Unescon pääjohtaja Irina Bokova tapasi ministerit

YK:n koulutus-, kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon pääjohtaja Irina Bokova vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa. Hän tapasi 20. tammikuuta kulttuuri- ja urheiluministerin Paavo Arhinmäen sekä opetusministeri Jukka Gustafssonin.

Ministeri Arhinmäki korosti keskustelussaan Bokovan kanssa, että tulevaisuuden näköalojen luominen nuorille tulisi olla demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskuntakehityksen kärjessä. Arabikevään tapahtumat osoittivat konkreettisesti, miten tärkeää on lisätä yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia, tukea työllisyyttä ja edistää työpaikkojen luomista. Jokainen yhteiskunta on juuri niin vahva, toimiva ja hyvinvoiva, kuin sen kansalaisetkin ovat.

Arabikevään tapahtumien lisäksi internetin hallintaan ja sosiaaliseen mediaan liittyvät kysymykset ovat nostaneet myös sanan- ja ilmaisunvapauden keskeiseksi globaalilla kehitysagendalla. Unesco vastaa ainoana YK-järjestönä näistä perusoikeuksista. Arhinmäki yhtyi Bokovan toteamukseen siitä, että toimittajien murhat ja muu heihin kohdistunut väkivalta, joka liian usein jää tuomitsematta, uhkaa vakavasti monen valtion ihmisoikeuskehitystä.

Keskustelussa esiin nousi myös liikunnan ja urheilun selkeä yhteys kestävän kehityksen edistämisessä. Arhinmäki piti Unescon dopinginvastaista työtä arvokkaana. 

Kestävää kehitystä ei saavuteta ilman koulutusta – tytöt ja naiset avaintekijöitä

Unescon pääjohtaja Bokova ja ministeri Gustafsson olivat yhtä mieltä koulutuksen roolista globaalissa kehityksessä.

- Koulutuksella lisätään yhteiskunnallista vakautta ja tuetaan kestävää kehitystä. Taloudellisen epävakauden aikana koulutuksen rooli korostuu – se on investointi, jossa ei voi hävitä, Gustafsson sanoi.

Bokova korosti, että koulutus läpileikkaa koko YK:n vuosituhatagendan.

- Puhuttiinpa sitten köyhyyden vähentämisestä, lapsi-äititerveydestä, HIV/AIDS-epidemian taltuttamisesta tai ympäristön hyvinvoinnista, miljardienkin dollareiden panostukset voivat valua hukkaan, jos yksilöiden ja sukupolvien toimintatavat tai asenteet eivät muutu, Bokova sanoi.

Hän toivookin, että tulevaisuudessa Suomi ja Unesco tiivistäisivät yhteistyötään mm. kestävää kehitystä edistävän koulutuksen alueella, jossa Suomella on vahvaa asiantuntemusta.

Gustafsson kiitti Bokovaa Unescon globaalista johtajuudesta koulutuspoliittisissa ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä ja nosti vuosittaisen ”Koulutus kaikille” -prosessin seurantaraportin Education for All – Global Monitoring Report esimerkiksi globaalin seurannan tärkeydestä.

- Jonkun tahon on muistutettava hallituksia siitäkin, että lähes viidennes maailman aikuisväestöstä on yhä ilman lukutaitoa, hän sanoi.

Bokova kertoi tyttöjen ja naisten aseman parantamisen koulutuksessa ja koulutuksen avulla laajemmin yhteiskunnassa olevan sydäntään lähinnä.

- Suomessa inklusiivisuus ymmärretään laadukkaana koulutuksena, joka tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa tulevaisuuttaan – sukupuolesta, asuinsijasta, etnisestä, uskonnollisesta tekijästä riippumatta, Gustafsson sanoi ja kiitti Unescoa siitä, että laadun ja yhdenvertaisuuden kysymykset ovat nousseet sen koulutusagendan kärkeen.

Unescon taloudellinen tilanne huolestuttaa

Unescon pääjohtaja esitti huolensa järjestön taloudellisesta tilanteesta marraskuussa 2011 päättyneen yleiskokouksen jälkeen. Yleiskokouksessa Palestiina hyväksyttiin järjestön 195. jäsenmaaksi, minkä seurauksena mm. Yhdysvallat on sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti jäädyttänyt sääntömääräisen rahoituksensa järjestölle. Bokova pitää tilannetta valitettavana ja toivoo, että Unescon toimintaa tarkasteltaisiin suhteessa sen mandaattiin.

Molemmat ministerit kiittivät pääjohtajaa johtajuudesta vaikeuksien keskellä ja vakuuttivat Suomen pysyvän Unescon rinnalla ja budjetin ulkopuolisen tuen jatkuvan vähintään samantasoisena.

Bokova on käynnistänyt monia säästötoimenpiteitä ja pyrkii ponnekkaasti jatkamaan järjestön tehokkaasti edennyttä kokonaisreformia. Jopa kolmanneksen leikkaukset sääntömääräisestä budjetista vaikuttavat kuitenkin järjestön ohjelmatoimintaan. Tilanteen helpottamiseksi pääjohtaja on perustanut kaikille avoimen rahaston: http://www.unesco.org/donate/

---
Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos, Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteeri Zabrina Holmström (OKM), puh. (09) 160 77386, 040 768 1284

Vuonna 1945 perustettu Unesco on YK-järjestöistä vanhimpia. Sen ydintehtävänä on ylläpitää rauhaa ja turvallisuutta ja edistää ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen toteutumista koulutuksen, tieteiden, kulttuurin ja viestinnän avulla. Unescon perusasetus on edelleen ajankohtainen: ”Koska sodat syttyvät ihmisten mielissä, on myös rauhan rakentaminen aloitettava ihmisten mielistä”. Unescon kaikki toiminta tukee YK:n vuosituhattavoitteita, joista tärkein on äärimmäisen köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä.

Unescon normatiivisesta työstä ja kulttuuriperinnön suojelusta tunnetaan parhaiten luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun yleissopimus, ns. Maailmanperintösopimus (1972), jonka 40-vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2012. Sopimuksen on allekirjoittanut mittavat 188 valtiota. Juhlavuoden vietosta Suomessa lisää: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2012/1901/unesco.html?lang=fi