Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta

1.8.2020 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain muutoksen (1395/2019) jälkeen kaikille lapsille palautui subjektiivinen oikeus täysipäiväiseen ja kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. 

Oikeus varhaiskasvatukseen ei riipu siitä, onko lapsen vanhempi tai muu huoltaja työssä koko- tai osa-aikaisesti, ovatko he työttöminä tai osallistuvatko työvoimapoliittisina toimina järjestettyihin koulutuksiin tai työharjoitteluun tai ovatko vanhemmat yrittäjiä tai opiskelevatko he. Varhaiskasvatuksen laajuuteen ei myöskään vaikuta, onko lapsen vanhempi perhevapaalla tai hoitovapaalla perheen muun lapsen hoidon vuoksi.

Kunta päättää varhaiskasvatuksen toiminta-ajoista ja käytännöistä.  Kunnat vastaavat siitä, että varhaiskasvatusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana perheiden tarpeita vastaavasti.

Päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaa haetaan omasta kunnasta viimeistään neljä kuukautta ennen aloittamista. Paikan voi saada kahdessa viikossa, jos vanhemmat saavat ennakoimatta työ- tai opiskelupaikan.

Tarkempia ohjeita varhaiskasvatuspalveluista ja niihin hakemisesta saa omasta kunnasta.

Kyllä, varhaiskasvatuslaki koskee myös yksityisiä toimijoita.

Kyllä, laissa säädetään vuorohoidon järjestämisestä. Lain 13 §:n mukaan vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.

Ei suoranaisesti. Työn tai opintojen takia tapahtuva yllättävä muutto toiseen kuntaan oikeuttaa kuitenkin hakemaan paikkaa nopeutetussa menettelyssä (2 viikon hakuaika). Laissa myös korostetaan lähipalveluperiaatetta, jolla pyritään ohjaamaan kuntia palveluiden suunnittelussa.

Lakiin ei sisälly uusia palveluseteliä koskevia säännöksiä, vaan varhaiskasvatukseen sovelletaan toistaiseksi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia (569/2009). Varhaiskasvatukseen valmistellaan oma palvelusetelilaki ennen kuin nykyinen palvelusetelilaki lakkaa olemasta voimassa.

Vaikka varhaiskasvatuksen asiakkuus ei enää ole itsessään salassa pidettävä asia, on lainsäädännössä edelleen sääntöjä siitä, mitä varhaiskasvatuksen henkilöstö saa työssä kuulemastaan ilmaista ja mitä ei. Salassa pidettäviä ovat edelleen muun muassa henkilön tuloja ja varallisuutta, terveydentilaa ja vammaisuutta sekä elintapoja ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on myös salassa pidettävä. Lapsen ja hänen perheensä tietoja saa muutoinkin käsitellä vain siinä laajuudessa, kuin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi on tarpeen. Viestintä mm. kodin ja päiväkodin välillä kuitenkin helpottuu, kun varhaiskasvatusasiat eivät enää ole kaikilta osin salaisia. Lapsen tuen ja turvallisen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot voivat liikkua niitä tarvitsevien viranomaisten ja päiväkodin tai perhepäiväkodin välillä.

Ministeriö ei ota kantaa yksittäisiin kaupallisiin tuotteisiin. Salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyn tulee tapahtua vastaisuudessakin erityisen huolellisesti ja turvallisesti siten, että sivulliset eivät niitä näe, kuule tai saa haltuunsa.

Uuden lain myötä salassapitosäännökset kuitenkin muuttuivat siten, että varhaiskasvatuksen asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot eivät enää ole kaikilta osin salassa pidettäviä. Varhaiskasvatus lähenikin tältä osin perusopetusta. Salassa tulee edelleen pitää, aivan kuten esimerkiksi perusopetuksessa, ainakin terveyttä ja tuen tarvetta, lapsen henkilökohtaisia oloja sekä lapsen henkilökohtaista arviointia koskevat tiedot.

Henkilöstön mitoitus säilyi ennallaan sekä päiväkodeissa että perhepäivähoidossa. Laissa säädetään, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tarkemmasta henkilöstömitoituksesta ei säädetä laissa vaan varhaiskasvatuksessa annetussa asetuksessa.

Lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku päiväkodissa on alle 3-vuotiaiden osalta 1/4 ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1/7.

Päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisesta säädetään varhaiskasvatuslain 36 §:ssä. Päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Poikkeaminen 35 §:ssä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.

Päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja päiväkodin johtajia. Lisäksi päiväkodeissa työskentelee muuta henkilöstöä, joiden tehtävänimikkeistä tai kelpoisuuksista ei säädetä laissa, kuten esimerkiksi avustajia ja keittiöhenkilöstöä. Myös perhepäivähoitaja on laissa määritelty tehtävänimike.

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Vuoteen 2030 asti vähintään kolmanneksella kasvatushenkilöstöstä on oltava kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään.

Lastentarhanopettajat ovat voineet olla koulutukseltaan joko kasvatustieteen kandidaatteja tai sosionomeja (AMK). He ovat myös voineet suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tämän lisäksi.

Jatkossa varhaiskasvatuksen opettajat ovat suorittaneet vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla.

Kaikki lain voimaan tullessa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavat ovat kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä työuransa loppuun. He ovat myös kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen sosionomeina. Lain voimaantulosta alkaen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on oma tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Nykytilanteen mukaan kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on arviolta noin 14 000 henkilöä.

Henkilöstörakenteen muutoksen vaatima kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien tarvittava kokonaismäärän  on  arvioitu olevan 18 000 henkilöä. Kun otetaan huomioon eläkepoistuma, uraliikkuvuus, muu poistuma sekä uusien tutkintojen kautta tuleva henkilöstön lisäys, arviolaskelmien mukaan vuonna 2030 kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on riittävästi toteuttamaan henkilöstörakennetta, jossa henkilöstöstä yksi on suorittanut kandidaatin tutkinnon, yksi sosionomin tutkinnon ja kolmas henkilö on lastenhoitajan kelpoisuuden omaava. Tämä edellyttää, että yliopistojen kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen sisäänottomäärä olisi vuodesta 2020 alkaen 1000 opiskelijaa vuodessa ja koulutuksen läpäisy olisi 80 prosenttia.

Laissa säädetään kelpoisuuksista. Kaikki lain voimaan tullessa kelpoisina tehtävissään toimivat lastentarhanopettajat (kandi- ja sosionomitaustaiset), lastenhoitajat ja päiväkodin johtajat säilyttävät kelpoisuutensa nykyisiin ja vastaaviin tehtäviin. Myös alaa jo opiskelevat saavat kelpoisuuden, jos tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät.

Laissa säädetään tehtävänimikkeistä. Lailla on tarkoitus yhtenäistää tehtävänimikkeitä, mutta työnantajat päättävät nimikkeistä ja niiden muutoksista.

Varhaiskasvatuksen opettajan nimike on jo ennen lain voimaantuloa ollut käytössä joissain päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat tulevaisuudessa suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla. Käytännössä koulutukseen on sisällyttävä vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen teoreettisia opintoja.

Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ovat myös ne kasvatustieteen maisterin tai sitä ylemmän kasvatustieteen korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältää tai jota on täydennetty vaadittavilla opinnoilla.

Kuitenkin kaikki lastentarhanopettajaksi lain voimaan tullessa kelpoiset henkilöt ovat lain voimaantulon jälkeenkin kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin riippumatta siitä, ovatko he sosionomeja vai kasvatustieteen kandidaatteja koulutukseltaan.

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §:ssä.

Ammattikorkeakoulututkinnossa ja kasvatustieteen yliopistotutkinnossa oppisisällöt eivät ole identtiset. Lain tavoitteena on selkiyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä ja tätä tukee myös uudet tehtävänimikkeet.  

Samalla pyritään turvaamaan moniammatillinen yhteistyö niin, että eri koulutustaustoista tulevia ammattilaisia on kaikissa päiväkodeissa. Uudet tehtävänimikkeet tuovat paremmin esiin henkilöstön moniammatillisen osaamisen.

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin, jonka lisäksi on suoritettava erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset. 

