Hankeavustus kunnille Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen

Avustus on tarkoitettu Harrastamisen Suomen mallin mukaiseen harrastustoiminnan järjestämiseen lapsille ja nuorille. Avustusta voi hakea kunta joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Hakemukset toimitetaan aluehallintovirastoille. Avustusta haetaan aluehallinnon asiointipalvelussa http://sahkoinenasiointi.ahtp.fi

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mieleistä harrastamista koulupäivän yhteydessä. Harrastukset tulee valita ja järjestää lasten ja nuorten kuulemisesta saatujen toiveiden pohjalta. Kuuleminen tulee olla järjestetty vuonna 2022, 2023 tai 2024. 

Kunnat voivat hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2022 tuloksia (Koululaiskyselyt harrastamisesta - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö) tai kuulla lapset ja nuoret kunnan omalla kuulemisella. Kuulemisessa tulee kysyä lasten ja nuorten harrastustoiveita koulukohtaisesti.

Avustus kohdistuu pääasiallisesti harrastusten ohjaajien ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten avustajien palkkakuluihin sekä matka- ja materiaalikuluihin. Avustuksesta osa voidaan kohdistaa myös kohtuullisiin koordinointikuluihin.

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 23.2.2024 klo 16.15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/oppaat-ja-materiaalit.

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää hakulomakkeen ja toimittaa hakemuksen liitteineen asiointipalvelun kautta. Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset
• toimitetaan päätös hakijalle
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt
• raportoidaan avustuksen käyttö

Jotta hakemus voidaan arvioida, sen tulee täyttää seuraavat hakijaa ja harrastustoimintaa koskevat ehdot.

Hakija (eli kunta tai useampi kunta yhdessä) vastaa koordinoinnista kunta- tai aluetasolla sekä paikallisten lähtökohtien huomioimisesta toteutuksessa. Hakija myös varmistaa sujuvan yhteistyön koulujen (ml. yksityiset opetuksen järjestäjät) ja harrastusten järjestäjien kanssa.  

Avustettavan harrastustoiminnan

• tulee tapahtua pääsääntöisesti koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tiloissa. Harrastustoiminta voidaan järjestää myös muualla, mikäli harrastuksen sisältö sitä edellyttää (esimerkiksi uinti, laskettelu, keilailu, ratsastus, museokerho). 
• tulee olla koulupäivän yhteydessä (välittömästi oppituntien jälkeen tai niitä ennen aamulla) koulujen työaikana, huomioiden lasten ja nuorten jaksaminen ja aikataulut. 
• tulee olla säännöllistä ja viikoittaista (perustelluista syistä tästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun ohjaaja saadaan koululle pitkän etäisyyden päästä). Harrastus voi koostua useasta eri lajista tai alasta, jotka vaihtelevat viikoittain tai kuukausittain.
• tulee käynnistyä viimeistään syyskuussa 2024 ja tulee kestää koko lukuvuoden ajan.
• tulee olla suunnattu joillekin tai kaikille perusopetuksen vuosiluokille 1-9 oppilaille (myös yksityis- ja harjoittelukoulujen oppilaat). 1.–2.- luokkalaisten lasten, jotka ovat mukana aamu- ja iltapäivätoiminnassa, osallistuminen Suomen mallin harrastustoimintaan voi tapahtua myös niin, että harrastusten järjestäjät ohjaavat harrastustoimintaa aamu- ja iltapäivätoiminnan puitteissa. 
• tulee olla joko ohjattua toimintaa tai nuorten omaehtoista harrastamista valvotussa ympäristössä

Harrastuksen järjestäjinä voivat toimia

• urheiluseurat, kulttuuritoimijat (esimerkiksi lastenkulttuurikeskukset, museot, taidelaitokset ja perinneyhdistykset), nuorisojärjestöt, kunnat, yritykset ja muut harrastustoimintaa järjestävät yhteisöt. 

