Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi kansalaisopistoille laatupalkinnot

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät vuoden 2010 laatupalkinnot jaettiin kansalaisopistoille. Vuonna 2010 laatupalkinnon saivat Pieksämäen seudun aikuisopisto, Sisä-Savon kansalaisopisto ja Vasa arbetarinstitut. Lisäksi ministeriö myönsi kunniamaininnat Kiiminkijoen opistolle ja Koillismaan kansalaisopistojen verkostolle (Kuusamon kaupunki, Posion ja Taivalkosken kunnat). Kilpailun erityisteema oli yhteisöllisyyden kehittäminen, kumppanuudet ja palvelujen saatavuus. Laatupalkinnon suuruus on 20 000 euroa. Laatupalkinnolla palkitaan opistoja pitkäjänteisestä ja aktiivisesta kehittämistyöstä sekä laadullisesti korkeatasoisista toiminnan tuloksista. Palkinnolla tuetaan ja edistetään kansalaisopistojen paikallista ja alueellista tehtävää sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta omassa toimintaympäristössään. Laatupalkintokilpailuun tuli kaikkiaan kymmenen hakemusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama arviointiryhmä suoritti arvioinnin ja teki esityksen laatupalkinnon ja kunniamaininnan saajista. Laatupalkintoperustelut: Pieksämäen seudun aikuisopisto Pieksämäen seudun aikuisopiston toiminta-alueena on Pieksämäen kaupunki. Opistossa työskentelee 9 päätoimista henkilöä ja lisäksi noin 100 tuntiopettajaa. Kurssilaisia oli vuonna 2009 hieman alle 11 000, mikä on 20 % alueen väestöstä. Opiston vahvuus on sen toiminnan tasapainoisuus kaikilla arviointialueilla. Opiston johto on kyennyt luomaan opistoon hyvän työilmapiirin ja asiakkaita ajatellen opistosta vetovoimaisen opiskelupaikan. Opisto saa toiminnalleen runsaasti tukea myös ylläpitäjältään. Opistoa johdetaan määrätietoisesti opiston ja ylläpitäjän strategian mukaisesti. Opistolla on kolmeksi vuodeksi laadittu kehittämisohjelma, jota tarkistetaan kahdesti vuodessa. Opiston toiminta on joustavaa ja se tarttuu haasteisiin nopeasti. Opistossa on laadittu sidosryhmäanalyysi, jonka kautta toimintaympäristön hahmottamista ja yhteistyökumppanuuksien hallintaa on voitu parantaa. Tuloksena on ollut yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettujen kurssien määrän nousu viime vuosina. Opistolla on selkeitä näyttöjä kilpailun erityisteemasta yhteisöllisyyden kehittäminen, kumppanuudet ja palvelujen saatavuus. Koulutustarjonnan suunnittelussa on ollut innovatiivisia ratkaisuja ja sitä kautta on luotu yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja. Opisto on muun muassa vienyt koulutusta laitoksiin, jotka ovat vailla opintotoimintaa. Kumppaneiden tilaresurssien hyödyntäminen on mahdollistanut koulutuksen järjestämisen asiakkaiden luona. Vanhusten palvelutalossa järjestetty koulutuspalvelu on hyvä esimerkki yhteisöllisyyden ja palvelujen lisäämisestä. Samantyyppisiä ovat koulutuksen järjestäminen päivähoitohenkilöstölle päiväkodeissa, ns. kirjastoautopedagogiikka ja terveystiedottamiseen liittyvät terveystietotuvat, joissa kumppanina on terveystoimi. Opisto on järjestänyt kumppaneidensa kanssa koulutusta myös aliedustetuille ryhmille kuten mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Opiston asiakaslähtöinen toiminta ja halu ennakkoluulottomasti kehittää toimintaansa ajan hengen vaatimuksia vastaavasti, on johtanut muillekin opistoille esimerkeiksi sopiviin innovaatioihin. Hienoja, vaikkakin yksinkertaisia keksintöjä ovat rauhallisesti etenevät kurssit samoin kuin "laulutaidottomille" tarkoitettu kuoro. Opiston valtakunnallisesti palkittu muistikoulumalli on ollut innovaatio, jonka monet muutkin opistot ovat ottaneet ohjelmaansa. Sisä-Savon kansalaisopisto Suonenjoen kaupungin ylläpitämä Sisä-Savon kansalaisopisto toimii Suonenjoella, Rautalammilla, Tervossa ja Vesannolla. Toiminta-alueen asukaspohja on 15 680. Yli 20 prosenttia määrästä osallistuu vuosittain opiston tarjoamaan