Valtion erityisavustus perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin vuosille 2021-2023

Koulupoissaolot ovat lisääntyneet perusopetuksessa ja sellaisia oppilaita, joiden poissaolot vaikeuttavat opintojen etenemistä on Kouluakäymättömyys Suomessa kartoituksen (2020) mukaan yläkouluissamme yli 4000. Poissaoloihin puuttumisessa keskeistä on ennaltaehkäisevä toiminta eli koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisöllisempään ja vuorovaikutteisempaan suuntaan sekä yhteistyö kodin kanssa. Poissaoloihin on tärkeää puuttua matalalla kynnyksellä ja riittävän intensiivisesti, jotta haitallinen kierre ei pääse syntymään. Tällä hetkellä opetuksenjärjestäjillä ei ole yhtenäistä tapaa puuttua poissaoloihin vaan sekä puuttumisen kynnys että keinot vaihtelevat. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on luoda kansallinen malli, jolla ennaltaehkäistään ja vähennetään koulupoissaoloja sekä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Toimintamallin tavoitteena on tukea oppilaita, koteja sekä koulujen henkilökuntaa koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön sitouttavissa sekä poissaolojen vaikutuksia ennaltaehkäisevissä ja niiden vaikutuksia korjaavissa käytänteissä. Mallia kehitetään pilottihankkeissa ja toimintamalli vakiinnutetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.  

• Pilottitoiminnan tarkoituksena on kehittää kunnan opetustoimen tasolla sitouttavaa kouluyhteisötyötä mahdollistavia hallinnollisia, rakenteellisia ja pedagogisia ratkaisuja. 
• Pilottitoiminnassa tulee kehittää nykyisiä sekä löytää uusia kouluyhteisöön kiinnittymistä tukevia käytänteitä osana opetuksen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintaa.
• Kehittämisen kohteena ovat myös poissaolojen riskien tunnistamisen, seurannan, syiden selvittämisen ja varhaiseen puuttumisen keinot.
• Piloteissa tuetaan lisäksi poissaolojen vaikutuksia lieventäviä ja korjaavia pedagogisia toimintatapoja sekä kohdennettuja ja intensiivisiä poissaoloihin puuttumisen käytänteitä yhteistyössä kotien kanssa.  

Tavoitteena on myös kehittää joustavia ja nopeita palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä toimenpiteiden koordinaation käytänteitä yhteistyössä oppilaiden, kotien sekä monialaisen verkoston kanssa. 

Pilottien kohderyhmänä on vuosiluokkien 5 – 9 oppilaat ja heidän kanssaan työskentelevä koulujen henkilökunta. Tavoitteena on kehittää kouluun kiinnittäviä käytänteitä erityisesti heikosti kouluun sitoutuneiden oppilaiden osalta. Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittäminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaisen toimintaohjelman toteutusta. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen toimintamallin kehittämistyötä johtaa OKM ja sille perustetaan OKM:n johtamana valtakunnallinen ohjausryhmä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) käynnistää hankkeen, jossa arvioidaan avustusta saaneiden pilottihankkeiden toteutusta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen mallin kehittämisessä. Pilotteihin osallistuvat opetuksen järjestäjät sitoutuvat raportoimaan toiminnastaan työnsä eri vaiheissa erikseen sovittavalla tavalla ja aikatauluilla.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.  

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

• Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille 
• Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 
• Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet  
• Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella. 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Valtion erityisavustusta myönnetään kunnille ja kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Hakemuksen toimittaa pilottihankkeen vetovastuussa oleva opetuksen järjestäjä. 

Yksittäisen koulun ja kunnan hakemuksia ei oteta huomioon paitsi tilanteissa, joissa yksi opetuksen järjestäjä toteuttaa pilottihankkeen. Valtionavustus ei koske aamupäivä-/iltapäivätoimintaa. 

Valtion erityisavustus myönnetään käytettäväksi vuosina 2021-2023 (31.7.2023 asti). 

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:

• Alueellista pilottitoimintaa koordinoivan ja toimintaa kehittävän henkilön palkka- ja toimintakuluihin.
• Sellaisen opetusvelvollisuuteen sitomattoman kasvatus- ja/tai sosiaalialan henkilökunnan palkka- ja toimintakuluihin, jonka tehtävänä on kehittää ja toteuttaa sitouttavan kouluyhteisötyön mallia paikallisella tasolla. 
• Mahdollisuuksiin toteuttaa sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteita oman ryhmän tunteina (esim. ryhmäytymiseen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn jne.) oman opettajan johdolla opetuksen järjestäjän päätöksellä vuosiluokilla 5-9.

Pilottihankkeen alueellinen toteutus 

1. Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi mahdollisimman laajojen, vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten pilottien toimintaan.

2. Pilotti voidaan käynnistää myös yhden opetuksen järjestäjän toimintana tilanteessa, jolloin kunnan oppilasmäärä on vähintään 20 000 perusopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-9. 

Yksi pilottiin kuuluva kunta on vetovastuussa kehittämistoiminnan koordinoinnista. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä mahdollisuuksien mukaan nuoriso- ja liikuntatoimi. Alueellisiin pilotteihin voi kuulua myös harjoittelukouluja. 

Pilottihankkeisiin osallistuvien opetuksen järjestäjien edellytetään osallistuvan sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnalliseen kehittämistyöhön vuosina 2021-23. Opetuksen järjestäjä sitoutuu toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittavat tiedot mahdollista valtakunnallista seurantatutkimusta varten. 

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.  

Erityisavustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon pilottihankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä pilottihankkeen laatu ja laajuus. Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään opetus-ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella. 

Myönnetyt avustukset