Esimerkkejä harrastuksen järjestäjistä löytyy harrastustoimijoiden listasta (Löydä harrastuksen järjestäjä - Harrastamisen Suomen malli)

Hakemukseen tulee sisältyä seuraavat kohdat:

1. Kuvaus harrastusten järjestäjien valinnasta sekä kunnan, koulujen ja harrastusten järjestäjien välisestä yhteistyöstä  

Kunta vastaa harrastusten järjestäjien valinnasta perustuen lasten ja nuorten toivomiin harrastuksiin. Harrastusten järjestäjiä voivat olla paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset toimijat. Myös kunta voi toimia harrastuksen järjestäjänä. 

Harrastusten järjestäjien valinnassa tulee painottaa harrastuksen järjestäjän ja ohjaajien ammattitaitoa ja ohjaustoiminnan laatua. Kunnan tulee tiedottaa harrastusten järjestämisen mahdollisuuksista ja painottaa toimijoiden valinnassa avoimuutta. 

Kunnan tulee antaa valituille harrastusten järjestäjille tarvittavat tiedot Harrastamisen Suomen mallista ja sopia harrastustoiminnasta ml. vastuukysymykset, yhteydenpito huoltajiin ja kouluihin, ohjaajasijaisuudet, harrastuksista tiedottaminen, mahdolliset kuljetuskysymykset ja koulun välineiden ja tilojen käyttö. 

Kunnan tulee pitää säännöllisesti yhteyttä harrastusten järjestäjiin hankkeen toteutuksen aikana.  

2. Koulukohtainen suunnitelma harrastustoiminnan järjestämisestä (erillinen liite)

Hakemuksen liitteenä tulee esittää harrastussuunnitelma, jossa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot:

• mitä harrastuksia koululla on tarkoitus järjestää
• kerhojen määrä
• harrastusten järjestäjät ja ohjaajat sekä tarvittaessa suunnitelma vielä puuttuvien järjestäjien löytämiseksi. Vastuuhenkilön tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Nuoremmat voivat toimia harrastusryhmän ohjaajina. 
• jos harrastusta ei järjestetä koululla, missä harrastus toteutetaan
• tarvittaessa suunnitelmaan tulee kuvata, miten kunta on huomioinut mahdolliset kielivähemmistöt kuten ruotsinkieliset ja saamenkieliset lapset ja nuoret

3. Etsivä harrastustoiminta sekä harrastustoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus

Hakijan tulee kuvata toimet, joilla pyritään siihen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastaminen on mahdollista. 

Kuntia kehotetaan hyödyntämään etsivän harrastustoiminnan hyviä käytäntöjä https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/hyvat-kaytanteet/?filter=etsiva-harrastustoiminta sekä tutustumaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä edistäviin tukimateriaaleihin Esteettömyys ja saavutettavuus - Harrastamisen Suomen malli toimintaa suunniteltaessa.

4. Harrastusmahdollisuuksista viestiminen 

Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että koululaiset tietävät Harrastamisen Suomen mallin harrastusmahdollisuuksista. 

Hakemuksessa tulee kuvata, millä viestintäkeinoilla harrastusmahdollisuuksista viestitään lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen. Viestinnän tulee tavoittaa laajasti lapset ja nuoret. Koulussa voidaan järjestää esimerkiksi tiedotustilaisuus Harrastamisen Suomen mallin harrastuksista omassa ja lähikouluissa. 

Harrastamisen Suomen mallin tulee löytyä kunnan verkkosivuilta.

5. Vakuutukset

Kunnan tulee vastata siitä, että kaikki osallistuvat lapset ja nuoret ovat vakuutettuina harrastamisen aikana.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus. Hakemusten keskinäisessä arvioinnissa käytetään seuraavia kriteerejä: 

1. Harrastustoiminnan laatu

1.1 Harrastusten järjestäjien valinta ja tiedotus sekä ohjaajien osaaminen. 

Harrastusten järjestäjien valintamenettelyn avoimuus ja valintakriteerit.

Toimet ja kriteerit, joilla kunta on varmistanut, että toteutukseen valituilla harrastuksen järjestäjillä / ohjaajilla on tarvittavat tiedot ja taidot huomioiden harrastuksen sisältö sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely.

