaki) 10 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on sosiaalityöntekijältä edellytetty kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Kelpoisuuslain 10 §:n 3 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on 7 §:n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.

Kelpoisuuslain 7 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentti turvaa päiväkodin johtajan kelpoisuuden henkilölle, joka on mainitun viiden vuoden aikarajauksen sisällä toiminut varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden. Varajohtajan nimike saattaa indikoida sitä, että kyseiseen tehtävään ei ole kuulunut kaikkia niitä tehtäviä ja vastuita, eikä näin ollen myöskään kelpoisuusvaatimuksia, joita ammatilliselle- tai hallinnolliselle johtajalle on katsottu kuuluvaksi. Ammatillisen tai hallinnollisen johtajan kelpoisuutta edellyttäneestä varajohtajan tehtävästä tulisi olla olemassa asianmukainen kirjallinen dokumentaatio.

Ks. myös kysymys: Mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus?

Mikäli olet toiminut päiväkodin johtajan sijaisena varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentissa mainittuna viiden vuoden aikana ja sinulta on edellytetty sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n mukaista kelpoisuutta, kuulut siirtymäsäännöksen soveltamisalaan. Kelpoisuutta edellyttäneestä sijaisuustehtävästä tulisi olla olemassa asianmukainen kirjallinen dokumentaatio. Jos sijaisena on toiminut henkilö, joka ei ole täyttänyt mainittuja kelpoisuusvaatimuksia, hän ei kuulu siirtymäsäännöksen piiriin.

Ks. myös kysymys: Mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus?

Kunnan varhaiskasvatuksen hallinnollisten johtotehtävien kelpoisuusvaatimuksista ei 1.9.2018 lähtien säädetä varhaiskasvatuslaissa, vaan siitä päätetään paikallistasolla. Tämä vastaa käytäntöä kunnan muilla toimialoilla.

Sinun tulee täydentää kasvatustieteen maisterin tutkintoasi, jotta voit toimia varhaiskasvatuksen opettajana tai päiväkodin johtajana.

Varhaiskasvatuslain 26 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Voit siis saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajaksi täydentämällä tutkintoasi. Sinun tulee suorittaa varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Näiden ammatillisia valmiuksia antavien opintojen tulee olla vähintään 60 opintopisteen laajuiset.

Voit saada kelpoisuuden myös päiväkodin johtajaksi täydentämällä tutkintoasi. Sinun tulee suorittaa varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (vähintään 60 opintopistettä). Lisäksi sinun tulee hankkia tehtävään riittävä johtamistaito.

Ks. myös muut kysymykset päiväkodin johtajan kelpoisuudesta.

Varhaiskasvatuslain 28 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla. Pykälän 2 momentin mukaan soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnon osista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Varhaiskasvatusasetuksen (753/2018) 3 §:n mukaan:

• kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla.
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa.

Varhaiskasvatusasetuksen 3 §:n 3 momentin nojalla kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin tuovat myös: lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa.

Ks. kelpoisuuden säilymisestä ja vanhoista tutkinnoista kysymys: Säilyvätkö lastenhoitajien kelpoisuudet?

Kyllä, mikäli he ovat varhaiskasvatuslain siirtymäsäännöksen (75 §) mukaisesti lain voimaan tullessa tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa olleet kelpoisina virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä.

Kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilöillä, jotka enintään 5 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa (1.9.2018) ovat suorittaneet vaadittavat opinnot tai ovat lain voimaan tullessa aloittaneet vaadittavat toisen asteen opinnot ja opinnot on suoritettu 31.12.2021 mennessä.

Varhaiskasvatusasetuksen (huom. asetusmuutos 1177/2018) 3 §:n nojalla kelpoisuuden tuovat seuraavat tutkinnot, vaikka henkilö ei kuuluisikaan siirtymäsäännöksen piiriin: lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa.

Perhepäivähoitajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät aiemman kaltaisina. Varhaiskasvatuslain 29 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus.

Perhepäivähoitajilla on mahdollisuus jatkokouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla varhaiskasvatusasetuksen 4 §:ssä tarkemmin säädetyt opinnot.

Koska kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole aina saatavilla, on toiminnan järjestämisen kannalta mahdollisuus poiketa vaatimuksista tilapäisesti.

Henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, voi hoitaa tehtävää enintään vuoden. Tämän jälkeen paikka on aina laitettava uudelleen hakuun. Tehtävää aiemmin hoitanut henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, voidaan valita uudelleen enintään vuoden määräajaksi vain, jos tehtävään ei hakijoiden joukosta löydy kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä.

