Valtionavustuksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoite varhaisten perustaitojen oppimisen parantamisesta muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Perustaitojen oppimisen varmistamiseksi kehitetään esi- ja alkuopetusta, jossa siirtyminen opinnoissa eteenpäin tapahtuu joustavammin.
Valtionavustuksen tavoitteena on luoda vahva opinpolun alku, joka tukee myöhempää opintojen sujumista. Tämän mahdollistamiseksi toteutettavissa pilottihankkeissa on tarkoituksena löytää toiminnallisia ja pedagogisia ratkaisuja turvallisen ja lähellä kotia toteutuvan koulupolun alun varmistamiseksi.
Esiopetuksen sekä vuosiluokkien 1–2 olennaisin tehtävä on varmistaa, että oppilaalla on riittävät koulunkäyntitaidot, jotta eteneminen kolmannelle vuosiluokalle onnistuu. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen, aikaan ja paikkaan liittyvien käsitteiden ja käytäntöjen merkitys, perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan peruslaskutaidon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ovat olennaisen tärkeitä sisältöjä esi- ja alkuopetuksessa.
Etenkin perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan peruslaskutaidon opetuksessa ja oppimisessa materiaaleilla on suuri merkitys. Joustavaa esi- ja alkuopetusta kehitettäessä on mahdollista muotoilla uudenlaisia oppimateriaaleja, jotka tukevat perustaitojen oppimista monipuolisesti eri-ikäiset lapset huomioiden.
Joustavaa esi- ja alkuopetusta kehitetään voimassaolevan lainsäädännön sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oppilaslähtöistä joustoa voidaan toteuttaa vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen sekä yhdysluokkapedagogisin keinoin. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen osallistuville oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, jonka mukaan opetus toteutetaan. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta voidaan järjestää myös koko koulun käytäntönä paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Esiopetuksessa olevilla lapsilla on oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen esiopetuksen lisäksi, joten koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että pilottiin osallistuvilla lapsilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua tarvittaessa esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen. Lasten eheän päivän toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota.
Yhteisopettajuus, samanaikaisopettajuus ja tiimiopettajuus ovat keskeisiä toimintatapoja yhtenäisempää esi- ja alkuopetusta kehitettäessä. Yhteisopettajuus on kahden tai useamman opettajan yhdessä toteuttamaa opetusta, jossa osapuolet osallistuvat tasapuolisesti opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin, neuvotteluun ja työnjakoon.
Esi- ja alkuopetuksen pilottihankkeiden tavoitteena on kehittää toimintamalleja yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen toteuttamiseksi paikallisista tarpeista lähtien. Toimintamallien tavoitteena on tukea opetuksen järjestäjien sekä koulujen resursseja yhdysluokkaopetuksen ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, yhteisopettajuudessa sekä joustavien pedagogisten käytänteiden kehittämisessä.
Pilottihankkeiden työtä tukee opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima hankkeiden välinen yhteistyö. Osana pilotointia toteutetaan selvitys joustavan esi- ja alkuopetuksen opetusjärjestelyistä ja niiden vaikuttavuudesta osana kehittämistä. Opetuksen järjestäjät sitoutuvat toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle tarvittavat tiedot pilottitoiminnastaan ja sen tuloksista valtakunnallista selvitystä varten.
Valtionavustus on tarkoitettu:
- Opetuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön ja alueelliseen yhteistyöhön
- Esi- ja perusopetuksen järjestäjille yhdysluokkaopetusta, vuosiluokkiin sitomatonta opetusta sekä yhteisopettajuutta ja tiimiopettajuutta tukevien pilottien toteuttamiseen.
- Lasten kehitystä ja oppimista tukevien jatkumoiden sekä esi- ja perusopetuksen välisten siirtymäkäytänteiden kehittämiseen.
- Esiopetuksen opettajien ja luokanopettajien ja yhteistyön ja yhteisopettajuuden tukemiseen, minkä myötä on mahdollista suunnitella moniammatillisesti lasten tarpeista lähteviä oppimiskokonaisuuksia.
- Yhtenäisemmän toimintakulttuurin rakentamiseen esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien välille.
- Oppilaiden perustaitojen oppimisen vahvistamiseen ja tukemiseen siten, että oppilaalla on kolmannelle vuosiluokalle siirtyessään riittävät oppimisen ja koulunkäynnin taidot.
- Oppimisympäristöjen ja –materiaalien koostamiseen ja pedagogisen käytön suunnitteluun perustaitojen oppimista varten.