Kelpoisuuden erityisopettajan tehtäviin voi saavuttaa myös suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jossa pääaineena on varhaiserityispedagogiikka.

Sosionomi, jolla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, on kelpoinen toimimaan erityisopettajan tehtävissä, suoritettuaan yliopiston vaatimat lisäopinnot.

(Päivitetty 16.11.2023)
 

Ennen vuotta 2030:

Joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä (*ks. vanhat pykälät vastauksen lopussa) säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä niin 1.9.2018 kuin myös vuoden 2030 jälkeen. (Varhaiskasvatuslain 75 §)

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö (riippumatta onko hän kandidaatti- vai sosionomitaustainen) on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana vuoteen 2030 asti, vaikka hän ei kuuluisi siirtymäsäännöksen (em. 75 §) piiriin, eli esimerkiksi silloin, kun hän on aloittanut johtajan tehtävät vasta 1.9.2018 jälkeen. Vuoden 2030 alusta lähtien häneltä edellytetään lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa. (Varhaiskasvatuslain 74 §)

Niiden henkilöiden, jotka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi lain voimaantulon jälkeen eli 1.9.2019 alkaen, tulee suorittaa sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto saavuttaakseen päiväkodin johtajan kelpoisuuden jo ennen vuotta 2030. (Varhaiskasvatuslain 74 § ja 75 §)

Vuodesta 2030 eteenpäin:

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus on vuodesta 2030 lähtien varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. (Varhaiskasvatuslain 31 §)

Joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä (*) säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä myös vuoden 2030 jälkeen. (Varhaiskasvatuslain 75 §)

(* Tässä mainittu kumottu säädös: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005, kumottu, jälj. kelpoisuuslaki) 10 §:n 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on sosiaalityöntekijältä edellytetty kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Kelpoisuuslain 10 §:n 3 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on 7 §:n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.

Kelpoisuuslain 7 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisina kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentti turvaa päiväkodin johtajan kelpoisuuden henkilölle, joka on mainitun viiden vuoden aikarajauksen sisällä toiminut varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden. Varajohtajan nimike saattaa indikoida sitä, että kyseiseen tehtävään ei ole kuulunut kaikkia niitä tehtäviä ja vastuita, eikä näin ollen myöskään kelpoisuusvaatimuksia, joita ammatilliselle- tai hallinnolliselle johtajalle on katsottu kuuluvaksi. Ammatillisen tai hallinnollisen johtajan kelpoisuutta edellyttäneestä varajohtajan tehtävästä tulisi olla olemassa asianmukainen kirjallinen dokumentaatio.

Ks. myös kysymys: Mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus?

Mikäli olet toiminut päiväkodin johtajan sijaisena varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentissa mainittuna viiden vuoden aikana ja sinulta on edellytetty sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n mukaista kelpoisuutta, kuulut siirtymäsäännöksen soveltamisalaan. Kelpoisuutta edellyttäneestä sijaisuustehtävästä tulisi olla olemassa asianmukainen kirjallinen dokumentaatio. Jos sijaisena on toiminut henkilö, joka ei ole täyttänyt mainittuja kelpoisuusvaatimuksia, hän ei kuulu siirtymäsäännöksen piiriin.

Ks. myös kysymys: Mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus?

Kunnan varhaiskasvatuksen hallinnollisten johtotehtävien kelpoisuusvaatimuksista ei 1.9.2018 lähtien säädetä varhaiskasvatuslaissa, vaan siitä päätetään paikallistasolla. Tämä vastaa käytäntöä kunnan muilla toimialoilla.

Sinun tulee täydentää kasvatustieteen maisterin tutkintoasi, jotta voit toimia varhaiskasvatuksen opettajana tai päiväkodin johtajana.

Varhaiskasvatuslain 26 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Voit siis saada kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajaksi täydentämällä tutkintoasi. Sinun tulee suorittaa varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Näiden ammatillisia valmiuksia antavien opintojen tulee olla vähintään 60 opintopisteen laajuiset.

Voit saada kelpoisuuden myös päiväkodin johtajaksi täydentämällä tutkintoasi. Sinun tulee suorittaa varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (vähintään 60 opintopistettä). Lisäksi sinun tulee hankkia tehtävään riittävä johtamistaito.

