Varhaiskasvatuksessa ei voi periä erillisiä maksuja ravinnosta

Varhaiskasvatusoikeuden muutosten tultua voimaan elokuussa kunnissa on ilmennyt epäselvyyttä siitä, miten ruokailu tulee varhaiskasvatuksessa järjestää silloin, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa 20 tuntia viikossa.

Varhaiskasvatuslain mukaan "varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu".

Ruokailun ajankohdista ja määristä päätetään paikallistasolla. Ruoan laadun tulee täyttää yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset ja ruokaa tulee tarjota riittävästi ja riittävän usein lapsen varhaiskasvatuspäivän pituudesta riippuen. Lapsen tarvitsemaan ravintoon vaikuttavat sekä lapsen yksilölliset tarpeet (mm. ikä, kehitys ja tuen tarpeet, ravitsemukselliset tarpeet) että varhaiskasvatuspäivän pituus. Esimerkiksi diabetes-lapsen tai hyvin pienen lapsen ruokailu ei voi pelkästään olla kiinni kiinteistä ruokailuajoista ja/tai varhaiskasvatuspäivän pituudesta, vaan asiaa on tarvittaessa arvioitava tilanteen mukaan. Ravitsemukseen liittyviä ratkaisuja on ensisijaisesti syytä tehdä varhaiskasvatuslainkin velvoittamana lapsen edun ja hyvinvoinnin edistämisen ja turvaamisen näkökulmasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan varhaiskasvatusoikeuden muutos ei saa aiheuttaa lapselle tilannetta, jossa hän paikalla ollessaan ei saisi samaa palvelua kuin muut lapset. Neljä tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus vastaaviin aterioihin ja välipaloihin kuin kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla niinä aikoina, kun hän on läsnä samaan aikaan pidemmässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa.

Varhaiskasvatuksessa ruokailu on ravinnon saamisen lisäksi myös pedagoginen ja yhteisöllinen tilanne, jossa lapsi oppii tärkeitä tietoja ja taitoja, mm. hyviä ruokailutapoja, ruokien maistamista, toisten huomioon ottamista sekä keskustelutaitoja. Ruokailutilanne on myös henkilöstölle tilaisuus ohjata lasta ja havainnoida häntä sekä tehdä sen perusteella lapsen varhaiskasvatustaan koskevia suunnitelmia.

Tätä taustaa vasten lasta ei tulisi sijoittaa muualle muiden lasten ruokaillessa. Lapsi jää pois päivään kuuluvasta yhteisöllisestä ja pedagogisesta tilanteesta. Lapsen siirtäminen muualle edellyttäisi myös henkilöstöä häntä valvomaan.

Ministeriön kannan mukaan varhaiskasvatuksessa ei voi periä erillisiä maksuja ravinnosta, vaan ravinto sisältyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun. Varhaiskasvatuksessa lapsen tulee saada riittävä tarvitsemansa ravinto, joten vanhempien ei myöskään ole tarpeen tuoda omia eväitä lapsilleen varhaiskasvatukseen.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, puh. 02953 30386
opetusneuvos Kirsi Alila, puh. 02953 30365
hallitussihteeri Matti Sillanmäki, puh. 02953 30193
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258