Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke 1.2.2024-31.12.2025

OKM004:00/2024 Kehittäminen

Työn tavoitteena on luoda yhteinen visio tulevaisuutta rakentavalle peruskoululle. Hankkeessa arvioidaan laaja-alaisessa sidosryhmäyhteistyössä pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia sekä näiden heijastumista koulutuksen tavoitteisiin ja koululaisten hyvinvoinnin, oppimisen ja merkityksellisyyden kokemusten tukemisen tapoihin.

Hankkeen perustiedot Käynnissä

Hankenumero OKM004:00/2024

Asianumerot VN/1941/2024

Asettaja opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimikausi/aikataulu 1.2.2024 – 31.12.2025

Asettamispäivä 1.2.2024

Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita

Orpo

Luku 5 Osaava Suomi

Alaluku 5.1 Oppimisen perusasiat kuntoon

Yhteyshenkilö
Venla Bernelius, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 330 339
[email protected]

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeessa tuotetaan visioraportti peruskoulun tulevaisuudesta, sekä muuta kirjallista materiaalia peruskoulun pitkän aikavälin kehittämisen tueksi. Tulevaisuustyö organisoidaan kolmen teeman ympärille. Teemat ovat: Tekoäly ja teknologia, Perustaidot ja oppiminen sekä Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Kokoavana teemana koko työssä kulkevat sivistys sekä koulutuksen merkityksellisyyden kokemus.

Tiivistelmä

Työn tavoitteena on luoda yhteinen visio tulevaisuutta rakentavalle peruskoululle. Hankkeessa arvioidaan laaja-alaisessa sidosryhmäyhteistyössä pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia sekä näiden heijastumista koulutuksen tavoitteisiin ja koululaisten hyvinvoinnin, oppimisen ja merkityksellisyyden kokemusten tukemisen tapoihin.

Lähtökohdat

Peruskoulun kehittämistarpeen taustalla on havainto nopeasta ja moniulotteisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka edellyttää koulutuksen tavoitteiden ja järjestämisen tapojen yhteiskunnallista uudelleenmäärittelyä. Samalla muutostarpeet kumpuavat huolesta oppilaiden perustaitojen pitkään jatkuneesta heikentymisestä, jonka suunnan kääntäminen vaatii laaja-alaisia, pitkän aikavälin toimia.

Merkittävinä globaaleina ja suomalaisen yhteiskunnan yhteiskunnallisina murroksina voidaan tunnistaa ennen muuta teknologiset – etenkin tekoälyyn liittyvät – muutostrendit, työn ja talouden rakenteelliset muutokset sekä yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät kehityskulut. Koulutuksen sisällöt ja merkityksellisyys tarvitsevat uudenlaisia jäsennyksiä, jotta suomalainen yhteiskunta voi vastata tulevaisuuden haasteisiin, ja jotta koulutus pystyy kannattelemaan lapsia ja nuorten oppimista ja hyvinvointia muuttuvassa maailmantilanteessa.

Yhteiskunnallisten murrosten ja laskevien oppimistulosten tilanteessa perusopetuksella on haasteena löytää toimivia tapoja vahvistaa perustaitoja ja samalla tarjota niiden rinnalle uudenlaista osaamista, joka kytkeytyy laaja-alaiseen tiedon soveltamiskykyyn sekä eettiseen taitoisuuteen ja merkityksellisyyden kokemuksiin.