Valtion erityisavustus oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen varhaiskasvatukseen vuosille 2021-2022

Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen tuen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä. 

Lähtökohtana on, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen läpinäkyvästi, suunnitelmallisesti, moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Avustus on osa Oikeus oppia-kehittämisohjelman toimeenpanoa.

Kehittämisverkoston toiminnan painopisteet:

-tuen toteuttamisen vahvistaminen lähtökohtina varhainen tuki, suunnitelmallisuus, läpinäkyvyys, oikea-aikaisuus ja moniammatillisuus 

-varhaiskasvatuksen tukeen liittyvien tutkimusperustaisten menetelmien ja interventioiden hyödyntäminen ja levittäminen koulutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen avulla 

-lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 

-varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nivelvaiheisiin ja tuen jatkumoihin liittyvät käytänteet 

-lapsen terveydentilasta johtuvissa tilanteissa etäyhteyksiä hyödyntävän varhaiskasvatuksen mahdollisuuksien kehittäminen ja toimeenpano 

-paikallisten moniammatillisten toimijaverkostojen osaamisen edistäminen ja toimijoiden ammatillisten roolien selkiyttäminen lasten kehityksen, hyvinvoinnin ja yksilöllistä oppimista tukevien pedagogisten käytänteiden muodostamiseksi kunnissa

-toimivien yhteyksien luominen VIP-verkostoon, monialaisten palvelurakenteiden kehittämiseen osallistuminen sekä VIP-verkoston moniammatillisen osaamisen ja toimintamallien hyödyntäminen varhaiskasvatuksen lähipalveluissa. Kts. Vip-verkosto.

Kehittämisverkostoon kuuluvien varhaiskasvatuksen järjestäjien edustajien edellytetään osallistuvan valtakunnallisiin tai alueellisiin verkostolle suunnattuihin koulutus- tai kehittämispäiviin, kuten VIP-verkoston tilaisuuksiin. 

Kehittämisverkosto voi myös esittää kehittämistoiminnan kohteeksi omia varhaiskasvatuksen tukeen sekä inkluusion kehittämiseen liittyviä toimintakäytänteitä ja perustella kehittämistyön painopisteen soveltuvuutta myöhempään valtakunnalliseen käyttöön.

Kehittämisverkostotoiminnan alueellinen toteutus 

1.    Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi vähintään neljän varhaiskasvatuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan.

2.    Toiminta voidaan käynnistää myös yhden varhaiskasvatuksen järjestäjän toimintana tilanteessa, jolloin kunnan 1-6-vuotiaiden lasten määrä on vähintään noin 13 500.

Yksi kehittämisverkostoon kuuluvista varhaiskasvatuksen järjestäjistä on vetovastuussa. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä mahdollisuuksien mukaan muut hakijan relevantiksi katsomat tahot.  

Rahoitettavien varhaiskasvatuksen kehittämisverkostojen ja esi- ja perusopetuksen kehittämisverkostojen keskeinen yhteistyö on välttämätöntä jatkumojen näkökulmasta. 

Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä.  Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori. 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, vahvaa sähköistä tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.  

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

•     Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille 

•    Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 

•    Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet  

•    Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

Tarkemmat ohjeet hakulomakkeella. 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset palveluntuottajat hakemukseensa. Hakemuksen toimittaa kehittämisverkoston vetovastuussa oleva varhaiskasvatuksen järjestäjä. 

Yksittäisen kunnan hakemuksia ei oteta huomioon paitsi tilanteissa, joissa yksi varhaiskasvatuksen järjestäjä toteuttaa hankkeen. 

Valtion erityisavustus myönnetään pääsääntöisesti vähintään neljän varhaiskasvatuksen järjestäjän muodostamille ryppäille käytettäväksi vuosina 2021-2022. Hakijoissa huomioidaan suurten (1-6-vuotiaiden) lapsimäärien kunnat. 

Esiopetus ei sisälly tähän avustukseen, mutta kunnat voivat hakea esiopetukseen erityisavustusta esi- ja perusopetuksen kehittämiseen suunnatussa haussa. 
Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2021-2022. 

Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.  

Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.

• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;

• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään opetus-ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.
 

Myönnetyt avustukset