Ks. myös muut kysymykset päiväkodin johtajan kelpoisuudesta.

Varhaiskasvatuslain 28 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla. Pykälän 2 momentin mukaan soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnon osista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Varhaiskasvatusasetuksen (753/2018) 3 §:n mukaan:

• kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla.
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tai kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa.

Varhaiskasvatusasetuksen 3 §:n 3 momentin nojalla kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin tuovat myös: lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa.

Ks. kelpoisuuden säilymisestä ja vanhoista tutkinnoista kysymys: Säilyvätkö lastenhoitajien kelpoisuudet?

Kyllä, mikäli he ovat varhaiskasvatuslain siirtymäsäännöksen (75 §) mukaisesti lain voimaan tullessa tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa olleet kelpoisina virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä.

Kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilöillä, jotka enintään 5 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa (1.9.2018) ovat suorittaneet vaadittavat opinnot tai ovat lain voimaan tullessa aloittaneet vaadittavat toisen asteen opinnot ja opinnot on suoritettu 31.12.2021 mennessä.

Varhaiskasvatusasetuksen (huom. asetusmuutos 1177/2018) 3 §:n nojalla kelpoisuuden tuovat seuraavat tutkinnot, vaikka henkilö ei kuuluisikaan siirtymäsäännöksen piiriin: lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa.

Perhepäivähoitajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät aiemman kaltaisina. Varhaiskasvatuslain 29 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus.

Perhepäivähoitajilla on mahdollisuus jatkokouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla varhaiskasvatusasetuksen 4 §:ssä tarkemmin säädetyt opinnot.

Koska kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole aina saatavilla, on toiminnan järjestämisen kannalta mahdollisuus poiketa vaatimuksista tilapäisesti.

Henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, voi hoitaa tehtävää enintään vuoden. Tämän jälkeen paikka on aina laitettava uudelleen hakuun. Tehtävää aiemmin hoitanut henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, voidaan valita uudelleen enintään vuoden määräajaksi vain, jos tehtävään ei hakijoiden joukosta löydy kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä.

Varhaiskasvatuslain 75 §:n toisessa momentissa säädetään varhaiskasvatusalalle hakeutuneiden korkeakouluopiskelijoiden kelpoisuudesta lain voimaantulon jälkeen. Kyseisen 2 momentin mukaan ”joka tämän lain voimaan tullessa on hyväksytty yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja lastentarhanopettajan opintoja tai vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta on hyväksytty yliopistoon tai ammattikorkeakouluun opiskelemaan tässä laissa säädetyn 26 tai 27 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden tuovia opintoja, on opinnot suoritettuaan kelpoinen toimimaan 26 ja 27 §:ssä tarkoitetussa tehtävässä, edellyttäen, että opinnot suoritetaan loppuun viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023.”

Lain 26 ja 27 § (varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi) mahdollistavat kelpoisuuden saavuttamisen tutkintoa täydentämällä, eli varhaiskasvatuksen opintojen ei ole pakko sisältyä alkuperäiseen tutkintokokonaisuuteen. Myös täydentävät opinnot ovat lain 75 §:ssä tarkoitettuja kelpoisuuden tuovia opintoja. Mikäli henkilö siis hyväksytään vuoden kuluessa lain voimaantulosta (eli 31.8.2019 mennessä) lain 26 tai 27 §:n mukaisiin täydentäviin opintoihin ja hän saattaa ne loppuun 31.7.2023 mennessä, hän saa 75 §:n mukaisesti kelpoisuuden sekä varhaiskasvatuksen opettajan että sosionomin tehtäviin. 1.9.2019 jälkeen opintoihin hyväksytyt opiskelijat eivät enää saa ns. kaksoiskelpoisuutta, vaan ovat kelpoisia toimimaan joko varhaiskasvatuksen opettajina tai sosionomeina.

Työnantaja päättää työntekijän tehtävänkuvasta.