Varhaiskasvatuslain 75 §:n toisessa momentissa säädetään varhaiskasvatusalalle hakeutuneiden korkeakouluopiskelijoiden kelpoisuudesta lain voimaantulon jälkeen. Kyseisen 2 momentin mukaan ”joka tämän lain voimaan tullessa on hyväksytty yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja lastentarhanopettajan opintoja tai vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta on hyväksytty yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan tässä laissa säädetyn 26 tai 27 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden tuovia opintoja, on opinnot suoritettuaan kelpoinen toimimaan 26 ja 27 §:ssä tarkoitetussa tehtävässä, edellyttäen, että opinnot suoritetaan loppuun viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023.”

Lain 26 ja 27 § (varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi) mahdollistavat kelpoisuuden saavuttamisen tutkintoa täydentämällä, eli varhaiskasvatuksen opintojen ei ole pakko sisältyä alkuperäiseen tutkintokokonaisuuteen. Myös täydentävät opinnot ovat lain 75 §:ssä tarkoitettuja kelpoisuuden tuovia opintoja. Mikäli henkilö siis hyväksytään vuoden kuluessa lain voimaantulosta (eli 31.8.2019 mennessä) lain 26 tai 27 §:n mukaisiin täydentäviin opintoihin ja hän saattaa ne loppuun 31.7.2023 mennessä, hän saa 75 §:n mukaisesti kelpoisuuden sekä varhaiskasvatuksen opettajan että sosionomin tehtäviin. 1.9.2019 jälkeen opintoihin hyväksytyt opiskelijat eivät enää saa ns. kaksoiskelpoisuutta, vaan ovat kelpoisia toimimaan joko varhaiskasvatuksen opettajina tai sosionomeina.

Työnantaja päättää työntekijän tehtävänkuvasta.

Jokaisella ammattilaisella on edelleen tärkeä rooli kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamisessa.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa on tarkoituksenmukaista näkyä etenkin sosionomin koulutuksen tuottama osaaminen moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyön rakenteiden toteuttamisessa, perheiden palveluohjauksessa sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lain tarkoituksena on tuoda henkilöstön erilaista osaamista paremmin esiin.

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon tulee sisältyä varhaiskasvatukseen suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen opinnot. Opinnoista voidaan säätää vielä tarkemmin asetuksella. Kelpoisuuden tuo myös sosionomin tutkinto, johon opinnot eivät ole sisältyneet, mutta jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Voi työskennellä. Lain 37 §:n mukaan, jota ryhdytään soveltamaan vasta 1.1.2030, päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Pykälässä ei siis säädetä, mikä koulutustausta opettajalla tai sosionomilla tulee olla. Siirtymäsäännöksen vuoksi monet sosionomit ovat kelpoisia opettajan tehtävään, ja toisin päin.

Päiväkodin henkilöstön rakenteesta ei myöskään säädetä ryhmäkohtaisesti vaan kuten aiemminkin, päiväkotikohtaisesti.

Vuoteen 2030 asti lain voimaantulosäännösten mukaan henkilöstörakenne vastaa lain voimaantuloa edeltänyttä tilaa. Voimantulosäännöksen (74 §) mukaan ennen 37 §:n voimaantuloa päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Kyllä voidaan. Kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään määräytyy sen mukaan, oletko lain voimaantullessa 1.9.2018 ollut kelpoinen vanhojen säännösten mukaiseksi lastentarhanopettajaksi. Voit siis vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi vuonna 2025 ja uudelleen vuonna 2031 ja tulla kummallakin kerralla kelpoisena valituksi.

Myös opiskelijat, jotka on hyväksytty viimeistään 31.8.2019 opiskelemaan kelpoisuuden tuovia opintoja ja jotka valmistuvat 31.7.2023 mennessä, ovat kelpoisia jatkossakin.

Kyllä. Olet kelpoinen työskentelemään varhaiskasvatuksen opettajana sekä varhaiskasvatuksen sosionomina, jos sinut on hyväksytty opiskelemaan ennen 1.9.2019 ja valmistut 31.7.2023 mennessä.

Jos sinut on hyväksytty opiskelemaan 1.9. 2019 jälkeen, sinulla on kelpoisuus toimia varhaiskasvatuksen sosionomina.

Sinulla on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot.

Sosionomitaustaisilta lastentarhanopettajilta on lisäksi vaadittu 25 opintopisteen esi- ja alkuopetuksen opintoja. Vaadittavista opinnoista päättävät yliopistot.

Sinun tulee sosionomikoulutuksen lisäksi pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajaksi. Sen lisäksi sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot.

Ministeriön tavoitteena kuitenkin on, että sosionomin tutkinnon suorittaneella olisi vastaisuudessa käytettävissään joustavia opintopolkuja sekä kasvatustieteen maisterin tutkinnon että varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuovan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi niin, että aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

Henkilö, joka lain voimaan tullessa tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä nyt ja myös vuoden 2030 jälkeen. Tämä koskee sekä kandi- että sosionomitaustaisia päiväkodin johtajia.