1.2 Lasten ja nuorten osallisuus ja kuulemisen laajuus ja laatu

Hakulomakkeen kuulemista koskevassa kohdassa tulee kuvata, miten harrastustoiveiden kuuleminen on järjestetty ja esitellä miten lasten ja nuorten harrastustoiveet (mukaan lukien avovastausten laadulliset tulokset) on toteutettu.

Hakulomakkeessa tulee kuvata, miten toteutuu lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuus muodostuu erityisesti siitä, että harrastuksen sisältöä suunnitellaan yhdessä ohjaajan kanssa sekä lasten ja nuorten toiveita ja mielipiteitä kysytään harrastusten ollessa käynnissä.

1.3 Etsivä harrastustoiminta sekä harrastustoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus.

Mukaan lukien toimet erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi. 

1.4 Innovatiiviset harrastussisällöt 

Esimerkkinä taidetta ja liikuntaa yhdistävä harrastus tai lasten ja nuorten ideoiden pohjalta rakennetut uudet harrastussisällöt.

1.5 Paikallisten erityispiirteiden huomioiminen 

Esimerkiksi koulukuljetusten yhteensovittaminen harrastusten kanssa ja paikallisen liikunnan, urheilun, kulttuurin, kulttuuriperinnön tai muun osaamisen hyödyntäminen harrastuksissa.

1.6 Toteutuksen kehittämistoimet

Kunnan toimet, joilla se kehittää Harrastamisen Suomen mallin toteutustaan verrattuna edelliseen lukuvuoteen huomioiden lapsilta ja nuorilta saatu palaute.

2. Suunniteltu harrastuksiin osallistuvien lasten ja nuorten sekä ohjaustuntien määrät. Lasten ja nuorten osuus kaikista kunnan lapsista ja nuorista. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytöstä.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustuksen käyttöaika on 1.8.2024 - 31.7.2025. Avustus voi kattaa enintään 70 prosenttia avustettavan hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuuteen ei voi esittää jotain toista valtionavustusta. 

Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Avustuspäätöksen perusteena ovat hakemuksessa esitetyt kustannukset ja rahoitus. Toteutuneiden kokonaiskustannusten tulee aiheutua valtionavustushakemuksessa ja -päätöksessä määritellystä hankkeesta.

Avustusta voidaan käyttää seuraaviin hyväksyttäviin kustannuksiin: 

• ohjaajien palkka- ja palkkiokuluihin ja matkakuluihin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten avustajien edellä mainittuihin kuluihin 
• kohtuullisiin koordinointikuluihin (enintään 20% kokonaiskustannuksista) 
• hyvin perusteltuihin kuljetuskustannuksiin harrastuspaikoille 
• hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin silloin, kun koulujen tilojen käyttö harrastamisen sisällön vuoksi ei ole mahdollista (koulun tilojen käytöstä ei voi aiheutua kustannuksia) 
• välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin
• kohtuullisiin muihin kustannuksiin (esimerkiksi välipalat, kun lasten ja nuorten jaksaminen niitä edellyttää)

Hyväksyttävät kustannukset määritellään tarkemmin avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Kokonaiskustannukset voivat sisältää myös muita hankkeesta aiheutuneita kustannuksia kuin hyväksyttäviä kustannuksia (esim. hankkeesta aiheutuneet lisäkustannukset koulukuljetuksista). Kaikki kokonaiskustannukset (myös muut kuin hyväksyttävät kustannukset) ja tuotot tulee raportointivaiheessa kirjata hanketta tai toimintaa varten perustettavalle kustannuspaikalle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina. Jos työntekijän työaikaa kohdennetaan hankkeelle osittain, tulee avustuksen saajan osoittaa luotettavasti esimerkiksi työajanseurannan avulla työpanoksen kohdistuminen välittömästi hankkeelle. Myös työaikasuunnitelmaa tai -määräystä pidetään riittävänä dokumentaationa. 

Valtionavustuksella katetaan avustettavasta hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja hankkeesta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastolle.

Avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.  

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee tallentaa ja lähettää avustuksen käyttöä koskeva raportointi aluehallinnon asiointipalveluun heti hankkeen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että toiminnan raportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikka- tai projektikohtaista talousraportointia.