Jokaisella ammattilaisella on edelleen tärkeä rooli kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamisessa.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa on tarkoituksenmukaista näkyä etenkin sosionomin koulutuksen tuottama osaaminen moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyön rakenteiden toteuttamisessa, perheiden palveluohjauksessa sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lain tarkoituksena on tuoda henkilöstön erilaista osaamista paremmin esiin.

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon tulee sisältyä varhaiskasvatukseen suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen opinnot. Opinnoista voidaan säätää vielä tarkemmin asetuksella. Kelpoisuuden tuo myös sosionomin tutkinto, johon opinnot eivät ole sisältyneet, mutta jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Voi työskennellä. Lain 37 §:n mukaan, jota ryhdytään soveltamaan vasta 1.1.2030, päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Pykälässä ei siis säädetä, mikä koulutustausta opettajalla tai sosionomilla tulee olla. Siirtymäsäännöksen vuoksi monet sosionomit ovat kelpoisia opettajan tehtävään, ja toisin päin.

Päiväkodin henkilöstön rakenteesta ei myöskään säädetä ryhmäkohtaisesti vaan kuten aiemminkin, päiväkotikohtaisesti.

Vuoteen 2030 asti lain voimaantulosäännösten mukaan henkilöstörakenne vastaa lain voimaantuloa edeltänyttä tilaa. Voimantulosäännöksen (74 §) mukaan ennen 37 §:n voimaantuloa päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Kyllä voidaan. Kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään määräytyy sen mukaan, oletko lain voimaantullessa 1.9.2018 ollut kelpoinen vanhojen säännösten mukaiseksi lastentarhanopettajaksi. Voit siis vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi vuonna 2025 ja uudelleen vuonna 2031 ja tulla kummallakin kerralla kelpoisena valituksi.

Myös opiskelijat, jotka on hyväksytty viimeistään 31.8.2019 opiskelemaan kelpoisuuden tuovia opintoja ja jotka valmistuvat 31.7.2023 mennessä, ovat kelpoisia jatkossakin.

Kyllä. Olet kelpoinen työskentelemään varhaiskasvatuksen opettajana sekä varhaiskasvatuksen sosionomina, jos sinut on hyväksytty opiskelemaan ennen 1.9.2019 ja valmistut 31.7.2023 mennessä.

Jos sinut on hyväksytty opiskelemaan 1.9. 2019 jälkeen, sinulla on kelpoisuus toimia varhaiskasvatuksen sosionomina.

Sinulla on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot.

Sosionomitaustaisilta lastentarhanopettajilta on lisäksi vaadittu 25 opintopisteen esi- ja alkuopetuksen opintoja. Vaadittavista opinnoista päättävät yliopistot.

Sinun tulee sosionomikoulutuksen lisäksi pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajaksi. Sen lisäksi sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot.

Ministeriön tavoitteena kuitenkin on, että sosionomin tutkinnon suorittaneella olisi vastaisuudessa käytettävissään joustavia opintopolkuja sekä kasvatustieteen maisterin tutkinnon että varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuovan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi niin, että aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

Henkilö, joka lain voimaan tullessa tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä nyt ja myös vuoden 2030 jälkeen. Tämä koskee sekä kandi- että sosionomitaustaisia päiväkodin johtajia.

Kyllä voi. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden lisäksi tulee hakeutua kasvatustieteen maisteriohjelmaan ja hankkia muuten riittävä johtamistaito. Yliopisto tunnistaa ja tunnustaa maisteriohjelmassa aiemmin hankitun osaamisen osaksi maisterin tutkintoa.

Steinerpedagogisen päiväkodin henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat, kuin muissakin päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajien lisäksi steinerpedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa varhaiskasvatusta järjestävässä päiväkodissa on kelpoinen työskentelemään myös henkilö, joka on suorittanut varhaiskasvatuslaissa säädetyt steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot. Laissa säädetään, että kelpoisuuden tuovien opintojen tulee laajuudeltaan vastata varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisuuden tuovia opintoja ja että kyseisten opintojen tulee olla suoritettu Opetushallituksen hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetushallitus on hyväksynyt kelpoisuuden tuovan opetussuunnitelman 9.7.2019.