koulutukseen. Opistolla on aktiivinen, runsas ja tasapainoinen palveluntarjonta, ennakkoluuloton ja tavoitteellinen toiminta sekä eri kuntien kesken harmonisesti hoidettu hallinto, tiheä palveluverkosto ja laajat kumppanuudet. Opiston todettiin kokoavan tasapainoisesti koko laajan alueen sivistystarpeet yhteen. Opiston strategia on selkeä ja konkreettinen ja sillä on selvä yhteys ylläpitäjäkunnan strategiaan. Tämä näkyy tavoitteiden selkeytenä Opiston opetussuunnitelmaprosessi on kuvattu ja siinä on viime vuosina kiinnitetty huomiota strategisiin tavoitteisiin. Kurssisuunnittelun kokonaisuus on looginen ja aikataulutettu, mikä auttaa henkilökuntaa suunnittelemaan omaa työtään. Strategiaa täydennetään koko ajan yhdessä koulunjohtajien kanssa ja päätoiminen henkilöstö on mukana opiston strategioiden laatimisessa. Lisäksi kylien kehittäminen kuuluu opiston painopisteisiin. Näin opisto huolehtii siitä, että opiston strategisissa tavoitteissa tulevat paikalliset tarpeet huomioon otetuiksi ja opiston tavoitteet ovat ajanmukaiset. Opisto on aktiivisesti mukana sekä alueellisisssa, valtakunnallisissa ja myös kansainvälisissä hankkeissa, mikä näkyy toiminnassa kursseina ja luentoina. Verkottuminen ja asiakasryhmien monipuolistaminen ovat opistossa sekä tavoitteina että käytännön toimintoina. Opiston näkyvyys toiminta-alueellaan on noussut. Opisto on vuonna 2009 esim. tehnyt sosiaalisen tilinpidon, jonka avulla se viestii sidosryhmille toimintansa sosiaalisesta merkityksestä. Lisäksi opisto on pyrkinyt monipuolistamaan asiakasryhmiänsä. Näin on muun muassa yhteistyössä järjestöjen kanssa pyritty tavoittamaan syrjäytymisuhan alla olevia. Lisäksi lapsille ja miehille tarjottua koulutusta on lisätty. Kulttuuritilaisuuksien järjestäminen on ylittänyt tavoitteet. Myös talouden näkökulmasta opiston toiminta on ollut huomion arvoista. Valtionosuustunnit ja kurssimaksutulot ovat nousseet ja niillä on voitu piettää menojen kasvu. Opisto on asettanut opetustuntien määrälle tavoitteen ja suuntaus on sen mukainen. Talousarvion toteutuminen on ollut erittäin hyvää ja taloutta koskevat tulokset ovat ylittyneet kaikilta osin. Sopimuskuntien maksuosuudet eivät kuitenkaan ole ylittyneet. Kurssien yleisarvosana on pysynyt erittäin hyvänä. Taloudellistentulosten lisäksi opiston henkilöstötulokset, asiakastulokset ja yhteiskunnalliset tulokset ovat hyviä. Opisto on eräänlainen dynamo koko alueen ja erityisesti pienten kylien kehittämisessä. Vasa arbetarinstitut Vasa arbetarinstitut upprätthålls av Vasa stad. Arbetarinstitutets målgrupp är i första hand den svenskspråkiga befolkningen i Vasa stad, cirka 14 500 personer. Därtill ordnar institutet utbildning för invånarna i de omgivande kommunerna och för invandrarna i området. I den allmänna bedömningen är det verksamhetens anknytning till det gemensamma som framträder speciellt starkt. Karakteristiken "Öppet svenskt rum" passar bra in på verksamheten. Trots institutets kulturella särprägel fungerar samarbetet med det finskspråkiga institutet väl. Ett exempel på detta är de gemensamma lärarna och användningen av gemensamma utrymmen. Institutets prägel av gemenskap genomsyrar hela dess verksamhet. De delar i omgivningen som bidrar till ökad gemenskap prioriteras. Institutet har ett tydligt avgränsat program för partnerskap och nätverksbyggande, som det har formulerat mål och verksamhetsformer för. Samtidigt som institutet fungerar som ett vardagsrum för den svenskspråkiga befolkningen är det också en mångkulturell aktör. Institutets betydelse och mål ingår i Vasa stads strategi. Den åldrande delen av befolkningen kan utnyttja de kurser som ordnas dagtid. Utbildningen av invandrare är en viktig del av verksamheten. Institutet stöder invandrarna och utvecklar sin verksamhet med utgångspunkt i hela Svenskfinland. Institutet har svarat på den utmaning som de relativt talrika invandrarna