Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Keskinäinen vertailu toteutetaan kunkin toimialan sisäisenä vertailuna. Siinä otetaan huomioon, miten kattavasti kunkin hakijan toiminnassa kaikki alla esitetyt seitsemän myöntöperustetta täyttyvät hakemuksessa.
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
1) Toiminnan tulee olla kulttuuripoliittisesti merkittävää
Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, millaisin toimenpitein ja keinoin hakijan omassa toiminnassa edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 yhtä tai useampaa vaikuttavuustavoitetta ja vuoden 2023 valtion talousarvioesityksen tavoitteita tai millä muulla tavalla hakijan toiminta on kulttuuripoliittisesti merkityksellistä.
Vuoden 2023 valtion talousarvioesityksessä ministeriön kolme yhteiskunnallista vaikuttavuustavoitetta ovat:
- Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
- Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
- Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
2) Toiminnan tulee olla säännöllistä ja tavoitteellista ja sille tulee asettaa konkreettisia toimenpiteitä
Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon miten ympärivuotista, säännöllistä ja pysyvää toiminta on, millaisin toimenpitein toimintaa toteutetaan (toimintasuunnitelma), millaisia tavoitteita toimenpiteille on asetettu ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan.
Säännöllisyyden mittarina on, että toiminta on jatkuvaa ja muodostaa kokonaisuuden, johon sisältyy myös muuta toimintaa kuin yhden yksittäisen tapahtuman tai seminaarin tai kurssin järjestäminen. Osallistumista jonkun muun toimijan järjestämiin tapahtumiin ei lasketa omaksi toiminnaksi, ellei osallistuminen ole välttämätön omalle toiminnalle asetetun tavoitteen täyttymiseksi.
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toiminnan avulla saavutettavia pitkäaikaisia vaikutuksia.
3) Toiminnan tulee olla valtakunnallista tai muutoin kansallisesti merkittävää
Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, miten laajalle alueelle toiminta Suomessa ulottuu ja miten laajoja väestöryhmiä toiminta saavuttaa.
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon se, kuinka laajalta alueelta yhteisöllä on jäseniä tai toimijoita sekä kattavatko yhteisön palvelut alueellisesti koko maan.
Arvioinnissa kiinnitetään huomioita myös siihen, miten ainutlaatuista ja merkittävää toiminta on kansallisesti tai taiteen tai kulttuurin edistämiseksi.
Valtakunnallisuus tai muu kansallinen merkittävyys edellyttävät, että hakijalla on toimintaa myös muualla Suomessa kuin yhteisön kotipaikkakunnalla ja että hakijan toimenpiteet tavoittavat laajoja ihmisryhmiä tai vähintään muitakin väestöryhmiä kuin oman jäsenistönsä.
Kansallisesti ja kulttuurin sekä taiteen edistämisessä merkittäväksi lasketaan toiminta, jota muut toimialan yhteisöt eivät tee.
4) Hakijan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset
Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön taloudellinen kokonaistilanne (tilinpäätös ja tase).
Toimintavuotta koskevaa kustannusarviota (tulot ja menot) ja haettua avustusta arvioidaan suhteessa toimintasuunnitelmaan. Talousarvion tulee olla mitoitettu oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja monipuolisuuteen sekä toimenpiteiden kustannuksiin.
Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon kustannusarviossa esitettyjen tulojen monipuolisuus (varainhankinta, muut avustukset, muu rahoitus).
Hakijan talouden tulee olla tasapainoinen. Hakijalle on eduksi, jos hakijan toimintaa rahoitetaan julkisen tuen ohella muulla rahoituksella.
Avustusta saava hakija ei voi olla konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä toiminnan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai häntä ei ole asetettu liiketoimintakieltoon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 98 prosenttia avustettavan toiminnan toteutuneista kustannuksista.
5) Toiminnan merkitys oman toimialansa kentässä
Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, mikä hakijan suhde on oman toimialan muuhun toimijakenttään. Arvioinnissa voidaan painottaa hakijan erityistä tehtävää toimialalla tai toiminnan kohderyhmissä.
Järjestöjen toiminnassa otetaan huomioon se, onko hakija keskus- vai jäsenjärjestö.
Lisäksi arvioidaan, kuinka kattavasti hakija edustaa kansallisesti toimialaansa ja edustaako hakija toimialaansa kansainvälisissä yhteyksissä.
6) Yhteistyöedellytykset
Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka paljon ja millaista yhteistyötä hakija tekee kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.
7) Toimialan kehittäminen
Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon sitä, miten ja millä keinoin hakija seuraa toimintaympäristöä sekä aktiivisesti tunnistaa toimialan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet.
Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi toimialan rakenteellinen kehittäminen sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan toimialan rahoituspohjaa (esim. eri toimijoiden yhdistyminen tai uusien rahoitusmuotojen hyödyntäminen).
Edellä olevien hakukohtaisten myöntöperusteiden lisäksi ministeriö edellyttää, että yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellytykset ja muusta lainsäädännöstä tulevat työnantajavelvoitteet.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus tai osa siitä kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, mikäli avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.