Kyllä voi. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden lisäksi tulee hakeutua kasvatustieteen maisteriohjelmaan ja hankkia muuten riittävä johtamistaito. Yliopisto tunnistaa ja tunnustaa maisteriohjelmassa aiemmin hankitun osaamisen osaksi maisterin tutkintoa.

Steinerpedagogisen päiväkodin henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat, kuin muissakin päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien lisäksi steinerpedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa varhaiskasvatusta järjestävässä päiväkodissa on kelpoinen työskentelemään myös henkilö, joka on suorittanut varhaiskasvatuslaissa säädetyt steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot. Laissa säädetään, että kelpoisuuden tuovien opintojen tulee laajuudeltaan vastata varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuuden tuovia opintoja ja että kyseisten opintojen tulee olla suoritettu Opetushallituksen hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetushallitus on hyväksynyt kelpoisuuden tuovan opetussuunnitelman 9.7.2019.

Aiemmin steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opintonsa suorittaneet voivat saada uuden varhaiskasvatuslain mukaisen kelpoisuuden suorittamalla laissa tarkoitetut lisäopinnot (ks. seuraava kysymys). Opetushallitus on antanut tarkemman määräyksen lisäopinnoista 8.10.2019. Henkilö, joka on suorittanut edellä kuvatut steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot, on siis kelpoinen toimimaan steinerpedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa varhaiskasvatusta järjestävässä päiväkodissa sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään 26 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) tarkoitettua kelpoisuutta.

Vain edellä mainittujen Opetushallituksen nimenomaisesti hyväksymien uusien opetussuunnitelmien mukaisesti opiskelevat tulevat olemaan kelpoisia ilman lisäopintoja. Lisäopintopaketti koskee kaikkia muita steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot suorittaneita, riippumatta siitä, että opinnot ovat antaneet ja edelleen antavat kelpoisuuden antaa steinerpedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta esiopetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Myös niiden, jotka ovat aloittaneet steinerpedagogiset varhaiskasvattajaopinnot ennen varhaiskasvatuslain voimaantuloa 1.9.2018, ja suorittavat opintonsa loppuun ennen 31.7.2022, tulee suorittaa mainitut lisäopinnot. Vaihtoehtoisesti laki myös mahdollistaa sen, että vanhan opetussuunnitelman mukaiset opinnot aloittaneet opiskelijat siirtyvät kesken opintojensa suorittamaan opintonsa uuden Opetushallituksen hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti, mikäli opetuksen järjestäjä tällaisen mahdollisuuden tarjoaa. Tällöin opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelijan opinnot kattavat uuden opetussuunnitelman mukaiset sisällöt ja täyttävät sen mukaiset tavoitteet.

Ennen vuotta 2030:

Kelpoisuusvaatimuksina päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on varhaiskasvatuslain 26 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) edellytetty kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Edellä olevissa vastauksissa (Ketkä täyttävät kelpoisuusvaatimukset steinerpedagogisessa päiväkodissa ja keitä lisäopintopaketti koskee) kuvataan, miten kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun tehtävään steinerpedagogisessa päiväkodissa saavutetaan.

Vuodesta 2030 eteenpäin:

Alkaen 1.1.2030, kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään sekä riittävä johtamistaito. Edellä olevissa vastauksissa kuvataan, miten kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun tehtävään steinerpedagogisessa päiväkodissa saavutetaan. Tämän lisäksi 1.1.2030 lukien steinerpedagogisessa päiväkodissa, kuten muissakin päiväkodeissa, johtajalla tulee olla kasvatustieteen maisterin tutkinto.

Laissa olevan siirtymäsäännöksen mukaan se, joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä myös vuoden 2030 jälkeen. Säännös takaa kelpoisuuden toimia steinerpedagogisen tai muun päiväkodin johtajana myös vuoden 2030 jälkeen esimerkiksi sellaiselle päiväkodin johtajalle, joka on toiminut päivähoidon ammatillisessa johtotehtävässä steinerpedagogisessa tai muussa päiväkodissa aikavälillä 1.8.2013 - 1.8.2018 ja jolla on todettu olevan johtajaksi valittaessa lastentarhanopettajan kelpoisuus (esimerkiksi varhaiskasvatuksen kandidaatti tai sosionomi) sekä riittävä johtamistaito. Tulee ottaa huomioon, että steinerpedagogiset varhaiskasvattajaopinnot eivät ole tuoneet kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtajan tehtävässä. (Johtajien siirtymäsäännöksestä ks. tarkemmin vastaukset kysymyksiin mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuus ja vastaukset kysymyksiin kelpoisuudesta tilanteissa, joissa on toimittu varajohtajana taikka johtajan sijaisena).