i staden utgör. Institutet har goda personalresurser, som dessutom har förstärkts med en lyckad partnerskapspolitik. Personalens kunnande utvecklas med ett strategiskt grepp. Institutet har också utvecklat timlärarnas arbete och ställning. Personalens arbetstid har omfattat projekt som har resulterat i regionalt samarbete och partnerskap med ett flertal läroinrättningar. Utöver personalresurser på högklassig nivå är också institutets övriga resurser i skick. Institutet bedriver sin verksamhet i en byggnad i stadens centrum. Beträffande specialutrymmen samarbetar institutet med det finskspråkiga institutet. Institutets huvudman uppskattar det fria bildningsarbetet och inser dess betydelse. Detta tryggar institutets ekonomiska förutsättningar. Kunniamaininnat Kiiminkijoen opisto Opiston toiminta-alueena ovat Haukiputaan ja Kiimingin kunnat. Alueella on 31 000 asukasta. Opiston ylläpitäjänä on osakeyhtiö. Opisto haki palkintoa jo kolmatta kertaa. Opiston harjoittamaa laatutyötä arvioitaessa todettiin, että opisto on kehittänyt toimintaansa saamaansa palautteen mukaisesti ja parantanut toimintaansa jokaisella arviointikerralla. Laatutyön kaikki tulokset eivät ole vielä näkyvissä tai arvioitavissa. Opiston todettiin toimivan paikkakunnalla keskeisenä alueen yhteisöllisyyden ja kulttuuritoiminnan edistäjänä. Tässä toiminnassa silmiinpistävää oli onnistunut harrastajien ja ammattilaisten työn yhdistäminen paikalliseksi kulttuuritoiminnaksi. Toimintatapa luo kokonaan uutta pedagogiikkaa vapaaseen yhteistyöhön. Lasten, nuorten ja aikuisten yhtäaikainen osallistuminen toteuttaa elämäkaariajattelua. Koillismaan kansalaisopistojen verkosto (Kuusamon kaupunki, Posion ja Taivalkosken kunnat) Koillismaan kansalaisopistojen verkosto on Kuusamon kaupungin, Posion ja Taivalkosken kuntien ylläpitämien opistojen yhteistyöverkosto, jonka alueella asuu noin 25 000 asukasta. Väestöstä keskimäärin 16 prosenttia osallistuu opetukseen. Verkosto on syntynyt opistojen oma-aloitteisen toiminnan kautta. Opistojen johto on kilpailun sijaan hakenut aktiivisesti yhteistyöhyötyjä, joilla opistojen toimintaa on saatu vahvistetuksi monipuolisesti. Opistojen sijainti laajalla alueella, kahden läänin ja kolmen kunnan alueella asettaa yhteistyölle haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia. Kuusamoa lukuun ottamatta opistot ovat alueillaan lähes ainoita koulutus- ja kulttuuripalvelujen tuottajia. Verkoston yhteiskunnallinen merkitys asukkaiden omaehtoisessa koulutuksessa on näin ollen tavanomaista suurempi. Opistojen toiminnan turvaaminen syrjäseudulla vapaaehtoisen yhteistyön kautta on muillekin esimerkiksi sopiva asia. Opistoilla on kilpailun erityisteeman toteutumista edistäviä toimintamuotoja, joista tärkeimpiä ovat yhteisen strategian, arviointisuunnitelman, opinto-oppaan, viestintäsuunnitelman ja opettajaoppaan laatiminen. Yhteisiin asiakirjoihin on sisällytetty verkoston yhteiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Verkoston strategissa yhteistyö on keskeinen arvo: teemme yhteistyötä yli hallinto- ja kuntarajojen. Verkosto mahdollistaa opetustarjonnan laajentamisen ja monipuolistamisen, samoin kuin muidenkin resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Opistot käyttävät kuntien tilojen lisäksi opetustiloinaan yksityiskoteja mahdollistaakseen opetuksen viemisen sivukylille. Yhteisen opettajapankin kautta opistot pystyvät keskittämään opetustunteja yhteisille opettajille ja tukemaan näin pätevien opettajien työllisyyttä. Koillismaan opistot ovat verkottuneet omilla paikkakunnillaan kuntien eri hallintokuntien, yhdistysten yritysten, tiedotusvälineiden,muiden oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Opistojen yhteistyö ulottuu myös maahanmuuttajien integroitumista tukevaan työhön. _ _ _ Lisätietoja: - hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. (09) 160 77271