Selvitysmies: Opetushallituksesta toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirasto

Julkaisuajankohta 23.10.2007 12.00
Tyyppi:Tiedote -

Selvitysmies Timo Lankinen esittää, että Opetushallitus olisi jatkossa entistä vahvemmin koulutuksen keskushallinnon toimeenpano-organisaatio. Tehtävien, toimivallan, roolin ja organisaation osalta uudistettu Opetushallitus aloittaisi opetusministeriön toimeenpano-, seuranta- ja kehittämisvirastona 1.1.2009. Uudistusten tavoitteena on kehittää koulutuksen keskushallintoa nykyistä yhtenäisemmäksi, lähentää opetusministeriön ja Opetushallituksen suhdetta sekä pelkistää, supistaa ja tehostaa toimialan hallintoa. Selvitysmies luovutti Opetushallituksen asemaa, roolia ja tehtäviä käsittelevän raporttinsa opetusministeri Sari Sarkomaalle tiistaina.

Selvitysmies korostaa, että Opetushallituksen on voitava keskittyä ydintehtäviinsä. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet annettaisiin jatkossa opetusministeriön asetuksina. Opetushallituksen kehittämishankkeiden määrää tulisi selkeästi vähentää ja maksullinen palvelutoiminta uudistaa.

Hajallaan oleva koulutustoimialan tietotuotanto tulisi koota Opetushallitukseen perustettavaan koulutuksen tietokeskukseen. Seurantaa ja kehittämistä palvelevan tiedon levittämistä tulee edistää uudistamalla ja kehittämällä sähköisiä palvelumuotoja. Opetushallituksen tulee luoda kokonaiskatsauksia koulutuksen tilasta ja julkaista vuosittain kansallinen koulutuksen tuloskuva sekä koota, levittää ja hyödyntää tutkimusta.

Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin Oppilaitosjohtamisen instituutti, joka huolehtisi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa budjettivaroin toteutettavasta oppilaitosjohdon koulutuksesta. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) toiminta tulisi siirtää pääosin osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa. Myös Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO tulisi selvitysmiehen mukaan yhdistää osaksi Opetushallitusta.

Kaikkiaan Opetushallitukseen koottaisiin seuraavat toimintojen kokonaisuudet: 1) kansallinen tutkinto- ja opetussuunnitelmaviranomainen, 2) koulutuksen, opetuksen ja opetushenkilöstön kehittämiskeskus, 3) koulutuksen tuloksellisuuden seurannan, tutkimustulosten hyödyntämisen ja koulutustarpeiden ennakoinnin palvelut, 4) koulutuksen tietokeskus, 5) kansainvälisten koulutuspalvelujen ja henkilövaihdon keskus ja 6) koulutuksen hallintopalvelut.

Koulutuksen ohjaus- ja arviointijärjestelmää uudistettava

Koulutustoimialan valtakunnallista ohjausta tulee selvitysmiehen mukaan vahvistaa korostamalla kansallista koulutuksen seurantaa ja arviointia sekä koulutustarpeiden ennakointia. Normatiivisen ohjauksen tasoja tulee vähentää ja ohjausta kehittää laadullisesti sääntelyä pelkistämällä ja täsmentämällä. Rahoitusohjauksessa kuntien rahoitusosuudesta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluopetukseen tulee luopua, ja kuntien vastuuta perusopetuksen rahoituksesta laajentaa. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta tulee lisätä perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.

Koulutustoimialan arviointijärjestelmä tulee uudistaa ja koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin velvoitteita täsmentää. Koulutuksen ulkoista arviointitoimintaa tulee vahvistaa ja kansallinen arviointi keskittää perustettavalle uudelle valtion laitokselle, Koulutuksen arviointikeskukselle (Finnish Centre for Evaluation of Education). Koulutuksen arviointikeskus sijoitettaisiin Jyväskylään ja sen toiminta al-kaisi 1.8.2009. Oppimistuloksia koskevan seuranta-arvioinnin toimeenpano kansallisilla oppimistuloksia mittaavilla kokeilla kuuluisi Opetushallitukselle. Lääninhallitusten arviointitoiminnasta koulutuksen alalla luovuttaisiin.
_ _ _

Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeri Sarkomaa asetti 28.5. selvitysmiehen arvioimaan Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä. Arviointi katsottiin tarpeelliseksi, koska toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joilla on vaikutusta opetustoimialan ohjaukseen ja hallintoon sekä Opetushallituksen asemaan, rooliin ja tehtäviin. Selvitystyössä tuli ottaa huomioon hallitusohjelman hallinnon kehittämistä koskevat linjaukset ja valtioneuvoston valtion tuottavuutta koskevat linjaukset.