Aiemmin steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opintonsa suorittaneet voivat saada uuden varhaiskasvatuslain mukaisen kelpoisuuden suorittamalla laissa tarkoitetut lisäopinnot (ks. seuraava kysymys). Opetushallitus on antanut tarkemman määräyksen lisäopinnoista 8.10.2019. Henkilö, joka on suorittanut edellä kuvatut steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot, on siis kelpoinen toimimaan steinerpedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa varhaiskasvatusta järjestävässä päiväkodissa sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään 26 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) tarkoitettua kelpoisuutta.

Vain edellä mainittujen Opetushallituksen nimenomaisesti hyväksymien uusien opetussuunnitelmien mukaisesti opiskelevat tulevat olemaan kelpoisia ilman lisäopintoja. Lisäopintopaketti koskee kaikkia muita steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot suorittaneita, riippumatta siitä, että opinnot ovat antaneet ja edelleen antavat kelpoisuuden antaa steinerpedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta esiopetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Myös niiden, jotka ovat aloittaneet steinerpedagogiset varhaiskasvattajaopinnot ennen varhaiskasvatuslain voimaantuloa 1.9.2018, ja suorittavat opintonsa loppuun ennen 31.7.2022, tulee suorittaa mainitut lisäopinnot. Vaihtoehtoisesti laki myös mahdollistaa sen, että vanhan opetussuunnitelman mukaiset opinnot aloittaneet opiskelijat siirtyvät kesken opintojensa suorittamaan opintonsa uuden Opetushallituksen hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti, mikäli opetuksen järjestäjä tällaisen mahdollisuuden tarjoaa. Tällöin opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että opiskelijan opinnot kattavat uuden opetussuunnitelman mukaiset sisällöt ja täyttävät sen mukaiset tavoitteet.

Ennen vuotta 2030:

Kelpoisuusvaatimuksina päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on varhaiskasvatuslain 26 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) edellytetty kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Edellä olevissa vastauksissa (Ketkä täyttävät kelpoisuusvaatimukset steinerpedagogisessa päiväkodissa ja keitä lisäopintopaketti koskee) kuvataan, miten kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun tehtävään steinerpedagogisessa päiväkodissa saavutetaan.

Vuodesta 2030 eteenpäin:

Alkaen 1.1.2030, kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään sekä riittävä johtamistaito. Edellä olevissa vastauksissa kuvataan, miten kelpoisuus 26 §:ssä tarkoitettuun tehtävään steinerpedagogisessa päiväkodissa saavutetaan. Tämän lisäksi 1.1.2030 lukien steinerpedagogisessa päiväkodissa, kuten muissakin päiväkodeissa, johtajalla tulee olla kasvatustieteen maisterin tutkinto.

Laissa olevan siirtymäsäännöksen mukaan se, joka uuden varhaiskasvatuslain voimaan tullessa (1.9.2018) tai viisi vuotta tätä ennen on ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä, johon hänen on katsottu täyttäneen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:ssä säädetyn kelpoisuuden, on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajan tehtävässä myös vuoden 2030 jälkeen. Säännös takaa kelpoisuuden toimia steinerpedagogisen tai muun päiväkodin johtajana myös vuoden 2030 jälkeen esimerkiksi sellaiselle päiväkodin johtajalle, joka on toiminut päivähoidon ammatillisessa johtotehtävässä steinerpedagogisessa tai muussa päiväkodissa aikavälillä 1.8.2013 - 1.8.2018 ja jolla on todettu olevan johtajaksi valittaessa lastentarhanopettajan kelpoisuus (esimerkiksi varhaiskasvatuksen kandidaatti tai sosionomi) sekä riittävä johtamistaito. Tulee ottaa huomioon, että steinerpedagogiset varhaiskasvattajaopinnot eivät ole tuoneet kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtajan tehtävässä. (Johtajien siirtymäsäännöksestä ks. tarkemmin vastaukset kysymyksiin mikä on päiväkodin johtajan kelpoisuus ja vastaukset kysymyksiin kelpoisuudesta tilanteissa, joissa on toimittu varajohtajana taikka johtajan sijaisena).